Lääkärien määrästä edelleen

Viime viikkoina on lääkärivajeesta ja sen syistä herätty keskustelemaan lehtien palstoilla. Huolestuneita alkavat potilaiden lisäksi olla myös tiedotusvälineet - saapa nähdä milloin kuntapäättäjät hoksaavat tilanteen. Yhteydenottoja on tullut myös maakuntien kollegoilta, jotka uupuvat työtaakkansa alle. Koko 1990-luvun ajan toimintaa tehostettiin ja uusia tehtäviä työnnettiin varsinkin terveyskeskuksiin, lomautettiin, vaihdettiin lomarahat vapaiksi ilman sijaisia eikä uusia virkoja juuri perustettu. Talkoohengessä ja urakalla pärjätään toki jonkin aikaa, mutta kumuloitunut väsymys, kyllästyminen ja turhautuminen pitää jossakin kohtaa päästä purkamaan ja akut lataamaan. Muutoin vaihtoehto on koko työyksikön romahdus: väsyneessä porukassa yhden vastuunkantajan lähtö kaataa päivystyksen jäljelle jääneiden niskaan, päivystyksessä kun ei voi välipäiviä pitää.

Kati Myllymäki

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 21/2000 Kommentteja

Karjalan tasavallan terveysministeri Gennadi Ogloblin: Pienten lasten kuolintapaukset lisääntyneet

- Meillä on ongelmia rahoituksen suhteen. Se on tulosta siitä, että varat eivät riitä. Se mitä saamme budjetista kuluu sairaaloissa jokapäiväisiin tarpeisiin kuten ruokaan, lääkkeisiin ja rakennusten kunnossapitoon. Meillä ei ole ollut moniin vuosiin mahdollisuutta vaihtaa laitteita uusiin, kertoi Venäjän Karjalan tasavallan terveysministeri Gennadi Ogloblin tilanteesta.

Mika Vehkasaari

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 21/2000 Kommentteja

Akavan kevätliittokokous: Veronkevennysten koskettava kaikkia tuloluokkia

- Akava asetti viime syksynä tavoitteeksi sellaisen palkankorotusten ja veronalennusten yhdistelmän, joka johtaa nettoansioiden tasasuhtaiseen prosentuaaliseen korotukseen kaikissa tuloluokissa. Minulla ei ole syytä epäillä, etteikö akavalaisten tavoitteiden asettelu lähtisi tältä pohjalta mahdollisissa tulevissakin neuvotteluissa, puhui puheenjohtaja Risto Piekka Akavan liittokokouksessa toukokuun lopulla.

Mika Vehkasaari

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 21/2000 Kommentteja

Pidä huolta kesäkandista

Kandidaattien työtilanne tänä kesänä tuntuu olevan hyvä, töitä on löytynyt ja nuoriso on jopa päässyt valitsemaankin. Monella nuorella kollegalla into laimenee nopeasti ja saattaa vaihtua epätoivoksi jo ensimmäisenä työpäivänä. Jos perehdytys sisältää ainoastaan toteamuksen toss on rotsi ja potilaat odottavat tuolla aulassa, jää sijaiselle varmasti epämiellyttävä kuva työpaikasta. Ei ole myöskään potilaan etu eikä hyväksi talon maineelle, kun nuori kollega ei tiedä millä lähetteellä laboratorioon mennään ja milloin röntgen on auki - saati sitten tuntisi paikallista työnjakoa hoitoketjuissa ja päivystyksissä. Kollegan jättäminen ilman kunnollista perehdytystä on kuin joutuisi töihin silmät peitettynä ja kädet sidottuina selän taakse. Älykkäät nuoret kyllä selvittävät tämänkin miinakentän, mutta eikö sekin aivokapasiteetti olisi paremmassa käytössä kliinisten ongelmien ratkaisemisessa kuin siinä, että etsii ruokalipukkeen myyjää tai päivystyskämpän sijaintia.

Kati Myllymäki

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 20/2000 Kommentteja

Tulevaisuus tarvitsee uudenlaisia lääkäreitä

Pohjoismaisessa ja myös suomalaisessa yhteiskunnassa terveydenhuolto on varsin varhain järjestetty julkisena toimintana. Kunnanlääkäreitä ilmaantui maahamme 1800-luvun lopulla. Ensimmäiset sairaalat perustettiin 1700-luvun puolessavälissä. Toimintaa ylläpidettiin jo tuolloin läänien ja maakuntien keräämin verovaroin. 1900-luvulla sotien jälkeen suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä alkoi kehittyä nykymuotoonsa.

Jaakko Halonen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 20/2000 Kommentteja

Jatkuvaa ammatillista kehittymistä

Osallistuin toukokuun alussa Euroopan nuorten lääkärien (Permanent working group of European Junior Doctors PWG) täydennyskoulutusta koskevaan kokoukseen. Kokouksessa julkistettiin myös PWG:n täydennyskoulutusta koskevat periaatteet. Nuorison kokouksessa viljeltiin samoja lyhenteitä ja samaa koulutusliturgiaa kuin isoisempienkin kollegoiden ja virallisten tahojen lausumissa. Lyhenne CME tarkoittaa continuos medical education ja CPD puolestaan continuos professional development.

Kati Myllymäki

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 18/2000 Kommentteja

Yksityistoiminta yleisessä sairaalassa

Vuosien mittaan Suomessa on pohdittu suuren osan vuorokaudesta käyttämättömänä olevan sairaalakapasiteetin, lähinnä leikkaussalien, käytön tehostamista. Taustalla ovat olleet useiden operatiivisten alojen jopa sietämättömän pitkät leikkausjonot. Keinoiksi on esitetty mm. leikkaussalien ja leikkaussalihenkilökunnan kaksi- tai kolmivuorotyötä, lisäleikkauksien järjestämistä ylimääräisen rahoituksen avulla sekä leikkaussalien vuokraamista ulkopuoliselle, yksityiselle taholle. Vuorotyötä ei ole katsottu mahdolliseksi sen vaatiman huomattavan lisähenkilömäärän sekä lääkärien voimakkaan vastustuksen takia. Kuntien jatkuva rahapula taas rajoittaa jonojen purkuleikkauksia iltatyönä ns. lisä-VES:n avulla, vaikkakin rajoitetuilla sektoreilla tätä keinoa on käytetty hyvällä menestyksellä. Yksityistä toimintaa on ollut ja on edelleen rajoitetusti lähinnä muutamissa aluesairaaloissa polikliinisen yksityisvastaanoton puitteissa, jolloin erikseen nimetyillä lääkäreillä on oikeus pitää yksityisvastaanottoa sairaalan tiloissa. Keskus- tai yliopistosairaaloissa tällainen toiminta ei ole ollut mahdollista.

Timo Raatikainen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 18/2000 Kommentteja

Paikallinen sopiminen on markkinaehtoista pakkosopimista

Paikallinen sopiminen työsuhteen ehdoista on viime vuosina selvästi yleistynyt mutta myös muuttunut. Paikallista sopimista ja sen muutosta tutkinut valtiotieteen lisensiaatti Sakari Timonen puhuu markkinaehtoisesta pakkosopimisesta, jossa sopiminen on työntekijälle ja työnantajalle yhtä vähän vapaaehtoista. Siinä sanelijana ovat markkinavoimat: jos yritys ei pysty paikallisilla sopimuksilla vastaamaan markkinoiden tarpeisiin, asiakkaat siirtyvät muualle. Niinpä työnantajat tekevät sopimuksia yrityksen kaatumisen pelossa, työntekijät työpaikkojen menettämisen pelossa.

Suvi Sariola

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 18/2000 Kommentteja

Täydennys vuosilomasopimuksen tulkintaan

Kuntasektorin vuosilomajärjestelmä uudistettiin 1.4.99 alkaneen lomanmääräytymisvuoden alusta. Uudistettu sopimus on sisällytetty kokonaisuudessaan uuden KVTES:n vuosilomalukuun. Ensimmäisen kerran uusien määräysten mukaiset lomat annetaan laajasti kuluvan vuoden lomakautena 2.5.-30.9.2000. Vuosilomasopimuksen sisältöä on selostettu viimeksi Lääkärilehden numerossa 11/2000. Tällöin on käsitelty myös sopimuksen 3 ja 4 pykälä:ien sisältöä, jotka koskevat täyden lomanmääräytymiskuukauden sisältöä ja työssäolopäivien veroisten päivien luetteloa. Erilaista tulkintaa on esitetty sen suhteen, mikä merkitys päivystyksen aktiivivapaalla on täyttä lomanmääräytymiskuukautta laskettaessa.

Taisto Rautpalo

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 18/2000 Kommentteja

Kuulumisia CP:stä

Suomen puheenjohtajakausi alkoi CP:ssä vuoden alussa, ja kevätkaudelle kasaantuikin tavallista enemmän kokouksia. CP:n eräänä ongelmana on ollut sen keskusjärjestörooli muiden Euroopan lääkärijärjestöjen suhteen, joilla on enenevästi esiintynyt pyrkimyksiä itsenäistyä kokonaan CP:stä. Tämän vuoksi CP kutsui heti alkajaiseksi kaikki tärkeimmät lääkärijärjestöt keskustelemaan organisaation uudistustarpeista. Tammikuussa pidetyssä kokouksessa kuultiin paljon kritiikkiä, mutta myös parannusehdotuksia. Työtä on jatkettu oikeiden yhteistyömuotojen löytämiseksi. CP:n toimistoa ja asiantuntemusta voisivat muutkin hyödyntää, mutta ongelmana on ollut muualta tulevien aloitteiden hidas käsittely ja toisinaan torjuminen CP:n elimissä. Tarkoitus on, että tärkeimpien lääkärijärjestöjen yhteiset pelisäännöt voitaisiin hyväksyä sekä CP:ssä että muissa järjestöissä ensi syksynä.

Markku Äärimaa

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 17/2000 Kommentteja

Suomi kampanjoi saadakseen oman EU-viraston

Hallitus, Helsingin kaupunki sekä yliopisto ovat yhdistäneet voimansa kampanjoimaan uuden EU-viraston sijoittamiseksi Helsinkiin. Kyse on Euroopan elintarvikevirastosta (European Food Authority), jonka tavoitteena on aloittaa toimintansa jo vuonna 2002. Päätöksiä asiasta tehdään mahdollisesti jo kesäkuussa 2000 Portugalin huippukokouksessa Feirassa. Suomalaisten kampanja käy parhaillaan kuumimmillaan, kun eurooppalaisia päättäjiä pyritään saamaan hankkeelle myötämieliseksi ennen tärkeän päätöksen tekemistä.

Virva Ojanperä-Kataja

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 17/2000 Kommentteja

Kiireen kahleet

Matkalta palattuani yritän saada järjestystä työpöydän kaaokseen. Vielä yhdestä pöydästä selviäisi, mutta kun samanlainen hässäkkä on loman jälkeen kotona, vastaanotolla ja täällä liiton konttorissa, niin koko loma on pakko asettaa kyseenalaiseksi. Lentomatkalla kotiin jo alkoi hahmottua rästien määrä ja ahdistukseen avasin tieteellisen lehden, jotta edes jotakin ammatillista nettoa tulisi reissusta. Artikkeli käsitteli vanhuksen lonkkamurtuman hoitoa potilastapauksena, ortopedi otti näyttöön perustuvan lähtökohdan ja aluksi totesi, että taustan selvittämiseen saisi kulua korkeintaan neljä tuntia työaikaa! Olettamus neljän työtunnin käyttämisestä yhden potilastapauksen teoriaan ja taustoittamiseen pysäytti, väestövastuulääkärin työtahti on niin tiukka, että edes kokonaisen tunnin irrottaminen yhdelle potilaalle on hankalaa. Ammattikirjallisuuteen en ole enää vuosiin ehtinyt perehtymään työajan puitteissa, pikaiset haut CD-rompulta ovat analyyttisintä tiedonhakua työpaikalla ja työajalla.

Kati Myllymäki

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 17/2000 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030