Lääkäriliiton viime marraskuussa julkaistun selvityksen mukaan lääkärivaje oli kasvanut 15,8 prosenttiin maamme terveyskeskuksissa. Uusitussa analyysissa on osoittautunut, että tilanne ei ole niin huolestuttava kuin ensi tiedot osoittivat: kokonaisvaje oli todellisuudessa 12,1 prosenttia. Virhe johtui siitä, että tilastoaineiston analyysissa oli tarkistamattomia lukuja. Lääkäriliitto pahoittelee aiemmin antamaansa väärää informaatiota. Korjatut taulukot julkaistaan oheisena.

Lääkäriliitto selvittää vuosittain terveyskeskusten lääkäritilanteen yhden päivän poikkileikkauksena. Selvitys kohdistui 1. lokakuuta 2003 tilanteeseen. Vastaukset kyselyyn saatiin kaikista maamme terveyskeskuksista. Tulokset julkaistiin Suomen Lääkärilehden numerossa 48/2003 ja lääkärivajeen kasvu herätti huomiota myös muussa mediassa.

Kaikkiaan maamme terveyskeskuksissa oli laillistetun lääkärin virkoja tai toimia viime lokakuun alussa yhteensä 3 492, joista oli hoidettuna 3 071. Näin ollen lääkäriä ei saatu 421 virkaan tai toimeen. Vuonna 2002 niitä oli hoidettuna 3 004 ja ilman lääkäriä oli 381.

Vuonna 2002 vajausta oli 11,3 prosenttia, vuonna 2001 9,3 ja sitä edellisenä vuonna 6,8 prosenttia. Vajeen kasvu on nyt hidastunut.

Suurin vaje Länsi-Pohjassa, pienin Pirkanmaalla

Lääkärivaje oli viime vuonna suurinta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa. Siellä viroista tai toimista on hoitamatta 27,9 prosenttia.

Seuraavaksi suurimmat vajeprosentit olivat Keski-Pohjanmaan (27,6%), Kainuun (22,8 %) ja Vaasan (22,1 %) sairaanhoitopiirien alueilla.

Lääkäritilanne oli paras Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa. Siellä viroista tai toimista oli viime vuoden lokakuussa hoidettuna 96,2 prosenttia eli lääkäriä ei saatu 3,8 prosenttiin viroista.

Terveyskeskusten täyttöaste parempi omalääkärijärjestelmässä

Terveyskeskusten lääkärikyselyn perusteella työpaikkojen täyttöaste on selvästi parempi ns. omalääkärijärjestelmässä olevissa terveyskeskuksissa. Omalääkäriterveyskeskuksissa lääkäriä ei saatu 8,8 prosenttiin viroista tai toimista, kun muissa terveyskeskuksissa vaje oli 18,8 prosenttia.

Lääkäripula ei ole asennevirhe

Helsingin Sanomat julkaisi ilmi tulleen tilastovirheen 17.1.2004. Toimittaja Marjut Lindberg luonnehti terveyskeskustyötä ammatillisen arvostuksen mutakuopaksi ja tulkitsi kommentissaan lääkäripulan asennevirheeksi, joka lisää paniikkia kunnissa sekä johtaa rahakkaisiin markkinoihin lääkäreiden reppufirmoille ja maaseutukuntiin lähteville nuorille lääkäreille.

Lääkäriliitto sanoutuu jyrkästi irti tämänkaltaisista tulkinnoista. Terveyskeskusten toiminnan järjestelyissä on monia ongelmia, mutta niissä toimivien yleislääkärien työ on erittäin vaativaa ja laaja-alaista osaamista edellyttävää sekä sen vuoksi arvostettua niin lääkärien kuin potilaidenkin keskuudessa.

Lääkäriliitossa toimii parhaillaan työryhmä, joka pohtii terveyskeskuksissa tapahtuvan lääkärintyön erilaisia järjestämistapoja. Liitto tehostaa myös terveyskeskustyötä koskevaa tutkimustoimintaansa. Tavoitteena on löytää keinoja, joilla voidaan turvata lääkärityövoiman saatavuus ja pysyvyys terveyskeskuksissa. Liitto pitää hyvänä myös sitä, että sosiaali- ja terveysministeriö paneutuu vakavasti perusterveydenhuollon ongelmien ratkaisuun kansallisen terveyshankkeen jatkotoimilla ja esimerkiksi käynnissä olevan laajan kenttäkierroksen avulla.