Yksityislääkärit usein vapaita ammatinharjoittajia

Lääkäriliiton Työmarkkinatutkimuksessa selvitettiin maaliskuussa yksityislääkärien vastaanottotoiminnan rakennetta ja perittyjä palkkiota. Noin kaksi kolmesta yksityisvastaanottoa pitävästä lääkäristä harjoittaa toimintaansa vapaana ammatinharjoittajana.

Lääkäriliiton Työmarkkinatutkimus toteutettiin maalis- ja huhtikuun aikana. Ansioihin ja aineistonkeruuseen liittyvät tulokset raportoitiin jo aiemmin (1). Tässä artikkelissa esitetään tulokset koskien yksityisvastaanottotoiminnan rakennetta ja palkkioita.

Tyypillisimmin yksityislääkärit ovat järjestäneet vastaanottotoimintansa vapaana ammatinharjoittajana. Tämän järjestelyn on valinnut noin kaksi kolmasosaa kaikista yksityisvastaanottoa pitävistä lääkäreistä, sivutoimiset hiukan päätoimisia useammin. Työsuhteessa ammatinharjoittamisyhtiöön on päätoimisesti yksityisvastaanottoa pitävistä lääkäreistä noin neljännes ja sivutoimisista vajaa viidennes. Loput ovat järjestäneet vastaanottotoimintansa muilla tavoin.

Lääkäriliitto seuraa yksityislääkärien palkkiokehitystä säännöllisesti. Palkkiot ovat viime vuosina kehittyneet palkansaajien ansioita nopeammin (2). Erikoistumattomien lääkärien palkkioiden mediaani (f50) oli maaliskuussa 50 euroa ja 90 % palkkioista jäi alle 75 euron. Erikoislääkärien palkkioiden mediaani oli maaliskuussa 85 euroa (kuvio 1). Palkkioissa on runsaasti vaihtelua erikoisalan mukaan, mutta myös erikoisalojen sisällä. Yleisimmin perityn palkkion suuruus riippuu mm. käynnin pituudesta.

Neurologien palkkioiden mediaanipalkkio (F50) on lähes 150 euroa ja psykiatreillakin 100 euroa. Näillä erikoisaloilla myös palkkioiden hajonta on suurta ja käynnit ovat keskimääräistä pidempiä. Työterveyshuollon erikoislääkärien mediaanipalkkio on 52 euroa ja yleislääketieteen erikoislääkäreillä 55 euroa. Näiden alojen palkkiot ovat erikoislääkäreistä pienimmät.

Yli 80 % yksityisvastaanottoa pitävistä lääkäreistä maksaa vuokraa lääkäriasemalle tai -keskukselle tiettynä prosenttina tilityksestään. Yleisimmin vuokraprosentti on 20 %, mutta vuokrat vaihtelevat tyypillisesti 15 ja 25 prosentin välillä. Noin joka kymmenes lääkäri ei maksa tiloistaan vuokraa ja noin 10 prosentilla lääkäreistä on muu maksuperuste, esimerkiksi kiinteä kuukausivuokra.

Vuokran lisäksi yksityisvastaanottotoiminnan palkkiokertymästä pitää rahoittaa myös oma eläke, vuosilomat, täydennyskoulutus ja esimerkiksi ammattikirjallisuuden hankkiminen. Näin ollen palkkiot eivät kerro suoraan lääkärin ansiotasosta.

Practicus - suunnittele omaa vastaanottotoimintaasi

Lääkäriliiton Practicus-palvelusta löytyy ajankohtaista tietoa käyntipalkkioista ja niiden jakaumista eri erikoisaloilla. Tiedot perustuvat Lääkäriliiton kyselytutkimuksiin. Palvelu on kehitetty yksityislääkärien ja vastaanottoa aloittavien lääkärien talouden suunnittelun avuksi. Palvelu auttaa sopivien potilasmäärien, käyntipalkkion tai kuukausilaskutuksen määrittelyssä. Se sopii pää- ja sivutoimisille yksityislääkäreille.

Practicus löytyy liiton verkkosivuilta osoitteesta www.laakariliitto.fi/edunvalvonta-tyoelama/edunvalvonta/yksityissektori/practicus/

Palveluun kirjaudutaan Fimnet-tunnuksilla. Tunnuksen voi tilata osoitteesta www.fimnet.fi/tunnus.