Toukokuussa UEMS osti Brysselin keskustasta toimistorakennuksen, "Domus Medican", johon kaikkien eri eurooppalaisten lääkärijärjestöjen toimistojen toivotaan muuttavan.

- Lääkäriliitto oli asian edistämisessä hyvin aktiivinen. Yhteinen toimisto antaa valtavasti mahdollisuuksia ja luo synergiaa, toteaa Lääkäriliiton yhteiskuntasuhteet-toimialan johtaja Hannu Halila.

UEMS (Union Européenne des Médecins Spécialistes, European Union of Medical Specialists) perustettiin vuonna 1958. Se on vanhin ja suurin Euroopan laajuisista lääkäriliitoista.

Suomen Lääkäriliitto liittyi UEMS:n jäseneksi vuonna 1992. Täysjäseninä ovat kaikkien muiden EU- ja ETA-maiden lääkärijärjestöt paitsi Islannin, joka erosi järjestöstä viime vuonna.

UEMS:n päätehtäviä ovat erikoislääkärikoulutuksen laadun varmistaminen sekä täydennyskoulutuksen että työvoiman vapaan liikkuvuuden edistäminen.

- Eurooppalaiset suositukset annetaan pitkälti UEMS:n kautta.

Halila on ollut UEMS:n toiminnassa mukana jo vuosia: Puheenjohtajana hän toimi vuosina 2002-2005. Nykyään hän on mukana entisen puheenjohtajan (Past President) ominaisuudessa järjestön työvaliokunnassa (Executive Committee).

Halilan lisäksi Suomea edustavat Mikko Pietilä ja Kari Pylkkänen, joka on tällä hetkellä yksi neljästä varapuheenjohtajasta. Puheenjohtajana toimii slovenialainen Zlatko Fras.

Yleiskokouksia (Council) on kaksi kertaa vuodessa ja työvaliokunnan kokouksia 6-7 kertaa vuodessa. Kokoukset ovat pääosin Brysselissä.

Vahva suomalaisedustus

UEMS:n alaisuudessa kokoontuu 37 erikoisalakohtaista sektiota (Sections) sekä niiden yhteydessä koulutustyöryhmät (European Boards), joista jokaiseen kuuluu kaksi ko. erikoisalan lääkäriä kustakin jäsenmaasta.

- Ne tekevät erikoistumis- ja täydennyskoulutukseen sekä ammatilliseen kehittymiseen liittyviä koulutussuosituksia, ns. kultaisia standardeja, siitä miten koulutus pitäisi eri maissa järjestää, sillä EU:n viralliset määräykset ovat hyvin yleisluontoisia, Halila kertoo.

Monissa maissa lääkäreiden täytyy kerätä täydennyskoulutuspisteitä viiden vuoden välein, jotta heidän toimilupansa uusittaisiin. UEMS:n alainen EACCME (European Accreditation Council for Continuing Medical Education) hyväksyy kansainvälisiä kongresseja, joista täydennyskoulutuspisteitä voi saada.

Lääkäriliitto nimeää Suomen edustajat eri sektioihin. Ehdotukset valittavista edustajista tekevät erikoislääkäriyhdistykset ja joissakin tapauksissa Lääkäriliiton alaosastot.

Yksi kausi kestää neljä vuotta ja sama henkilö voi olla mukana kolme kautta.

- Harva on niin kauan, mutta toisaalta toiminta kansainvälisessä järjestössä on usein sellaista, ettei siellä kannata vain käydä käväisemässä, koska jonkin aikaa aina kestää päästä sisälle asioihin, Halila painottaa.

Monet suomalaislääkärit ovat sektionsa puheenjohtajia tai sihteereitä.

- Suomalaisedustus on vahva, ja Suomi on kokoonsa nähden hyvin edustettuna.

UEMS on näköalapaikka

Halilan mukaan toiminnassa kannattaa olla ehdottomasti mukana jo asioiden valmisteluvaiheessa. Sillä tavalla pystyy vaikuttamaan asioihin jo ennen direktiiviehdotuksia. EU:ssa tehtävät päätökset esimerkiksi koulutuskysymyksissä vaikuttavat suoraan myös Suomeen.

- Suomi on konkreettisesti hyötynyt UEMS:n jäsenyydestä, sillä se on todellinen näköalapaikka ja vaikuttamiskanava eurooppalaiseen päätöksentekoon, Halila toteaa.

Lääkärijärjestöjen koulutusrahasto myöntää apurahoja kokouksiin

Lääkäriliiton, Duodecimin ja Finska Läkaresällskapetin yhteinen Lääkärijärjestöjen koulutusrahasto myöntää hakemuksesta matka-apurahoja UEMS:n sektioiden ja koulutustyöryhmien kokouksiin osallistumiseen. Apuraha kattaa matkalippu- ja majoituskustannukset, päivärahoja ei makseta.

Rahasto hyväksyy pääsääntöisesti kultakin UEMS:n erikoisalalta korkeintaan yhden kokousosallistujan yhtä kokousta koskevan hakemuksen vuosittain. Mikäli Suomen edustaja toimii UEMS:n sektion tai koulutustyöryhmän puheenjohtajana, sihteerinä tai taloudenhoitajana, voidaan apuraha myöntää kahteen kokoukseen vuodessa.

Jos samaan sektioon tai koulutustyöryhmään kuuluu Suomesta useampia erikoisaloja, voidaan poikkeuksellisesti korvata useamman kuin yhden kokousedustajan matkakuluja. Mikäli erikoisalalla on kaksi edustajaa, jotka molemmat toivovat tukea koulutusrahastosta, he voivat joko kumpikin hakea apurahaa erikseen tai jakaa toiselle osallistujalle maksetun apurahan sopimalla asiasta keskenään.

Lisätietoja antaa koulutusrahaston hoitokunnan sihteeri, Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Mervi Kattelus, p. (09) 393 0826 tai mervi.kattelus@ fimnet.fi