Kuuluuko kymmenen minuutin mittaisesta televisiohaastattelusta maksaa palkkio? Onkoasianmukaista mainita haastattelussa lääkkeiden kauppanimiä? Entä voiko jutun pyytää luettavaksi ja tarkistettavaksi ennen kuin se julkaistaan?

Muun muassa näitä kysymyksiä lääkärit pohtivat, kun joutuvat työssään tekemisiin tiedotusvälineiden kanssa. Ristiriitatilanteiden välttämiseksi Suomen Lääkäriliiton ja Suomen Journalistiliiton yhteinen työryhmä laati lääkäreille ja toimittajille tuoreet tiedottamisen pelisäännöt. Entinen tiedotussuositus oli vuodelta 1999.

- Ohjeet ovat aikansa lapsia, ja kun aika muuttuu, myös suosituksia täytyy uudistaa. Lääkärikunnassa oli esimerkiksi ollut epätietoisuutta haastatteluista maksettavista palkkioista, perustelee uudistamista työryhmän jäsen, Apu-lehden toimitussihteeri Martti Paananen.

Uuden suosituksen mukaan haastatteluista ei pääsääntöisesti makseta. Palkkiosta voi kuitenkin neuvotella, jos toimittajan kysymyksiin vastaaminen edellyttää lääkäriltä tuntikausien työtä ja aiheeseen perehtymistä. Myös pitkän haastattelumatkan vuoksi menetetystä työansiosta voi pyytää korvausta.

Työryhmän puheenjohtaja, plastiikkakirurgi Timo Kaukonen Oulun yliopistollisesta keskussairaalasta kertoo monen lääkärin hämmentyvän siitä, ettei annettua haastattelua julkaistakaan sellaisenaan.

- Haastattelusta saatetaan näyttää tv-uutisissa vaikkapa vain yksi sivulause. Moni lääkäri kokee, että heidän sanomansa vääristyy tai on irrotettu asiayhteydestään.

Haastateltava saa pyytää antamansa kommentit tarkistettavakseen. Kaukonen kehottaa kuitenkin muistamaan, ettei jutun luetuttamiseen aina ole nopeassa uutistyössä aikaa.

Uudessa suosituksessa otetaan kantaa myös kysymykseen teksti- ja piilomainonnasta.

- Lääkkeen kauppanimen käyttöä tulee välttää, mutta maalaisjärkeä kannattaa käyttää. Jos suuri yleisö tuntee lääkkeen nimeltä, vaikuttavasta aineesta puhuminen voi aiheuttaa turhaa sekaannusta, Paananen sanoo.

Kaukosen mukaan tekstimainonta haluttiin nostaa esiin siksikin, että vältyttäisiin ylilyönneiltä omaehtoisessa tiedottamisessa. Hänen mielestään lääkäreiden ei tulisi sortua muun muassa koko sivun lehti-ilmoituksiin, jotka on tehty muistuttamaan oikeaa lehtijuttua.

- Suositus laadittiin yhdistämällä toimittajan ja lääkärin näkökulmat. Kun sen on lukenut, tietää miten toimia, kun tilanne tulee, Kaukonen kiteyttää.

Uusi tiedotussuositus löytyy internetistä Lääkäriliiton kotisivuilta osoitteesta www.laakariliitto.fi