Kelan tilastojen mukaan lukukaudella 2014–2015 ulkomailla opiskeli lääketieteen perus­tutkintoa yli 600 suomalaista ­opiskelijaa. Viime vuonna opiskelijoita oli eniten Ruotsissa, Tartossa ja Riiassa.

Ulkomailla opiskelevien määrä yllättää, kun samaan aikaan lääketieteen perusopetusta on Suomessakin lisätty 600 aloituspaikasta 750:een. Lääkäriliiton työvoimaennuste arvioi vuonna 2014 työikäisten lääkärien määrän kasvavan vuoteen 2030 mennessä 2 000 lääkärillä. Arvio perustui nykyistä huomattavasti matalampaan ulkomailla opiskelevien määrään. Vuonna 2014 arvioitiin, että Suomeen tulisi jatkossa vuosittain kuusikymmentä ulkomaalaista tai ulkomailla opiskellutta lääkäriä enemmän kuin lähtee ulkomaille. Heistä kolmasosa olisi ulkomailla tutkinnon opiskelleita suomalaisia.

Lisää opiskelijoita

Kelan tilastot antavat ulkomailla opiskelevista uutta ja tarkempaa tietoa. Lääketieteen opiskelijoiden määrä on paljon ennakoitua suurempi ja on kasvanut vuosittain. Jos kaikki palaavat valmistuttuaan Suomeen, työikäisten lääkärien määrä kasvaa arvioitua enemmän, ja sillä on vaikutusta esimerkiksi erikoistumiskoulutukseen hakeutuvien määrään.

Kela tilastoi vuosittain myönnetyt opintoetuudet tutkinnon ja opiskelumaan mukaan. Luvuissa ovat mukana kaikki, jotka ovat saaneet opintotukea tai opintolainan takauksen ulkomailla lääkärin tutkintoon tähtääviin opintoihin. Luvut eivät kerro ulkomailla suoritettujen tutkintojen kokonaismäärää.

Tilaston mukaan viime lukukaudella ulkomailla opiskeli vähintään 604 opiskelijaa. Luku on alaraja, sillä opiskelija ei näy opintotukitilastoissa, jos hän opiskelee ulkomailla ilman suomalaista opintotukea. Näin on voinut käydä, jos opiskelija käyttänyt opintotukikuukaudet toiseen tutkintoon tai saanut opintotukea kohdemaasta, eikä silloin ole oikeutettu opintotukeen Suomesta.

Mikä vetää opintoihin ulkomaille?

Kansainvälisyys ja englanninkielinen opiskelu houkuttelee opiskelijoita ulkomaille. Opiskelijamäärien kasvaessa tiedot ja kokemukset ulkomailla opiskelusta ovat yleistyneet, mikä rohkaisee lisää lähtijöitä. Ulkomaiset yliopistot markkinoivat näkyvästi verkossa englanninkielisiä koulutusohjelmia ja kilpailevat uusista opiskelijoista.

Ovi lääketieteen opintoihin voi ulkomailla avautua ilman pääsykoetta. Tarton yliopiston pääsykokeen voi tehdä etukäteen Suomessa. Riiassa ei ole varsinaista pääsykoetta lainkaan, karsintaa tehdään tiukassa tahdissa etenevien opintojen aikana. Opiskelu englanninkielisellä linjalla maksaa Tartossa ja Riiassa opintojen vaiheesta riippuen 8 000 – 11 000 euroa lukuvuodessa.

Työskentely Suomessa

Toisessa Pohjoismaassa tai Euroopan talousalueen jäsenmaassa opiskeleva voi hakea Valvirasta opiskelijan oikeutta sekä toimia Suomessa lääkärin sijaisena 4. tai 5. vuoden opiskelun jälkeen. Jos opiskelee Euroopan talousalueen ulkopuolella, voi hakea oikeutta vasta 5. opintovuoden jälkeen. Sen lisäksi on ETA-alueen ulkopuolella opiskelevien osoitettava riittävä yleislääketieteen osaaminen läpäisemällä Tampereen yliopiston kuulustelujen 1. vaiheen kliininen koe.