Potilaat voivat nykyisin saada yksityislääkäri-käynnistä Kela-korvauksen silloinkin, kun yksityislääkärin vastaanotto on julkisissa tiloissa eli terveyskeskuksen tai kunnallisen sairaalan tiloissa. Asiasta on hyväksytty määräaikainen laki vuoteen 2014 saakka. Mitä sitten tapahtuu? Poistetaanko yksityislääkäripalkkioiden Kela-korvaukset sen jälkeen kaikilta? Ainakaan niiden nosto ei ole suunnitteilla. Potilaan saama korvaus todellisista kuluista vähenee jatkuvasti. Yksityislääkärin palkkiot nousevat, kuten asiaan kuuluukin, muun ansiokehityksen mukana. Lain valmisteluvaiheessa Lääkäriliiton yksityissektorivaliokunta keskusteli asiasta ja päätti kannattaa Kela-korvausten hyväksymistä julkisissa tiloissa tapahtuvaan yksityislääkäritoimintaan. Ajatuksena oli, että korvausmuutoksen avulla yksityislääkäripalveluita syntyisi pienemmille paikkakunnille, joilla yksityiset lääkärikeskukset eivät toimi. Kuinkas kävikään? HYKS tarttui mahdollisuuteen, vaikka sen alueella toimii jo useita yksityisiä lääkärikeskuksia ja lääkärikeskusketjuja. HYKS sitouttaa henkilöstöään perustamalla yksityisen Hyksin Oy:n. Se tehostaa resurssiensa käyttöä ja lisärahoittaa toimintaansa yksityistoiminnan voitolla. Useamman kuntatoimijan uskotaan seuraavan esimerkkiä.

HYKS:n lääkäreistä moni on ollut tyytyväinen kuullessaan mahdollisuudesta siirtyä työpäivän jälkeen tai peräti sen aikana yksityissektorille suoraan samassa työpisteessä. Lisäansioihin päästään helposti. Unohtaako työnantaja palkita ja sitouttaa työntekijänsä normaalityöajalla? Jääkö kuntatyön kehittäminen toisarvoiseksi niin työtehtävien kuin ansioiden osalta? Vain osa HYKS:n lääkäreistä pääsee toimimaan Hyksin Oy:ssä, alkuvaiheessa noin 10 % lääkäreistä. Onko se tasa-arvoista? Huomattavasti isompi osa erikoislääkäreistä toimii sivutoimisena yksityislääkärinä tällä hetkellä.

Vauhdittaako kuntien lähtö mukaan yritystoimintaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä? Saadaanko palvelusetelin käyttö paremmin vauhtiin? Tosin HYKS voi palvelusetelin antajana ohjata setelin suoraan omaan yhtiöönsä. Onko se oikein? Ostopalveluissa voidaan tehdä samoin. HYKS:n poliklinikalta potilas voidaan ohjata leikkaukseen Hyksin Oy:öön, kun maksaja löytyy: palveluseteli, vakuutusyhtiö tai potilas itse. Vastaavasti potilaan hakeuduttua Hyksin Oy:n tulevalle poliklinikalle hänet voidaan varmasti ohjata suoraan Hyksin leikkausjonoon. Hänen ei tarvitse odotella ruuhkaiselle poliklinikalle. Eikö tästä tule uusi EML? Kuntajonoja voidaan hyvin ohittaa.

Maksaako Hyksin Oy HYKS:lle käyvät vuokrat tiloista, laitteista jne.? Kiinteistön ja laitteiston lisäkäyttö kuluttaa niitä. Käytetäänkö HYKS:n resursseja yksityistoimintaan? Haluavatko omistajakunnat maksaa yksityistoimintaa, jos täyttä kompensaatiota ei makseta? Vakuutusyhtiöiden uskotaan antavan työ- ja liikennetapaturmapotilaita hoidettavaksi Hyksin Oy:lle. Ulkomaalaisten potilaiden odotetaan hakeutuvan leikkauksiin. Jos osittain subventoidulla toiminnalla huononnetaan muiden yksityisten toimintaa ja hinnoittelu vääristyy, onko se lääkäreiden etu?

Uusi toiminta tuo aina haasteita ja on joidenkin etu, toisten ei. Periaatteen kuitenkin pitäisi olla, että samoilla markkinoilla ollaan samoilla periaatteilla. Tuleeko Hyksin Oy:n kaltainen toiminta jakamaan lääkäreitä entistä enemmän julkisen ja yksityisen sektorin lääkäreihin? Hyksin Oy:ssä toimivat HYKS:n lääkärit ja tilat eivät ole muiden yksityisten toimijoiden vuokrattavissa.