- Nyt on hetki hahmottaa tulevaisuutta: lääkärin profession ja lääkäriyden edistämisen ja puolustamisen keinoja sekä ammatinharjoittamisen vapauden turvaamisen toimenpiteitä, evästi Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja Kari Pylkkänen.

Ajankohtaiset teemat puhuttivat Haikon kartanoon Porvooseen viime viikonloppuna kokoontunutta valtuuskuntaa. Kokouksessa pohdittiin liiton toiminnan tavoitteita ja strategioita aina vuoteen 2015.

Puheenjohtaja

Kari Pylkkänen

nosti alustuspuheessaan yhdeksi olennaiseksi teemaksi lääkärien johtajuuden ja sen kehittämisen nykyisessä palvelurakenteen myllerryksessä.

Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan sisältyy linjaus kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolain yhdistämisestä uudeksi laiksi terveydenhuollosta. Lain valmistelu on jo pitkällä.

Uudistus on Pylkkäsen mukaan lääkärien työhön keskeisesti vaikuttava lähivuosien muutos.

- Terveydenhuollon lainsäädäntö on Suomessa siirtynyt hyvin voimakkaasti puitelakien suuntaan. Puitelain idea on se, että on olemassa hyvin vähän sitovia valtakunnallisia normeja.

- Tässä tilanteessa lääkärien rooli ja osallistuminen terveydenhuollon johtamisessa korostuvat, jos lakisääteisiä ohjaustekijöitä ei ole. Lääkärien johtamiskoulutuksen tilanne junnaa paikallaan tilanteessa, jossa sitä eniten kaipaamme, Pylkkänen kuvasi.

Pylkkänen korosti sitä, että palvelurakenteen muutoksien takia lääkärikunta on "todella suurten haasteiden edessä".

- Liiton hallituksen linjaus siitä, että liitto käynnistää strategiatyönsä valtuuskunnan ryhmätöiden kautta, on erittäin merkittävä ja tarpeellinen askel.

Autonomia säilytettävä

Valtuuskunta jakautui pienryhmiin pohtimaan viittä eri teemaa: etiikkaa, edunvalvontaa, terveyspolitiikkaa, tutkimusta ja koulutusta sekä jäsenpalveluita. Yksittäistä teemaa pohti kaksi ryhmää. Etiikkaa käsitelleet ryhmät pitivät nykyisenä ongelmana sitä, miten eettisten perusarvojen jatkuvuus turvataan: Kuinka turvataan lääkärien mahdollisuus tehdä työtään eettisiin arvoihin pohjautuen?

Lääkärin työn autonomiaa uhkaavat kustannuspaineet ja vaatimukset tehokkuudesta, konsumerismi sekä lääkärin että potilaan suhteen epäsymmetria: Kuluttaja-potilas voi vaatia hoitoa, joka ei ole lääkärin arvion mukaan järkevää.

Etiikkaa pohtineiden ryhmien näkemykset esitteli yhteenvetona valtuuskunnan jäsen

Jyrki Korkeila

. Ryhmät näkivät etiikkaan liittyvien ongelmien ratkaisuksi mm. sen, että terveydenhuollossa tulisi kilpailla tuloksilla, ei kustannuksilla.

- Kustannuksilla kilpaileminen on haitallista nollasummapeliä. Hyvä hoito on halvin vaihtoehto. Se merkitsee myös vähemmän virheitä. Toisaalta kallis hoito ei ole yhtä kuin paras hoito, luetteli Korkeila.

Ryhmien mielestä hoidon eettisyyden astetta tulisi voida mitata. Lääkäriliiton tulee jatkaa työtä ja pohtia, millaisia hoidon eettisyyden mittareita voisi laatia.

Myös priorisointi on terveydenhuollon todellisuutta, jonka olemassaolo on tunnustettava. Sen sijaan priorisoinnin perusteita ja logiikkaa on selkiytettävä tekemällä ratkaisujen perusteista avoimia.

Lääkäriesimies lääkärille

Johtajuus nousi yhtenä seikkana myös edunvalvontaa pohtineiden ryhmien töissä.

Antti Tammisen

referoima, edunvalvontaa miettinyt ryhmä piti tärkeänä, että lääkärin asiantuntija-asema tulee säilyttää kaikessa terveydenhuollon päätöksenteossa vahvana.

- Kliinistä työtä tekevillä lääkäreillä pitäisi olla lääkäriesimies. Lääkärijohtajia pitäisi kouluttaa. Terveydenhuollossa johtamisen ongelmana on usein se, että on vastuuta, mutta ei valtaa eikä resursseja, Tamminen sanoi.

Lisäksi pidettiin tärkeänä, että lääkärit pääsevät nykyistä paremmin vaikuttamaan työhönsä.

- Useimmat ongelmat johtuvat siitä, että lääkärit eivät itse pääse vaikuttamaan miten, missä ja minkälaisissa oloissa he tekevät työtään.

- Pitäisi pyrkiä siihen, että lääkäri tekee lääkärin työtä, ei sihteerinä tai lausuntoautomaattina.

Palkkoihin liittyvässä edunvalvonnassa ryhmä korosti, että koulutusta, osaamista ja vastuuta vastaava ansiotaso tulee saavuttaa normaalilla työajalla.

Luottamusmiesten asemaa vahvistettava

Toinen edunvalvontaa käsitelleistä ryhmistä painotti luottamusmiesten aseman parantamista ja näki yhdeksi ratkaisuksi paikallisen sopimisen vahvistamisen, esimerkiksi luomalla uudentyyppinen alueellinen organisaatio.

- Luottamusmiehen asema on huono, ja yhä enemmän on menty paikalliseen sopimiseen.

Esimerkiksi HUSin neuvottelukulttuuri on lähinnä kelvoton tällä hetkellä, sanoi ryhmän ajatukset esitellyt valtuuskuntalainen

Jukka Mattila

.

- Luottamusmiesten aseman turvaaminen jatkossa on erittäin tärkeä.

Ryhmä ei määritellyt millainen uusi organisaatiomalli käytännössä olisi, mutta Mattila väläytti yhtä mahdollisuutta:

- Paikallisen luottamusmiehen ja lääkärialuepäällikön tukena voisi olla Lääkäriliiton palkkaama aluetoimiston juristi helpottamassa yhä paisuvia paikallisia neuvotteluja.

Ryhmä muistutti myös lääkärien oman edunvalvonnan tärkeydestä.

- Yksittäisen lääkärin ei tule odottaa, että edunvalvonta tulee hänelle kuin illallinen Manulle. Jokainen vastaa osaltaan omasta edunvalvonnastaan. Kuinka tätä ajattelua saadaan eteenpäin, on pohtimisen arvoinen asia jatkossakin.

Vilkkaassa keskustelussa liittoa kaivattiin takapiruksi: Miten liitto voisi ja tulisi tukea paikallisia kapinapesäkkeitä tulehtuneissa ja kriittisissä edunvalvontatilanteissa?

Eroon lyhytjänteisestä osaoptimoinnista

Ari Palomäki esitteli terveyspolitiikkaa ruotineiden ryhmien näkemykset: Terveyspolitiikkaan ja sen tavoitteisiin tarvitaan samantyyppistä henkeä kuin 1970-luvulla, jolloin koronaarikuolleisuutta pudotettiin tuntuvasti laajan yhteistyön avulla.

Terveyspolitiikassa tulee luopua osaoptimoinnista, lyhyen tähtäimen korjausliikkeistä ja poliitikkojen suosimasta lyhytjänteisestä vaalikausi kerrallaan -ajattelusta.

Nykyisin tehdään raamibudjettien kurimuksessa lyhyen tähtäimen säästöratkaisuja, joiden laskuja maksetaan tulevaisuudessa. Pitäisi tehdä täsmälleen päinvastoin: Kalliilta vaikuttava, mutta perusteltu terveysinvestointi, säästää rahaa tulevaisuudessa.

- Kansalaisten terveyden etujen tulee ohjata kulloistakin hallitusta yli vaalikauden, Palomäki kiteytti.

Perusopetukseen lisää voimavaroja

Tutkimusta ja koulutusta miettineet ryhmät pitivät perusopetuksen nykyistä kriisiä vakavana ongelmana: Sisäänotto kasvaa, opetusresurssit pienevät.

Susanna Wilénin

esittelemät ryhmät penäsivät liitolta aktiivista kantaa erityisesti perusopetuksen resurssien lisäämiseksi.

Peruskoulutus ja lääkärien johtamiskoulutus on järjestettävä pikaisesti. Ensiaskeleena tulisi perustaa terveydenhuollon johtamisen erityispätevyys, jonka koulutusohjelman rakentamiseen liiton tulisi myös osallistua.

Anne-Mari Kantanen selosti jäsenpalveluita katsastaneiden ryhmien mietteet. Liiton toimiston asiantuntevat edunvalvontapalvelut nähtiin ensiarvoisen tärkeiksi. Ryhmät muistuttivat viestinnän tärkeästä roolista lukuisten jäsenetujen saattamisessa jäsenistön tietoon.