Lehti 11: Liitto toi­mii 11/2004 vsk 59 s. 1189

Vaikeita, uusia asioita

Auli Malinen

Kansallinen terveysprojekti suosittelee laboratorio- ja kuvantamistoiminnan muuttamista liikelaitosmallin tai alueellisen mallin mukaiseksi. Tavoitteena on palvelujen turvaaminen, mutta myös kustannustehokkuus (= säästö). Lisäksi hehkutetaan radiologipalvelujen saatavuudella. En ole nähnyt selvitystä, mistä niitä saadaan.

Laboratoriotoiminta on järjestetty monin paikoin jo useita vuosia liikelaitos-, taseyksikkö- tai alueellisen mallin mukaisesti. Laboratoriot työllistävät lääkäreitä määrällisesti vähemmän kuin kuvantamislaitokset. Laboratorioissa käsitellään potilaasta irrotettuja näytteitä, joita voidaan panna jonoon 5, 50 tai vaikkapa 500. Laboratoriolääkäriä nämä tutkimukset saattavat työllistää kuitenkin yhtä paljon. Kuvantamistutkimuksissa potilaasta irrotettujen (esim. röntgenkuvat) tutkimusten suhteellinen määrä on vähentynyt verrattuna suoraan potilaaseen kosketuksissa oleviin lääkärin tekemiin tutkimuksiin. Ei ole myöskään sama, saneleeko 5 vai 50 thorax-kuvaa. Jokaiseen kuvaan tulee paneutua. Radiologisten tutkimusten määrä on kasvussa.

Nykyinen radiologinen toiminta ei ole kustannustehokasta. Suomessa on liikaa pieniä yksiköitä ja röntgenlaitteita. Tarve isompiin yksiköihin on olemassa. Brittiläisten selvityksen mukaan (v. 2002) Suomessa on 98 radiologia miljoona asukasta kohden ja röntgentutkimuksia tehdään keskimäärin yksi asukasta kohden. Suomalainen radiologi tekee siis keskimäärin hieman yli 10 000 tutkimusta vuodessa.

Työnantajat ja työntekijätkin ovat herätelleet keskustelua siitä, kuinka monta tutkimusta radiologin pitäisi tehdä, että hän voi sanoa ansainneensa päivän palkkansa. Puhutaan myös työn kuormittavuudesta, virkojen riittävyydestä ja asiallisista ylityökorvauksista. Lääkintöhallituksen aikaan oli käytössä pisteytys, jossa tutkimukset olivat luokiteltu suhteessa toisiinsa. Pisteytys jäi pois, kun lääkintöhallitus lakkautettiin. Miten nyt pitäisi verrata radiologien tekemiä tutkimuksia toisiinsa? Digitalisaation ja sähköisten lausuntojen myötä voidaan helposti laskea jokaisen radiologin tekemät lausunnot. Lausuntojen suhteuttaminen toisiinsa ei ole aivan ongelmatonta. Jos yhden thorax-kuvan lausumisesta saa x pistettä, paljonko pisteitä saa vastaavan alueen tietokonetomografiakuvauksesta? Katsottavia leikkeitä tulee noin 300 kpl. Paljonko pisteitä tulee rintarauhasen ultraääniohjatusta paksuneulabiobsiasta, johon kuluu aikaa 30 minuuttia? Samako määrä kuin koronaariangiosta, joka taitavissa käsissä taitaa sujua vielä nopeammin? Erikoistuva lääkäri sanelee tutkimuksia, jotka on katsottu yhdessä erikoislääkärin kanssa - näkyvillä on vain yksi nimi, kenelle tutkimus kirjataan? Radiologin työ ei ole pelkkää lausuntojen antamista; on meetingejä ja niihin valmistautumista, erikoistuvien lääkäreiden ohjaamista, neuvotteluja kliinisten alojen lääkäreiden kanssa, uusien työohjeiden ja -menetelmien kehittelemistä ja opettelemista, esitelmien tekemistä omaan ja toisten klinikkaan, amanuenssien ohjaamista, kirjallisuuteen perehtymistä. Nämäkin ovat työtä, josta pitäisi saada pisteitä, siis palkkaa.

Lue myös

Liikelaitos- tai alueellisessa mallissa työ ei lopu kesken. Nyt osan terveyskeskusradiologiasta hoitavat ammatinharjoittajana toimivat radiologit. Liikelaitos- tai alueellisessa mallissa toimintaan on tarkoitus yhdistää myös terveyskeskusradiologia. Liikelaitokset voivat tarjota palvelujaan myös yksityiselle puolelle. Kaventaako liikelaitos radiologin mahdollisuutta toimia ammatinharjoittajana? Vastaus on ollut, ettei pitäisi, mutta asia nousee kuitenkin aina uudelleen esille. Toisaalta on keskusteltu siitä, että radiologi voisi jatkaa tutkimusten lausumista työpäivänsä jälkeen paremmalla korvauksella. Tällä toiminnalla voitaisiin korvata menetetty privaattipalkkio. Mutta mikä on sen hinta ja miten se määritellään? Lisätyö-VES-pisteytys ei siihen kelpaa; pisteet suhteessa toisiinsa eivät ole enää nykyaikaa ja tutkimuksetkin ovat muuttuneet. Alueellisessa mallissa yhtenä kantavana voimana on laadukkaiden ja asiantuntevien radiologipalvelujen saaminen. Jo ajatus ahdistaa. Olen asiantuntija ja omakin sairaala työllistää täysin, mistä aikaa vielä toisten kuvien saneluihin? Illastako? Millä hinnalla myyn vapaa-aikani?

Radiologin työ on Suomessa tietääkseni ainoa lääkärin työ, jossa halutaan mitata tuottavuutta. Huonosti toteutettuna tämä on hyvin huolestuttavaa. Toisaalta työn määrän mittaaminen voi olla tarpeen, kun näyttää siltä, että sitä on tarjolla ylen määrin. Palkan perustana pitäisi olla myös työn laatu, ei pelkästään tuotoksen määrä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030