Tuleva eläkeuudistus muuttaa eläkkeen laskentatavan nykyisestä. Erillisen eläkepalkan laskennasta luovutaan ja eläkekarttuma lasketaan suoraan kunkin vuoden ansioista. Työansioiden lisäksi eläkettä karttuu useilta palkattomilta jaksoilta sekä opiskelusta. Eläkkeen ansainta-aika pitenee ja karttumisprosentit nousevat. Eläke karttuu uusien sääntöjen mukaan 1.1.2005 alkaen, vanhoista työssäolojaksoista lasketaan erikseen eläke entisillä säännöillä. Nämä uudistukset eivät koske lainkaan vuonna 1939 ja sitä ennen syntyneitä eikä uudistus vaikuta jo maksussa oleviin eläkkeisiin.

Nykyisin työeläkkeen karttuminen alkaa, kun täyttää 23 vuotta. Vuodesta 2005 lähtien eläkettä karttuu kaikista 18-67 ikävuoden välillä saaduista työansioista. 18 vuoden ikärajaa ei kuitenkaan sovelleta takautuvasti. 68 vuoden täyttämisen jälkeen eläkettä ei enää kartu, mutta jos ei tuolloin vielä halua jäädä eläkkeelle, eläkettä korotetaan lykkäyskorotuksella.

Eläke jokaisen vuoden työansioista

Eläke lasketaan kunakin vuonna saaduista ansioista. Eläkettä karttuu 53 vuoden täyttämiseen saakka 1,5 % vuosiansiosta, siitä eteenpäin 63 vuoden täyttämiseen saakka 1,9 % ja 63 vuoden täyttämisestä alkaen 4,5 % vuosiansiosta. Vuonna 1949 ja sitä ennen syntyneillä eläkettä karttuu kuitenkin 63 vuoden ikään saakka 2 % vuosiansiosta. Palkattomilta jaksoilta karttuu eläkettä aina 1,5 % eläkkeen perusteena olevasta ansiosta riippumatta työntekijän iästä.

Myös eläkkeellä ollessa tehdystä työstä karttuu eläkettä. Karttumisprosentti on tällöin kuitenkin iästä riippumatta aina 1,5 % vuosiansiosta.

Jos esimerkiksi 52-vuotias henkilö ansaitsee 24 000 euroa vuonna 2005, siitä karttuu eläkettä 1,5 % eli 360 euroa, josta kuukausieläkkeen määräksi tulee 30 euroa.

Vuodesta 2005 lähtien yksityisistä työsuhteista on mahdollista saada vanhuuseläke 63-vuotiaana. Jos henkilökohtainen kunnallinen eläkeikä on korkeampi, ja henkilö haluaa jatkaa kuntatyössä siihen saakka, hän voi ottaa yksityisaloilta karttuneen eläkkeensä 63-vuotiaana, mutta silloin hänen jatkuvasta kuntatyöstään karttuu eläkettä vain 1,5 % vuosiansioista, kun sitä muuten karttuisi 4,5 %.

Eläkettä myös palkattomilta jaksoilta

Nykyisin palkattomalta ajalta karttuu eläkettä vain, jos se on enintään vuoden pituinen ja henkilö palaa keskeytyksen jälkeen työhön. Uudistuksen jälkeen eläkettä karttuu kaikista sellaisista palkattomista ajoista, jolloin henkilö on saanut jotakin laissa määrättyä ansioon suhteutettua sosiaalietuutta. Tällaisia etuuksia ovat mm. äitiys-, isyys- ja vanhempainpäiväraha, työttömyyspäiväraha, kuntoutusraha, sairausvakuutuslain mukainen päiväraha ja vuorotteluvapaakorvaus. Merkitystä ei ole enää sillä, onko henkilöllä palkattoman jakson aikana voimassa olevaa työ- tai virkasuhdetta. Palkattomilta jaksoilta karttuvan eläkkeen perusteena on se palkka, josta ko. palkattoman ajan etuus oli laskettu. Esimerkiksi jos henkilö on saanut vuorottelukorvausta, eläkekarttuma vuorotteluvapaan ajalta lasketaan sen palkan perusteella, josta vuorottelukorvaus oli laskettu. Etuuden perusteena olevat ansiot otetaan eläkkeessä huomioon seuraavasti:

- 117 % siltä ajalta, kun henkilö on saanut äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa ja 17 % siltä ajalta, kun em. etuus on maksettu työnantajalle

- 75 % siltä ajalta, kun henkilö on saanut vuorotteluvapaakorvausta tai ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa

- 65 % siltä ajalta, kun henkilö saanut muita laissa mainittuja ansioperusteisia etuuksia (esim. kuntoutusrahaa tai sairauspäivärahaa).

Eläkettä myös lapsenhoito- ja opiskeluajalta

Eläkettä karttuu myös opiskeluajalta, jos opiskelija suorittaa korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon tai ammatillisen perustutkinnon. Opiskeluaikaa otetaan huomioon sen mukaan, minkä tasoisen tutkinnon suorittaa, kuitenkin enintään viisi vuotta. Esimerkiksi alemman korkeakoulututkinnon suorittamisesta eläkettä karttuu kolmelta vuodelta ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisesta viideltä vuodelta. Sillä, kuinka kauan tutkinnon suorittamiseen on tosiasiassa kulunut aikaa, ei ole merkitystä, vaan suoritetun tutkinnon taso määrää eläkkeessä huomioon otettavan ajan. Jos suorittaa useita tutkintoja, eläkettä karttuu kuitenkin aina enintään viideltä vuodelta. Myös ulkomailla suoritetuista tutkinnoista saa eläkettä, jos olisi ollut oikeus Suomen opintotukilain mukaiseen opintotukeen.

Myös alle 3-vuotiaan lapsen hoitoajalta karttuu eläkettä vanhemmalle, joka hoitaa lasta kotona ja saa kotihoidon tukea. Sekä lapsenhoitoajan että opiskeluajan ansioksi eläkettä laskettaessa otetaan vuoden 2005 tasossa 538,27 euroa/kk.

Opiskelusta ja lastenhoidosta eläkettä karttuu 1.1.2005 lähtien.

Eläkkeen enimmäismäärä poistuu

Työeläkkeillä on nykyisin enimmäismäärä, joka kuntaeläkkeissä on henkilökohtainen ja on 60-66 % eläkepalkasta. Enimmäismäärä poistuu 1.1.2005 lähtien karttuvalta eläkkeeltä, mutta kuntaeläkkeissä vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneilla eläkkeillä on enimmäismäärä, joka määräytyy sen perusteella, minkä ikäinen henkilö on vuoden 2004 lopussa. Kun enimmäismäärä poistuu, lopullinen eläke - eli ennen ja jälkeen uudistuksen karttuneet eläkkeet yhteensä - voi olla suurempi kuin nykyinen 60-66 % palkasta.

Eläkkeen määräytyminen ennen vuotta 2005 ja 1.1. 2005 lähtien

Eläke lasketaan 31.12.2004 saakka jokaisesta palvelussuhteesta erikseen. Vuonna 2005 voimaan tulevilla uusilla säännöillä lasketaan vain se eläke, mikä karttuu vuodesta 2005 alkaen. Aiemmista työssäolojaksoista lasketaan erilliset eläkkeet entisin säännöin aiemmista ansioista.

Jos kuntapalvelu on alkanut ennen vuotta 1993, siitä lasketaan kaksi erillistä eläkettä. Ensimmäinen eläke lasketaan siitä ajasta, mikä on karttunut palvelussuhteen alusta vuoden 1994 loppuun. Toinen eläke lasketaan jaksosta 1995-2004. Vuodesta 2005 lukien eläke lasketaan jokaisena vuonna saatujen ansioiden perusteella. Näin menetellään, jos henkilö on ollut koko ajan saman työnantajan palveluksessa. Jos työnantaja on vaihtunut, jokaisesta palvelussuhteesta lasketaan erillinen eläke niillä ansioilla, jotka henkilö on siinä palvelussuhteessa saanut.

Kuntatyö on esimerkiksi alkanut vuonna 1973. Ensin lasketaan eläke, joka on karttunut vuosista 1973- 1994. Työssäoloaikaa on yhteensä 22 vuotta, ja siltä ajalta karttunut eläke on 48,4 %. Tämä eläke lasketaan vuosien 1990-1993 ansioista siten, että niistä paras ja huonoin vuosi jätetään pois ja lasketaan kahden jäljelle jäänen vuoden keskikuukausipalkka, josta 48,4 % on vuosilta 1973-1994 karttuneen eläkkeen määrä. Vuosilta 1995-2004 lasketaan erillinen eläke. Työssäoloaikaa on 10 vuotta, ja jos henkilö ei ole täyttänyt 55 vuotta, siltä ajalta on karttunut eläkettä 15 %. Tämä määrä lasketaan vuosien 1995- 2004 keskikuukausipalkasta. Nämä vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneet eläkkeet saavat yhteensä olla henkilökohtaisen enimmäismäärän verran. Vuodesta 2005 lähtien eläkettä karttuu iän mukaisella prosentilla jokaisen vuoden ansiosta eikä tällä eläkkeen osalla ole enimmäismäärää. Näin ollen ne ansiot, jotka henkilö saa vuodesta 2005 lähtien, vaikuttavat vain niistä vuosista karttuvaan eläkkeeseen. Jos ansiot jonain vuosina ovat vähäiset tai niitä ei ole lainkaan, ne vaikuttavat vain ko. vuoden eläkekertymään.

Eläkemaksut muuttuvat

53 vuotta täyttäneiden työntekijän eläkemaksu nousee 1.1.2005. He maksavat noin kolmanneksen suurempaa eläkemaksua kuin nuoremmat. Kun vuoden 2005 eläkemaksu alle 53-vuotiailla lienee sama kuin tänä vuonnakin eli 4,6 %, niin silloin 53 vuotta täyttäneet maksavat eläkemaksua 5,8%.

Koska vuodesta 2005 lähtien myös kaikesta eläkkeellä ollessa tehdystä työstä karttuu lisää eläkettä, on maksettava myös eläkemaksut, sekä työnantajan että työntekijän. Nykyisinhän esimerkiksi työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen saajalle karttuu eläkkeen aikana tehdystä työstä uutta eläkettä vain, jos eläkkeessä ei ole otettu huomioon ns. tulevaa aikaa. Nyt siis myös nämä eläkkeensaajat maksavat työntekijän eläkemaksua 1.1.2005 lähtien, jos tekevät ansiotyötä eläkkeen ohella. Tämä koskee myös jo eläkkeelle siirtyneitä, vuonna 1940 tai sen jälkeen syntyneitä.

Palkkakerroin ja indeksi

Nykyisin on käytössä kaksi eläkeindeksiä, työikäisen ja eläkeikäisen indeksit. Työikäisen indeksiin vaikuttavat palkkojen ja hintojen muutokset yhtä paljon, eläkeikäisen indeksiin palkkojen muutos vaikuttaa 20 % ja hintojen muutos 80%. Työikäisen indeksiä käytetään eläkettä laskettaessa, kun menneiden vuosien ansiot tarkistetaan eläkkeen alkamisvuoden tasolle. Työikäisen indeksillä tarkistetaan myös alle 65-vuotiaiden eläkkeet. Vuodesta 2005 lähtien on vain yksi eläkeindeksi ja sen lisäksi otetaan käyttöön palkkakerroin. Palkkoja tarkistettaessa käytetään palkkakerrointa, johon palkkojen kehitys vaikuttaa 80 % ja hintojen muutos 20 %. Maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, joka on sama kaikille riippumatta eläkkeensaajan iästä. Työeläkeindeksi määräytyy siten, että palkkojen muutos vaikuttaa 20 % ja hintojen muutos 80 %.

Vuonna 2010 otetaan käyttöön elinaikakerroin

Keskimääräisen elinajan pitenemisestä johtuvaa eläkemenojen kasvua tasataan ottamalla käyttöön elinaikakerroin. Ennen eläkkeen myöntämistä se kerrotaan elinaikakertoimella, joten se pienentää eläkkeen määrää sen mukaan, miten pitkäksi eläkkeelle jäävän henkilön ikäluokan jäljellä oleva elinaika arvioidaan hänen täyttäessään 62 vuotta. Vuoden 2010 kerrointa määrättäessä otetaan huomioon elinajanodotteen muuttuminen vuosina 2003- 2007 sekä väestön kuolevuustilastot vuosilta 2004-2008. Vuonna 2010 elinaikakertoimen arvioidaan olevan 0,99. Jos esimerkiksi jää eläkkeelle vuonna 2012 ja on silloin 63-vuotias, kerrotaan eläkkeen määrä vuoden 2011 elinaikakertoimella, koska henkilö on vuonna 2011 ollut 62-vuotias. Kertoimen vaikutuksen eläkkeeseensä voi kompensoida jatkamalla työssä pitempään.