Lääkäreiden täydennyskoulutuksesta on olemassa hyvät suositukset, jotka tulee viedä käytäntöön. Näin sanoo Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry:n tuore toiminnanjohtaja Kristiina Patja.

Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry avasi toimistonsa Suomen Lääkäriliiton toimitilojen kuudennessa kerroksessa huhtikuun alussa.

Uusi toimintayksikkö on loogista jatkoa

Amos Pasternackin

vetämälle prosessille ja Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvoston työlle. Arviointineuvosto on muun muassa arvioinut ja kehittänyt täydennyskoulutustarpeita sekä seurannut täydennyskoulutuksen toteutumista.

- Iso haasteemme on viedä arviointineuvoston suositukset käytäntöön eli ratkaista, miten suosituksessa tavoiteltavia asioita voidaan tukea työvälinein sekä koulutuksen kautta. Suosituksen välineellistäminen on keskeinen tehtävämme, sanoo Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry:n toiminnanjohtaja

Kristiina Patja

, jonka työpariksi palkataan kevään aikana koulutuksen asiantuntija.

Yksi ja jo olemassa oleva täydennyskoulutuksen väline on koulutuskalenteri.

- Se on yksittäisen lääkärin ja myös lääkärikouluttajan näkökulmasta todella mainio väline, koska se tekee helpoksi sekä viestiä omasta täydennyskoulutuksesta että saada selville millaista koulutusta on tarjolla.

Täydennyskoulutustaerilaisiin tarpeisiin

Kristiina Patja pitää täydennyskoulutuksen määrää ja laatua yleisesti ottaen melko hyvänä. Tarkentamista ja analysointia saattaa kuitenkin olla siinä, miten koulutettavan ja työnantajan täydennyskoulutusta koskevat tarpeet ja toiveet saadaan mahdollisimman järkevästi sovitettua.

- Lääkärit kouluttautuvat usein hyvin substanssilähtöisesti: mikä tietty tauti on ja miten sitä hoidetaan. Nyt hoitoprosessit ja -ketjut ovat tulleet mukaan koulutustilaisuuksien ohjelmiin, mikä palvelee myös työnantajaa.

Sekä koulutettavan että organisaation näkökulmat ovat tärkeitä. Patjan mukaan lääkärin ammatillisen kehityksen kaari kulkee lääketieteen oppimisesta lääkäriyden oppimiseen, myöhemmin korostuvat johtamiseen ja yhteiskunnallisiin teemoihin liittyvät oppimis- ja kehittymistarpeet.

- Lääkärin uran alkuvaiheessa lääketieteen oppiminen ja substanssiasiat ovat keskiössä myös täydennyskoulutuksessa.

Patjan mukaan lääkärit ja työnantajat voisivat nykyistä syvemmin yhdessä pohtia millaista täydennyskoulutusta lääkärit tarvitsevat uransa eri vaiheissa.

- Meillä on erittäin hyvää täydennyskoulutusta, mutta kohtaavatko koulutettavan ja kouluttajan tarpeet, Patja kysyy.

Mikä on täydennyskoulutuksen vaikuttavuus organisaatioissa?

Kristiina Patja työskenteli ennen Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry:hyn tuloaan Kansanterveyslaitoksella tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä. Hän teki töitä erityisesti tupakoimattomuuden edistämiseksi sekä asiantuntijalääkärinä että erikoistutkijana. Hän työskentelee myös Käypä hoito -toimittajana.

Ennen Kansanterveyslaitosta hän teki muun muassa väitöskirjan, joka käsitteli kehitysvammaisten elinajan odotetta ja kuolleisuutta.

Tutkimusorientoituneessa työympäristössä täydennyskoulutuksen merkitys ymmärretään Patjan mukaan kenties tavanomaista paremmin. Etenkin terveyskeskuslääkärit ja vuokrayrityksissä työskentelevät ovat täydennyskoulutuksessa kuitenkin pulmallisessa asemassa: Lääkäriliiton kyselyt osoittavat, että liiton suositus kymmenen päivän vuotuisesta täydennyskoulutuksesta ei monilla heistä toteudu.

- Eikä suosituksen täyttyminenkään vielä riitä. Täydennyskoulutuksella pitäisi olla myös vaikuttavuutta, Patja muistuttaa.

Objektiivista mittaria vaikuttavuudesta ei ole luotavissa, mutta tulisi kuitenkin pystyä nykyistä paremmin tarkentamaan missä määrin ja miten täydennyskoulutus vaikuttaa työnantajien ja lääkäreiden toimintaan, työhön ja taitoihin.

- Kokevatko omia asiantuntijoitaan systemaattisesti kehittämään pyrkivät työnantajat saavansa koulutusinvestoinnistaan paremman tuoton kuin ne organisaatiot, jotka lähettävät lääkärinsä aivan vapaavalintaiseen täydennyskoulutukseen?

- Voihan olla, että jälkimmäiset organisaatiot kokevat saavansa paremman vastineen, Patja naurahtaa.

Läpinäkyvyys ihanteena

Lääketeollisuuden rooli on täydennyskoulutuksessa perinteisesti vahva. Patjan mielestä uusi yhdistys lisää täydennyskoulutuksen arvioimiseen ja suunnitteluun läpinäkyvyyttä, joka on koko lääkäriprofession etu.

- Lyhyellä tähtäimellä voimme ajatella, että olennaisinta on panostaa täydennyskoulutukseen, eikä koulutuksen maksajalla ole merkitystä. Jos haluamme kuitenkin pitkällä tähtäimellä katsoa profession uskottavuutta ja profession osaamisen monipuolistumista, on läpinäkyvyys hyvin tärkeää.

- Ydinkysymys on kuka koulutuksen tavoitteet määrittelee. Läpinäkyvyys koulutustilaisuuden tavoitteissa on olennaista. Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry lisää siinä mielessä läpinäkyvyyttä, että emme aja kenenkään tahon etua, vaan kaikkien lääkärien etua. Emme ole vain vaikkapa Duodecimin tai Lääkäriliiton elin.

- Lääketeollisuuden antama täydennyskoulutus on kehittynyt koko ajan läpinäkyvämpään suuntaan. Myös kouluttajien kriittisyyteen voidaan vaikuttaa.