- Tarton yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa opiskelutahti on tiukka, toteavat suomalaisopiskelijat Katja Luukkanen ja Minna Mero.

Tiukkaan tahtiin kuuluu paljon suullisia kuulusteluja, mutta opintoja leimaavat myös virolaisten vahva isänmaallinen ryhmähenki ja eurooppalaiset käytöstavat. Myös englannin kielellä aloittaneet opiskelijat siirtyvät vironkieliseen opintoryhmään kolmantena opintovuotenaan.

- Virolaiset ovat muun muassa käytöstavoiltaan meitä suomalaisia eurooppalaisempia, Tartossa lääketiedettä opiskeleva Katja Luukkanen sanoo. Hän on havainnut, kuinka myös yliopistomaailmaa leimaavat suomalaista kulttuuria perinteikkäämmät toimintatavat.

- Täällä esimerkiksi professoreita ei koskaan sinutella missään tilanteessa. Ylipäänsä tuntemattomia ihmisiä tulee aina teititellä keskieurooppalaiseen tyyliin. Tuntuu siltä, että keskiverto virolainen on erittäin kohtelias läheisiään kohtaan, Luukkanen kertoo.

Tarton lääketieteellisessä syksyllä aloittanut Minna Mero toimii Luukkasen tavoin ulkomaalaisopiskelijoita ohjaavana tutorina. Hän on niin ikään kokenut, että virolaisessa opiskelijakulttuurissa vaalitaan perinteitä. Itse vironkielisessä ryhmässä opiskeleva Mero on joutunut tekemään kovasti töitä, jotta ovet paikallisiin opiskelijakuvioihin avautuisivat. Mutta kun sisään kerran pääsee, onkin sitten jäsen lopun ikäänsä.

- Ennen lääketieteellisen aloittamista opiskelin vuoden viron kieltä. Tällä tavoin opin paikalliset tavat ja ystävystyin hyvin virolaisten kanssa. Perinteitä kunnioittavat opiskelijajärjestöt vaativat jäseniltään vankkaa viron kielen taitoa, Mero kertoo.

Sekä kirjalliset että suulliset kokeet

Meron mukaan virolaiset ovat isänmaallista porukkaa, mikä näkyy ja tuntuu vahvana ryhmähenkenä opiskelijoiden kesken. Miehille ja naisille on omat korporatsioonit eli opiskelijajärjestöt, joiden jäsenet pitävät tiukasti toistensa puolia.

- Naisten opiskelijajärjestön kautta olen saanut hyviä ja uskollisia ystäviä. Kun loukkasin hiljattain jalkani, niin yhden iltapäivän aikana yhdeksän virolaista kävi tervehtimässä minua sairasvuoteella, Mero kertoo.

Tartossa opiskelijatoimintaan on hyvät puitteet, mutta suurin osa ajasta on syytä kuluttaa kirjojen parissa. Lääketieteellisessä tahti on kova heti ensimmäisestä vuodesta alkaen, eikä seuraavalle lukuvuodelle pääse, ellei kaikki lukujärjestykseen merkitty ole hyväksytysti suoritettu. Opiskelijoita alkaakin tipahdella tiedekunnasta heti ensimmäisen vuoden jälkeen.

- Anatomian opinnoissa meille pidettiin alusta alkaen sekä kirjalliset että suulliset kokeet. Ei riitä että tietää asiat paperilla, vaan elinten eri osat on yksityiskohtaisesti osattava nimetä myös dissektiosalilla suullisissa tenteissä, Katja Luukkanen sanoo.

Myös osa eksameista eli suurista ainekohtaisista loppukokeista on suullisia. Lisäksi joka kerta kokeessa on monta, eri kysymyksillä varustettua tenttipaperia, joten on täysin sattumanvaraista, mitkä koekysymykset kukin tentissä saa. Kolmatta vuotta opiskeleva Luukkanen on huomannut, kuinka tiedekunnan opetusfilosofia vaikuttaa opiskelijoihin.

- Ei tule sellaista oloa, että kokisi tietävänsä kaiken. Minusta tämä on hyvä asia, sillä ainakin se luo opiskelijaan tiettyä vaatimattomuutta ja humaanisuutta. Laatuhan lähtee aina itsekriittisyydestä omia tietoja ja taitoja kohtaan.

Suomalaisia aloitti syksyllä parikymmentä

Tarton lääketieteellinen on Viron ainoa lääkäreitä kouluttava yliopisto ja siellä aloittaa vuosittain noin 150 virolaista opiskelijaa. Englanninkielisellä linjalla tutkintoaan kokoaa vajaat parikymmentä kansainvälistä opiskelijaa, joista valtaosa on suomalaisia.

Koko tutkintoa ei voi suorittaa englanniksi, vaan kahden ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen on siirryttävä vironkieliseen oppiryhmään.

- Se tässä vähän jännittää. Yleensä tuo kolmas vuosi on ollut täällä opiskelleille suomalaisille vaikein, koska viron kieli teettää tietysti lisätöitä. Viro on tosin kuulunut pakollisena aineena lukujärjestykseen ensimmäisestä syksystä alkaen, toista vuotta opiskeleva Joni Liskola sanoo.

Syksyllä 2003 tiedekunnassa aloitti vajaat parikymmentä suomalaista, joista valtaosa starttasi englanninkielisellä linjalla. Hakupapereiden perusteella tiedekunnan opiskelijoiksi valitut opiskelijat ovat päässeet opinnoissaan hyvin alkuun.

- Ilmapiiri on ollut hyvä eikä opettajissakaan ole juuri valittamista, Matti Hakkarainen sanoo.

- Tässä englanninkielisessä ryhmässä on kehittynyt mainio ryhmähenki ja me tsemppaamme toisiamme tilanteen mukaan.

EU-jäsenyys kansainvälistää

Tarton yliopiston kansainvälisyys ei rajoitu vain suomalaiskontakteihin, vaan kansainvälistä yhteistyötä on suunnattu sekä Eurooppaan että Yhdysvaltoihin päin.

- Teemme jo nyt paljon tutkimuksellista yhteistyötä eurooppalaisten yliopistojen - myös suomalaisten - kanssa. EU:n myötä kansainväliset suhteet lisääntyvät entuudestaan, ja tämä on tietysti hyväksi sekä opiskelijoiden että tutkijoiden kannalta. Aika näyttää, miten paljon kasvava kansainvälisyys vaikuttaa tiedekuntaan, Tuuli Ruus lääketieteellisen tiedekunnan dekanaatista sanoo. Hänen mukaansa EU vaikuttaa myös lääkärikoulutuksen rakenteeseen.

- EU-jäsenyys on edellyttänyt koulutusohjelmamme muokkaamista EU:n standardien mukaiseksi kokonaisuudeksi.