Lääkärit ovat lakossa saadakseen paremman virkaehtosopimuksen. Monelle lääkärille on kuitenkin tärkeämpää, mitä lukee palkkakuitissa, kuin mitä seisoo itse sopimuksessa. Varmasti melko harva on perehtynyt syvällisesti lääkärien palkanmaksun saloihin tavaamalla viimeisintä, 31.1.2001 päättynyttä virkaehtosopimusta. Ehkäpä onkin syytä uhrata nyt pieni hetki tämän opuksen valittuihin paloihin. Seuraavassa on kymmenen mielestäni mustinta yksityiskohtaa tästä sopimuksesta. Muutamat ovat sellaisia tekstikysymyksiä, joita ei lakollakaan välttämättä saada muutettua, mutta jotka kaikessa karuudessaan kuvaavat hyvin kunnallisen työnantajan asennetta työntekijöitään kohtaan.

Aloitetaan kuitenkin esimerkinomaisilla raha-asioilla. Näitä olisi toki voinut poimia vaikka kuinka paljon, mutta ehkäpä tässä on synkimpiä totuuksia:

1) Perusteellinen lausunto, joka sisältää sairauden, vamman tai invaliditeetin kuvauksen ja siihen nojautuvan perustellun ilmoituksen työkyvyttömyys- tai haitta-asteesta, lääke- tai muun hoidon tarpeesta, korvattavuudesta, hengenvaarallisuudesta ja vastaavista seikoista; 73,00 markkaa. (sairaalalääkärit, sivu 82)

2) Vapaamuotoisen päivystyksen korvaus (lääkärin peruspalkka enintään 12 960 markkaa): arkipäivänä 14,00 mk/tunti. (sairaalalääkärit, sivu 87)

3) Lääketieteen opiskelijat: peruspalkka on hoidettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta vähintään 10 026 markkaa. Lääkärille ei makseta KVTES:n palkkausluvussa määrättyjä kokemuslisiä. (sairaalalääkärit, sivu 79)

4) Terveyskeskuslääkäriltä edellytetään yleislääkärin oikeutta, peruspalkka on vähintään 13 507 markkaa. (terveyskeskusten lääkärit, sivu 44)

5) Lääkärin erillisestä käynnistä potilaan luona maksetaan lääkärille kotikäyntipalkkiona 77,30 markkaa. (väestövastuulääkärit, sivu 60)

Niin sanotut tekstikysymykset ja soveltamisohjeet voivat pitää sisällään todellisia tahattoman komiikan helmiä. Ohessa muutamia poimintoja hienoimmista oivalluksista:

6) Lepoaikoja tai vapaa-aikana annettuja työaikakorvauksia (esim. päivystysvapaa) ei lueta tässä tarkoitetuksi työajaksi, ei liioin koulutukseen tai luottamusmiestehtäviin kulunutta aikaa, vaikka ne hoidettaisiinkin säännöllisenä työaikana. (yleinen osa, sivu 28)

7) Ruokailusta aiheutuva työstä poissaolo kestää enintään 15-20 minuuttia. Viranhaltija ei voi poistua terveyskeskuksesta tai sairaalasta - ei siis myöskään työaikaan kuuluvan ruokailutauon aikana - muutoin kuin viranhoitoon liittyvissä asioissa tai poikkeuksellisesti esimiehen luvalla. (yleinen osa, sivu 29)

8) Tarvittaessa voidaan työvuoroluettelossa varata 1-3 tuntia viikossa laajojen ja aikaa vievien lausuntojen ja todistusten laatimista varten (koskee myös säännöllisen työajan ulkopuolella tutkittuja potilaita koskevia todistuksia ja lausuntoja). (yleinen osa, sivu 35)

9) Mikäli päivystysaikana otetaan vastaan potilas, jonka lääkäri on määrännyt uusintatarkastukseen aikaisemmin suoritetun käynnin perusteella, ei tällainen käynti oikeuta potilaskäyntipalkkioon. (terveyskeskuslääkärit, sivu 48)

10) Lääkärin tulee olla hänelle määrätyn vastuu-väestön tavoitettavissa päivittäin lukuun ottamatta lauantai- ja sunnuntaipäiviä sekä tämän sopimuksen yleisen osan 7 pykälä:n 3 momentissa mainittuja arkipyhiä ja aattopäiviä. (väestövastuulääkärit, sivu 56)

Vaikka kymmenen kohtaa tulikin jo poimittua, on sokerina pohjalla vielä mainittava ehdoton suosikkini jo monen vuoden ajalta, nimittäin soveltamisohje terveyskeskuksen osa-aikaisen lääkärin (keikkapäivystäjän) aktiivityökorvauksista: Puhelinkeskusteluihin käytettyä aikaa ei katsota aktiivityöksi. Aktiivityön yhteydessä tapahtuvan puhelinneuvonnan ei kuitenkaan katsota keskeyttävän meneillään olevaa aktiivityötä. (ns. keikkasopimus, sivu 109)

Näin siis ohjeistetaan kunnallisella sektorilla toimivia kollegoja. Vieläkö joku kysyy, miksi lääkärit ovat lakossa? Pakosta.