Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelman tavoitteena on haittatapahtumien ja hoitoon liittyvien kuolemien puolittuminen vuoteen 2020 mennessä. - Tehtävä on hyvin haasteellinen, toteaa ylilääkäri Olli Väisänen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Ohjelma on tällä hetkellä yksi THL:n kärkihankkeista. Siinä panostetaan uuden terveydenhuoltolain sekä potilasturvallisuusasetuksen ja -strategian toteuttamiseen kautta maan.

Lähtökohtana on, että potilaan hoidossa tapahtuu virheitä, erehdyksiä ja tietokatkoksia. Niistä aiheutuvat vaaratilanteet ja haittatapahtumat voidaan kuitenkin tietyiltä osin ennakoida ja estää.

Järjestelmällinen potilasturvallisuuden edistäminen vaatii virheistä oppimista, avointa toimintakulttuuria, johdon ja esimiesten panostusta, kaikkien ammattiryhmien osallistumista ja osaamista sekä potilaiden täysivaltaista osallistumista.

Olli Väisänen painottaa, että virheistä ja läheltä piti -tapauksista ilmoittaminen pitäisi olla itsestään selvää - suorastaan kunnia-asia.

- Virheistä pitää oppia, ja sen perusteella muuttaa systeemiä, koulutusta ja työolosuhteita. Johtajien pitää toimia esimerkkinä ja positiivisesti painottaa, että on kaikkien etu tehdä virheestä ilmoitus.

Väisänen toteaa, että vaikka yksilö tekee virheen, niin usein sen taustalla on vika järjestelmässä.

- Tämän asian ymmärtäminen on usein helpotus virheen tehneelle henkilölle.

Väisänen muistuttaa, että pelkkä HaiPro-ilmoituksen tekeminen ei riitä, jos asialle ei tapahdu mitään sen jälkeen.

- Pitää luoda järjestelmä, jossa ilmoituksiin myös puututaan ja niitä käydään läpi. Silloin päästään tilanteessa eteenpäin ja otetaan opiksi vastaisuuden varalle.

Toimintakulttuurin muutos vie aikaa

Väisäsen mukaan potilasturvallisuutta on hoito, josta ei koidu vaaraa potilaalle vahingon, erehdyksen, unohduksen tai lipsahduksen vuoksi. Lisäksi se on hoitoyksikön periaatteita, käytäntöjä ja hyviä prosesseja, joilla riskejä ja vaaratilanteita ennakoidaan ja estetään sekä inhimillisten virheiden ehkäisyä.

- Se on yhteinen asia, joka kuuluu jokaiselle potilasta hoitavalle.

Suomessa ollaan esimerkiksi ottamassa käyttöön WHO:n kehittämä maailmanlaajuinen, leikkaussaleissa käytettävä tarkastuslista. Siinä on kolme osiota: mitä tehdään ennen kuin potilas tulee leikkaussaliin, mitä tehdään ennen kuin toimenpide alkaa ja mitä tehdään ennen kuin potilas lähtee salista.

- Näinkin kohtuullisen yksinkertaisen listan käyttöönotto vaatii aikaa eikä ole aina helppoa, koska lista muuttaa leikkaussalin koko toimintakulttuuria. Koko potilasturvallisuuskulttuurin muutos ei siis voi olla nopea, ja siihen meneekin helposti 10 vuotta.

Väisäsen mielestä asiat eivät kuitenkaan ole retuperällä Suomessa.

- Suurimmaksi osaksi asiat ovat onneksi hyvin, mutta tavoitteena on tehdä asioita vieläkin paremmin.

Lisätietoja www.thl.fi/potilasturvallisuus

Syksyn 2011 jäsentilaisuudet

Lääkäriliiton alueelliset valiokunnat ja piiriylilääkärit järjestävät kaikille jäsenille avoimet jäsentilaisuudet loka-marraskuussa. Näin liiton jäsenillä on mahdollisuus tutustua oman alueensa piiriylilääkäriin ja valiokuntalaisiin. Tarkemmat tiedot tilaisuuksista ja niihin ilmoittautumisesta ovat Lääkärilehden Koulutus ja kokoukset -sivuilla lähempänä kunkin tilaisuuden ajankohtaa. Seuraa Lääkärilehden ilmoittelua!

TamperePaikka: Cumulus Pinja, Olympia-sali (Satakunnankatu 10).Ajankohta: Keskiviikko 26.10. klo 18.00.Teema: Päivystyksen tulevaisuus.
Puhujat:
Eija Vaula, ensihoidon ja päivystyksen toimialuejohtaja, Satakunnan sairaanhoitopiiri: Päivystyslääketieteen erikoisala - missä mennään?
Hannu Päivä, toimialuejohtaja, ylilääkäri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri: Päivystyksen järjestäminen Suomessa - nyt ja tulevaisuudessa.
Heikki Pärnänen, politiikkatoimialan johtaja, Lääkäriliitto: Miten Lääkäriliitto näkee päivystyksen tulevaisuuden?
Keskustelua ja buffet.