Ovatko työhyvinvointi ja johtaminen hukassa?
Olen ollut lääkärinä jo parikymmentä vuotta. Olen kaikki nämä vuodet miettinyt, miten rakentuu hyvä työyhteisö lääkäreille, koko tiimille ja mitä on työhyvinvointi ja kuinka se saavutetaan. Mistä hyvä työyhteisö koostuu? Miten saavuttaa riittävä työhyvinvointi?
Olen työskennellyt sekä terveyskeskuksissa että sairaaloissa, julkisella puolella ja yksityisellä puolella. Usein olen törmännyt tähän samaan asiaan: työhyvinvointi ja kokonaisvaltainen hyvinvointi ovat koetuksella.
Mistä tämä johtuu?
Miksi asialle ei saada tehtyä korjausta? Miksi emme saavuta parempaa hyvinvointia?
Ihminen haluaa vaikuttaa työnsä sisältöön ja päivänsä aikataulutukseen. Vaikuttaa siihen, mitä tekee ja miten tekee ja milloin tekee. Ihminen tarvitsee myös toisia ihmisiä usein ympärilleen, jotta työnteko lääkärinä mahdollistuisi ja olisi mielekäs kokonaisuus.
Toki on kollegoita, jotka työskentelevät yksin ja nauttivat siitä, mutta valtaosa meistä lääkäreistä varmasti kaipaa kollegoita ja muutakin työyhteisöä ympärilleen. Kollegiaalisuus. Toisen tukeminen, kannustaminen ja innostaminen. Niillä on merkitystä työhyvinvointiin.
On puhuttu paljon hyvästä johtamisesta. Jossain on onnistuttu, jossain ei taas ollenkaan. Miksi se onkaan niin vaikea toteuttaa? Työhyvinvointi on osa johtamista.
Johtajaksi ei taideta vain syntyä, vaan se vaatii myös kouluttautumista, kuten mikä tahansa muukin asia. Hyvä johtaja on oikeudenmukainen, asioita eteenpäin vievä, innokas uusien asioiden kehittäjä ja sosiaalisesti lahjakas. Tärkeää on mielestäni myös kuuntelemisen taito ja empatia – ihmisyys. Luottamus ja arvostus.
Lääkäri arvostaa, että saa vaikuttaa työnsä sisältöön, aikatauluihinsa. Joustavuutta usein peräänkuulutetaan sekä työntekijän että työantajan puolelta. Hyvä johtaminen mahdollistaa työn tekemisen joustavasti erilaisissa elämäntilanteissa.
Mitä meistä jokainen voisi tehdä, jotta työhyvinvointimme voisi kohentua? Rakenteet muuttuvat, ihmiset pysyvät ja ihmisten tarpeet hioutuvat. Vapaa-ajalle annetaan yhä suurempi merkitys. Työ merkitsee usein enää vain yhtä siivua ihmisen kokonaisuudessa. Muut elämän asiat saavat suuremman merkityksen, kuten perhe, ystävät ja harrastukset. Ajattelen, että näin kai sen kuuluukin olla. Ei pelkkä työ voine olla se ainoa asia, joka luo merkityksellisyyden ihmiselle, lääkärille?
Mitä jokainen meistä voisi tehdä, jotta voisimme työssämme paremmin ja saisimme luotua paremman työyhteisön? Mitkä olisivat avaimet tähän? Riittääkö, että jokainen meistä miettii näitä asioita ja tekee itse parhaansa ollakseen hyvä kollega työpaikalla? Millainen on sitten hyvä kollega? Näitä asioita meidän pitää pohtia ja myös yhteisesti vaalia ja arvostaa.
Kollegiaalisuus ja yhteen hiileen puhaltaminen luovat pohjan hyvälle työyhteisölle. Kun siihen lisätään hyvä johtaminen, avoimet, tasapuoliset ja reilut välit, se voi johtaa lopputulokseen, jossa jokainen viihtyy ja kokee saavansa arvostusta ja olevansa tärkeä ja työt sujuvat. Työhyvinvointi.