Mielenterveyden ongelmista kärsivä ei enää saa yhtä herkästi leimaa otsaansa kuin pari vuosikymmentä sitten. Kynnys hakeutua hoitoon on madaltunut. Näistä syistä palvelujen tarve on kasvanut huimasti, vaikka psykiatriset häiriöt eivät juuri olekaan lisääntyneet. Psykiatria kamppaileekin nyt lääkärivajetta vastaan.

Nuoria, psykiatriaan erikoistuvia lääkäreitä on vähemmän kuin heille olisi virkoja. Esimerkiksi Kuopiossa on tällä haavaa 16 psykiatriaan erikoistuvan lääkärin virkaa täyttämättä. Turussa avoinna olleisiin kuuteen virkaan tuli vain kaksi hakemusta.

- Ongelma ei ole yksin suomalainen. Psykiatrialla on rekrytointivaikeuksia kaikissa teollistuneissa maissa, kertoo Turun yliopiston psykiatrian dosentti ja Suomen psykiatriyhdistys ry:n pääsihteeri Jyrki Korkeila.

Korkeila arvelee yhdeksi syyksi erikoisalan imagoa.

- Psykiatria mielletään alaksi, joka ei lyö taloudellisesti leiville. Se on haitta nyt, kun ajan henki on sellainen, että halutaan ulkoista kunniaa ja materiaalista menestystä.

Lääkärit ja suuri yleisö liittävät psykiatriaan kiinteästi mielikuvan kuluttavasta työstä.

- Psykiatrisesta avohoidosta on uutisoitu kertomalla työhön liittyvistä paineista, ja tämä julkisuuskuva iskee kyllä meihin. Ongelmista kirjoittaminen luo mielikuvaa asioiden huonosta tilasta yleisemminkin. Työn emotionaalinen kuormittavuus on tietysti suuri, mutta se on toisaalta pysynyt samanlaisena pidempään, Korkeila pohtii.

Osa-aikaisuus houkuttelee nuoria

Lääkärintyön naisistuminen näkyy psykiatriassa osa-aikatyön ja vastaavien työjärjestelyjen yleistymisenä. Ilmiö heijastuu varsinkin erikoistuvien lääkärien työpanoksen määrään.

Lääkäripuutteen taustalla vaikuttavat myös terveyskeskusten vaikeudet saada nuoria lääkäreitä riveihinsä.

- Psykiatriksi on tyypillisesti tultu erikoistumaan, kun on toimittu vähän aikaa käytännön lääkärinä terveyskeskuksessa.

Yksityispuolen imua Korkeila ei pidä ratkaisevana psykiatrian lääkäritilanteen kannalta.

- Vahva yksityinen sektori voi vaikuttaa julkisen puolen virantäyttöön suurilla paikkakunnilla, mutta tuskin muuten.

Ihmisenä olon pohdintaa

Lääkärien vähyydestä huolimatta psykiatrian tilanne ei Korkeilan mielestä ole toivoton.

- Kun tutkimuksissa on kysytty opiskelijoiden mielipiteitä, he ovat arvostaneet potilaan kohtaamiseen liittyvää humanistista aspektia. Kiinnostusta psykiatriaan siis on, mutta se ei vain johda päätökseen erikoistua.

Huomio on kohdistettava tiukasti opetuksen ja koulutuksen laatuun: mielikuvat psykiatriasta muodostuvat opiskelun ja kandina tehtyjen työrupeamien aikana.

Toinen korjattava asia on Korkeilan mukaan palkkapolitiikka.

- Avohoidossa psykiatrian erikoislääkärit saavat peruspalkan ja joitakin todistuspalkkioita. Peruspalkankin taso voisi olla nykyistä parempi. Myös työoloihin täytyy tehdä parannuksia.

Korkeilan mukaan psykiatreilta unohtuu liian usein oman erikoisalan vahvuuksien esiintuominen. Hän listaa työn hyviksi puoliksi monipuolisuuden ja mahdollisuudet haastavaan ja nopeasti kehittyvään tutkimukseen. Ihmisiä pystytään myös auttamaan entistä enemmän parantuneen hoitojärjestelmän ansiosta.

- Psykiatriassa kiehtoo filosofinen puoli. Kliininen työ on hyvin lähellä ihmisenä olemisen ja elämisen pohdintaa.