Medikalisoimmeko taidettakin?

Ranskalainen runoilija Guillaume Apollinaire haavoittui päähän ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudoissa maaliskuussa 1916. Yhdeksänkymmentä vuotta myöhemmin neurologisessa kongressissa Pariisissa arvioitiin hänen aivovammansa paikkaa ja laatua sen perusteella, miten hänen runokielensä muuttui haavoittumisen jälkeen. Asiansa vakuudeksi luennoitsija näytti kuvan Apollinairen kypärästä, jossa oli sirpaleen tekemä reikä.

Pertti Saloheimo

Farmakologinen selkänoja käytännön lääkärille

Kliinisen farmakologian ja lääkehoidon toinen painos on ainakin farmakologille helppolukuinen. Siinä on noudatettu pitkälti elinjärjestelmien farmakologian periaatteita, mutta sairauksien ja potilaan kannalta. Kun perusfarmakologian oppikirja antaa taustatiedot elinjärjestelmän fysiologiasta, tässä teoksessa esitetään perusteet sairauksista, niiden esiintyvyydestä ja patofysiologiasta. Monissa luvuissa kerrotaan sairauksien lääkehoidosta kokonaisuutena eikä yksittäisiin lääkeaineisiin perehdytä kovin yksityiskohtaisesti.

Raimo K. Tuominen

Molekyylikaryotyypitys tuo tulkintaongelmia

Noin 10 vuotta sitten kromosomitutkimuksen maailma mullistui, kun uudet genominlaajuiset mikrosiruihin perustuvat tekniikat levisivät kliiniseen käyttöön. Näillä periaatteiltaan hieman toisistaan poikkeavilla menetelmillä kyetään havaitsemaan lähes kaikki se, mihin perinteisetkin kromosomitutkimukset pystyvät, mutta lisäksi nähdään parin sadan kiloemäksen kokoiset häviämät tai ylimäärät, kun perinteisen kromosomitutkimuksen tarkkuus on 5-10 megaemäksen luokkaa.

Helena Kääriäinen

Kehitysvammaisuus haastaa lääkärin ja palvelurakenteet

Parhaillaan rakennetaan asuntoja kehitysvammaisille ihmisille. Asunto ja asumisen tukipalvelut eivät yksinään riitä. Tämän kirjan ilmestyminen ilahduttaa minua eniten juuri siksi, että kirjoittajat nostavat esille lääketieteellisen näkökulman kehitysvammaisuuteen aikana, jolloin yhteiskunnan palvelurakenneympyrä uhkaa laitoshoidon purkamisen myötä pyörähtää lähtökohtaansa vuoteen 1929. Silloin hoitopaikkojen puuttuessa jouduttiin eriyttämään osasto kehitysvammaisten potilaiden hoitoa varten silloisessa Seinäjoen piirimielisairaalassa.

Markus Kaski

Rektum­karsinooman hoito potilaan kokemana

Kuusikymppinen mies oli ollut satunnaisia flunssia ja sappileikkausta lukuun ottamatta aina terve. Sitten ulostamisen yhteydessä alkoi näyttäytyä verta. Jo tätä ennen vatsan toiminta oli ollut sekaisin. Vaimo patisti lääkäriin, joka järjesti paksusuolen tähystyksen jo viikon kuluttua. Tästä alkoi ketju, jossa ensin havaittiin peräsuolen syöpä ja tehtiin lisäselvityksiä kasvaimen laajuuden selvittämiseksi sekä hoitosuunnitelma.

Heikki J. Järvinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030