Yksityislääkärin voitto potilastietojen luovuttamisessa
Edellisessä kolumnissani kerroin, että yksi kollegamme haastoi vakuutusyhtiön oikeuteen potilastietojen luovuttamisesta maksettavan palkkion suuruudesta. Hänelle kuuluu kiitos rohkeudesta ja suunnan näytöstä muille yksityislääkäreille. Erikoislääkäri vaati asiakirjojen läpikäynnistä, välttämättömien tietojen tulostamisesta, allekirjoittamisesta ja potilasasiakirjoihin tehtävien merkintöjen tekemisestä 73 euron korvausta. Käräjäoikeus sovitteli asiaa ja hyväksyi päätöksessä noin puolet vaaditusta palkkiosta. Asian käsittelyä jatkettiin hovioikeudessa. Hovioikeus antoi asiasta päätöksen kesäkuussa. Vakuutusyhtiön on maksettava lääkärille koko 73 euron korvaus ja lisäksi oikeudenkäyntikulut. Lääkärin laskuttama 73 euron korvaus on linjassa erikoislääkärin perimään palkkioon 20-25 minuutin työstä. Tuo aika oli mennyt asiakirjojen käsittelyyn. Korvaus katsottiin kohtuulliseksi.
Vakuutusyhtiöt ovat tehneet lääkärikeskusten kanssa sopimuksia, joiden mukaan lääkäreille maksetaan vain noin 20 euron korvaus tiedon luovuttamisesta vakuutusyhtiöille silloin, kun ei haluta E-lausuntoa. Kyseisessä oikeudenkäynnissä katsottiin, ettei sopimuksella, jonka vakuutusyhtiö on tehnyt lääkäriaseman kanssa, ole merkitystä lääkäriin nähden, koska lääkäri ei ollut näiden sopimusten osapuoli eikä muiden osapuolten tekemä sopimus sido lääkäriä.
Potilasasiakirjojen tietojen luovuttajalla on oikeus kohtuulliseen korvaukseen tietojen luovuttamisesta aiheutuneesta työstä ja kuluista. STM:n vetämä laaja työryhmä teki jo toista vuotta sitten linjauksen, jossa suositeltiin aikaperusteisuutta laskutuksen pohjaksi. Mitä enemmän työtä, sitä enemmän menee aikaa ja sitä suurempi korvaus tietojen luovuttajalle kuuluu.
Vakuutusyhtiöt kiertävät tätä korvausvelvollisuuttaan pyytämällä potilaita toimittamaan potilasasiakirjansa itse vakuutusyhtiölle. Näin hyödynnetään potilaan oikeutta tarkistaa potilastietonsa. Potilaalla on lain perusteella oikeus tarkistaa sairauskertomustietonsa ilmaiseksi kerran vuodessa. Lääkäri voi käydä tiedot läpi potilaan kanssa, antaa hänelle erillisen yhteenvedon asioista tai antaa potilaalle kopion kertomuksesta halutessaan. Toisaltaan vakuutusyhtiöt lähettävät kopiopyynnöt lääkärikeskukselle eivätkä potilasta hoitaneelle lääkärille. Näin pyritään ohittamaan lääkäri ja toivotaan toimistohenkilökunnan ottavan kopioita kertomuksista ja lähettävän ne vakuutusyhtiöille. Tässä rikotaan hyvin herkästi tietosuojasäännöksiä.
Itsenäinen ammatinharjoittajalääkäri on rekisterinpitäjä. Jos yksityislääkäri on työsuhteessa, on rekisterinpitäjänä se terveydenhuollon yksikkö, jonka palkkalistoilla lääkäri on. Potilasasiakirjat ovat salassa pidettäviä; poikkeuksen tähän mahdollistavat vain potilaan lupa tai tietyt lait. Asiakirjoja saavat katsoa vain potilaan hoitoon osallistuvat tai hoitoon liittyviä tehtäviä suorittavat henkilöt. Kopioiden ottamista kertomuksista vakuutusyhtiöille ei mielestäni voida katsoa hoitoon liittyväksi tehtäväksi. Potilasasiakirjoihin tulee tehdä tarkat merkinnät siitä, kenelle ja milloin tietoja on luovutettu. Oikeutettukin tietojen luovuttaja on velvollinen harkitsemaan, mitkä tiedot ovat välttämättömiä juuri luovutuspyynnöstä ilmenevään käyttötarkoitukseen ja hänen on myös tarkistettava, että oikeus luovutukseen on olemassa.