Lääkäriliiton tiloissa järjestettiin maaliskuun puolivälissä luottamusmiesten peruskurssi, jonne oli saapunut kolmisenkymmentä lääkäriä eri puolilta Suomea. Lääkärilehti kyseli parilta luottamusmieheltä heidän alueidensa ajankohtaisia kuulumisia.

Seinäjoen keskussairaalassa työskentelevä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin pääluottamusmies, erikoislääkäri Matti Viitanen kertoi, että heidän toiminnassaan on tällä hetkellä samat kustannuspaineet kuin muillakin keskussairaaloilla.

- Samanaikaisesti pitäisi pystyä tekemään nollabudjetteja ja nykyaikaistamaan toimintaa. Tämä asettaa kyllä tiettyjä paineita erityisesti lääkärikunnalle.

Hän sanoo, ettei lääkärikunta ei ole sairaanhoitopiirissä mitenkään erityisen tyytyväistä.

- Osittain se johtuu paikkakunta-kalleusluokka -asiasta, jossa ylilääkärit ja apulaisylilääkärit kuvittelivat saavansa vähän enemmän rahaa, mutta jäivätkin nuolemaan näppejään. Aikamoisen kädenväännön jälkeen saimme kuitenkin jonkinlaisen korotuksen noin 30 prosentille siitä ryhmästä.

- Lisäksi viime aikoina on hiertänyt se, että kokeneet, parikymmentä vuotta talossa olleet erikoislääkärit saavat vähemmän palkkaa kuin juuri taloon tulleet, vasta valmistuneet erikoislääkärit. Nykyäänhän aina haetaan sitä liukuman ylärajaa. Vanhoissa viroissa oleva ei tahdo saada millään sitä korotusta, toteaa Viitanen.

YÖPÄIVYSTYKSISTÄ NÄRÄÄ

Hän kertoo erikoistuvien lääkärien keskuudessa aiheuttaneen närää vuorostaan sen, että piirin alueella on terveyskeskusten yöpäivystykset siirretty sairaalaan.

- Terveyskeskuspotilaat ovat periaatteessa sairaalan ensiapupäivystäjien kontolla iltakymmenestä aamuun asti. Tämä on hiertänyt oikein todella ennen kaikkea viimeisen puolen vuoden ajan.

Kun terveyskeskuslääkärit eivät osallistu päivystykseen lainkaan, on asia koettu aika turhauttavana.

- Se on toki ihan ymmärrettävää. Jos lääkäri lähtee erikoistumiskoulutukseen, niin ei hän halua yöllä katsoa perusterveydenhuollon potilaita. Asiaa on tietysti perusteltu rationalisoinnilla ja kustannussäästöillä. Siitä on kyllä aika paljon pidetty ääntä ja toivottavasti siihen saadaan jotain selkoa.

SAIRAALOIDEN KOHTALO SELVITETTÄVÄNÄ

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä keskustellaan tällä hetkellä kiivaasti uusista rakenteellisista ratkaisuista kulujen kasvun hillitsemiseksi. Piirissä on kolmen somaattisen sairaalan malli, joka on asetettu kyseenalaiseksi.

- Päädytään ratkaisuissa sitten mihin tahansa, on henkilöstöpoliittinen kädenvääntö varmasti edessä.

LÄÄKÄRIPULASTA NÄKYVISSÄ MERKKEJÄ

Viitasen mukaan lääkäripula on nostamassa päätään Pohjanmaalla tietyillä erikoisaloilla ja myös perusterveydenhuollossa.

- Tällä hetkellä meillä on asiat vielä kohtalaisen hyvin, mutta ei lääkärimäärä näytä olevan enää kasvamaan päin. Pohjanmaalle eivät näet muut tahdo siirtyä kuin pohjalaiset, hän veistelee.

- Lääkäripula tulee olemaan seuraavien vuosien aikana aikamoinen ongelma. Nyt meillä on tilanne ehkä liiankin hyvin, eivätkä päättäjät välttämättä oivalla asiaa. Lääkäripula tulee näkymään pienissä terveyskeskuksissa ja lisäksi joillakin erikoisaloilla sairaaloissa.

Viitasen mielestä syyt, jotka aikoinaan johtivat Pohjanmaan lääkäripulaan, eivät ole oleellisesti poistuneet.

- Lääkäreitä on vain ollut vähän enemmän, jolloin heitä on löytynyt Pohjanmaallekin.

Hän ei näe ratkaisuna koulutettavien määrän lisäämistä.

- Kyse on nimenomaan siitä, että lääkärit tulevat keskittymään isoihin kasvukeskuksiin. Asia pitää hoitaa esimerkiksi palkkauksellisesti siten, että vähemmän houkuttelevat alueet eivät olisi niin huonossa asemassa. Jos työolot saadaan houkutteleviksi, niin lääkäri on sen verran tyhmä, että se lähtee jopa rahalla.

TYÖSSÄ JAKSAMISEN RAJOILLA

OYS:ssa työskentelevä sairaalalääkäri ja luottamusmies Raija Niemelä kertoi vuorostaan Oulun seudulla olevan meneillään hankkeen, jossa sekä Oulun yliopistollisen sairaalan että Oulun ja ympäristökuntien terveyskeskusten päivystys tulee samoihin tiloihin.

- Lähtökohtana on rationalisoida päivystystä eli potilaat olisivat oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja oikealla lääkärillä. Taustalla on myös väestövastuujärjestelmä, jossa osaltaan pyritään päivystyskäyntien vähentämiseen.

Hanke on suunniteltu tehtäväksi siten, että sairaalalääkäripäivystäjät katsoisivat arkiöinä kello 24:n ja aamukahdeksan välillä ilmoittautuvat terveyskeskuspotilaat.

Niemelän mukaan sairaalalääkärit kokevat todellisena uhkana, miten työssä selviytyminen onnistuisi yöllä.

- Asiasta on neuvoteltu ja se on aiheuttanut paljon keskustelua. Apulaislääkärit, jotka meillä ovat nimeltään sairaalalääkäreitä, ovat kokeneet jo nykyisen taakkansa niin isona, ettei sitä ole enää varaa lisätä. He pelkäävät työn määrän lisääntyvän nimenomaan aamuyöllä, mikä alkaisi olla jo jaksamisen rajoilla.

- Meidän päivystyspiste on jo nyt hyvin rankka: aktiivityön osuus on 90 prosenttia tai jopa enemmän. Palkka ei lisääntyisi mitenkään vaikka aamuyön potilaat lisääntyisivät, koska saamme raskaan päivystyspisteen korvausta. On koettu epäoikeudenmukaisena, että terveyskeskuslääkäreiden töitä siirtyy meille ilman mitään lisäkorvausta, kertoo Niemelä.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan terveyskeskuslääkärit eivät olisi arkiöinä mukana yöpäivystyksessä.

- Yhteispäivystys tulisi vuoden 2000 keväällä. Se, millä tavoin asia toteutetaan, ei ole kuitenkaan täysin lukkoon lyöty. Yhteispäivystyksen idea on ihan kannatettava asia, mutta yöpäivystyksen järjestelyitä pitää miettiä.