Taivutus hämää diagnooseissa

Törmäämme usein oudolta tuntuviin muotoihin diagnooseissa, anatomisissa nimissä ja toimenpiteissä. Latinan sanat taipuvat viiden eri taivutuskaavan mukaan, ja sanan sukua (maskuliini, feminiini vai neutri?) on sanasta usein vaikea päätellä.

Jotta lait eivät vaikenisi, kun aseet puhuvat

SODAN OIKEUSSÄÄNNÖT

Jaakko Keränen

Plan(et) B

– On pelottavan helppoa unohtaa, että maailma ympärillä kärventyy, kirjoittaa Hanna Nohynek.

Hanna Nohynek

Kerttu on yhä täällä

– Agenda Europe on keskuuteemme levittäytynyt konservatiivinen lobbauskoneisto, kirjoittaa Miila Halonen.

Miila Halonen

Ihmeparantumisia vai ihmeellisten aivojen parantumisia?

AIVOT JA PARANEMISEN IHME – NEUROPLASTISUUDEN MAHDOLLISUUDET. Norman Doidge (suom. Teija Hartikainen, alkuteos The brain’s way of healing). Viisas Elämä 2018. Sivuja 519.

Tomi Rantamäki

Kelluskelee kuoleman kanssa

KUOLEMME VAIN KERRAN. Juha Hänninen. Otava 2018. Sivuja 175.

Pertti Saloheimo

Ihan kaikki ei ole itsestä kiinni

Tiina Raevaara kirjoittaa vapaasta tahdosta ja elintavoista.

Tiina Raevaara

Savuverhoilua

Tupakkateollisuuden tulo tiedeviikoille on modernia vaikuttamista, kirjoittaa Ulla Järvi.

Ulla Järvi

Agatha Christie ja terveyden­huollon ammattilaiset

Kaikki tietävät kuka Agatha Christie oli, ja miltei jokainen on lukenut edes yhden hänen kirjansa. Millaisia olivat hänen kirjoissaan ja kertomuksissaan esiintyvät terveydenhuollon ammattilaiset: erityisesti lääkärit ja sairaanhoitajat?

Anna Alanen

Kollegan kuolema

– On hetkiä, jolloin kollegat tuntuvat läheisemmiltä kuin perheenjäsenet, kirjoittaa Päivi Hietanen.

Päivi Hietanen

Terveyttä jumalia lahjomalla

Ihmismieltä on leimannut kautta aikojen halu hallita sattumanvaraisina tapahtumia ja huijata kohtaloa. Moni turvautuu edelleen esimerkiksi astrologiaan, uskomushoitoihin tai muihin taikoihin tunteakseen hallitsevansa elämän sattumuksia tai pitääkseen onnettomuudet loitolla.

Tarinoita ja tutkimustuloksia

– Ammattilaisilta odotetaan tarinoita hoidoista jotka tehoavat ja sairauksista jotka paranevat, kirjoittaa Jussi Valtonen.

Jussi Valtonen

Suomalainen peruskoulu on tasa-arvoinen – vai onko?

– Itseohjautuvuus ja vastuunkanto eivät ole ala-asteikäisen ominaisuuksia, kirjoittaa Liisa Keltikangas-Järvinen.

Liisa Keltikangas-Järvinen

Lääkäri määrää ja potilas tottelee

Mitä oikeasti tiedän potilaani päivittäisestä elämästä, pohti Mikko Lehtovirta – ja päätti opiskella toisen tutkinnon.

Mikko Lehtovirta

Tiivis paketti muisti­sairauksista

MUISTISAIRAAN HOIDON HYVÄT KÄYTÄNNÖT.

Olli-Pekka Ryynänen

Oppia oftalmologiasta suomeksi

SILMÄTAUTIEN KÄSIKIRJA. Matti Seppänen, Juha Holopainen, Kai Kaarniranta, Niko Setälä, Hannu Uusitalo (toim.). Duodecim 2018. Sivuja 512.

Anu Vaajanen, Marko Määttä

”Ja huolt’ ei tuntis ollenkaan, jos viikset vain sais kasvamaan”

– Alkuperäislöydöksiäni siteerataan vähemmän kuin sellaisia, joissa mieskollega toistaa tuloksemme, kiteyttää Anu Wartiovaara rakenteellista ongelmaa.

Anu Wartiovaara

Suoraa toimintaa

MIELISAIRAALASSA – LÄÄKÄRIN MUISTELMAT.

Mika Rautanen

Uutta tietoa yliopisto­pedagogiikasta

OPETTAJA YLIOPISTOLLA – KORKEAKOULUPEDAGOGIIKAN PERUSTEET.

Eeva Pyörälä

Haista ite

– Ellen hyvin nopeasti opettelisi nykysymbolien merkitystä, sopeutumisesta tulisi vaikeaa, kirjoittaa Lääkärilehden uusi kolumnisti Roope Sarvilinna.

Roope Sarvilinna