Omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen on perinteisesti ollut vaikea asia lääkäreille. Työn kiinnostavuus ja erityisesti potilaiden hoitaminen on usein mennyt oman työhyvinvoinnin edelle. Myös lähtökohtaisesti jokaisen lääkärin velvollisuuksiin kuuluva päivystäminen tuo omat haasteensa työhyvinvointiin. Osin työn luonteesta johtuen lääkärikunnassa on perinteisesti ylläpidetty mielikuvaa lääkäristä, joka ei saa osoittaa heikkouden merkkejä. Tämä on heijastunut myös lääkärien itsestään huolehtimiseen. Asia on todettavissa esimerkiksi selvityksistä, joiden mukaan lääkäreillä on kaikista ammattiryhmistä vähiten sairauspoissaoloja. Lääkärit tuskin kuitenkaan sairastavat kovin paljon vähemmän kuin muu väestö keskimäärin.

Työhyvinvointi on moniulotteinen asia. Se koostuu, yksittäisestä työntekijästä riippuen, hyvin erilaisista elementeistä. Näitä elementtejä ovat esimerkiksi työn sisältö, työhön liittyvä terveys, työilmapiiri, työn hallinta, työaika ja työn johtaminen. Myös vapaa-ajan hyvinvointi on usein yhteydessä työhyvinvointiin.

Lääkärin työn sisältö on ollut viime vuosina kovassa murroksessa. Monet lääkärit ovat kokeneet kadottaneensa oman työnsä hallinnan. Tämä aiheuttaa helposti tyytymättömyyttä. Rankempaakin työtä jaksaa tehdä, kun tuntee voivansa hallita sitä. Sama ilmiö koskee osin myös työilmapiiriä. Työpaikalla, jossa työkaverit välillä nauravat keskenään, jaksetaan todennäköisesti tehdä enemmän ja laadukkaampaa työtä kuin työpaikalla, jossa keskitytään keskinäiseen kyräilyyn.

Työhyvinvointiin liittyvät ongelmat ovat usein johdettavissa organisaation tai sen johtamisen ongelmiin. Keskeistä työhyvinvoinnin edistämisen kannalta olisikin parantaa johtamis- ja alaistaitoja. Hyvin toimivassa ja hyvin johdetussa organisaatiossa on hyvä työilmapiiri ja työ tuntuu mielekkäältä. Samalla myös työhyvinvointi väistämättä paranee.

Mitä lääkärien työhyvinvoinnin edistämiseksi voitaisiin tehdä? Laajasti asiaa tarkastellen kaikki Lääkäriliiton tekemä edunvalvontatyö, kaikilla eri sektoreilla, liittyy pääsääntöisesti myös lääkärien työhyvinvoinnin edistämiseen. Lähempää katsoen voidaan todeta, että Lääkäriliitto on jo aikaisemmin perustanut esimerkiksi luottamuslääkärijärjestelmän madaltamaan sairastuneiden lääkärien oikeaan hoitoon hakeutumisen kynnystä. Lisäksi esimerkiksi terveydenhuollon johtamisen kehittäminen on viime vuosina ollut tiiviisti Lääkäriliiton agendalla.

Tämän vuoden keväästä lähtien Lääkäriliitossa on toiminut Lääkärien työhyvinvointityöryhmä, jonka tehtävänä on pohtia lääkärin työhyvinvointia kokonaisuutena sen eri osa-alueita laajasti tarkastellen, sekä ehdottaa toimia lääkärien työhyvinvoinnin parantamiseksi. Työryhmän on määrä jättää loppuraporttinsa ensi toukokuussa.