Ex-kiintiönaisen X-kromosomi

Kuulun siihen osaan ihmiskunnasta, joka ei osaa lobbauksen jaloa taitoa eikä suhdeverkostojen käyttöä omiin tarkoitusperiin, vaan sinisilmin kuvittelee, että asioiden pitäisi puhua puolestaan. Kuulun myös siihen osaan ihmiskunnasta, joka uskoo, että työn laadulla on väliä, eikä sillä, millainen värkki tekijän navan alapuolella sijaitsee. Erilaisissa eurooppalaisissa työyhteyksissä olen toki tuntenut sukupuoleni tunnukset sitä painavampina, mitä etelämmäksi matkustan, mutta kotimaassa en usko jääneeni paitsi keskeisistä asioista naiseuteni vuoksi. Itse asiassa pidän sukupuolikiintiöitä kiusallisina, jollain tavalla jopa nöyryyttävinä. Jos kollega epäilee menestyksen viranhaussa johtuneen sukupuolesta, työn arvo kyseenalaistuu, yhdessä vilauksessa. Toki tiedän, että maailmalta katsoen kiintiöiden kiusalliseksi kokeminen on elitistinen etuoikeus, ja puhuu Suomen hyvästä tasa-arvotilanteesta.

Anu Wartiovaara

Äiti ja Poika puhuvat - maailma muuttuu, ihminen ei

Ihminen on arka ja hauras. Lääketieteen tutkimus- ja hoitomenetelmät kehittyvät koko ajan, silti ihmisen fysiologia pysyy samanlaisena. Geriatriaan erikoistunut lääkäri Irma Kerppola-Sirola (s. 1930) kertoo kirjassaan Ammattini on lääkäri tutustumisestaan ihmisiin, sairauksiin, hoitoihin ja niiden lopputuloksiin. Joskus hyvä ennuste saa huonon päätöksen, joskus epätoivoinen tapaus päättyy onnellisesti. Varttuneempi kollegani, arvostettu röntgentohtori vertasi joskus lääkärin ammattia puhtaanapitolaitokseen: paska täytyy putsata kehosta. Irma Kerppola ilmaisee saman asian kauniimmin sanoin. Kuvaukset harjaantumisajasta vielä tottumattomana kandina ovat hyvin herkkiä ja tapausten raadollisuudesta huolimatta kauniita. Nuoren lääkärin sisällä asui runoilija, ehkä myös pakokeinona tai lepona todellisuudesta.

Juha T. Laine

Muuttoliike ja terveydenhuollon organisaatio

Terveydenhuoltojärjestelmämme jaettiin alun perin logistisista syistä lähellä oleviin yleislääkärin palveluihin ja matkan takana oleviin sairaala- ja erikoislääkäripalveluihin. Tavallisiin tilanteisiin riittivät yleislääkärin neuvot. Kauemmaksi kannatti lähteä vasta kun vaiva oli hankalampi. Näin säästettiin potilaan matkakustannuksia, mutta suojeltiin myös erikoissairaanhoitoa potilastulvalta. Kansanterveyslakia valmisteltaessa suomalaisten enemmistö asui maalla ja hevosia oli enemmän kuin autoja.

Osmo Soininvaara

Hyvä hallintohistoria

Lääkintöhallitus on eräs Ruotsin (ja Suomen) vanhimmista virastoista. Collegium medicum perustettiin Tukholmassa 1663. Runsaat kaksisataa vuotta myöhemmin (1878) otettiin käyttöön nimi lääkintöhallitus, kun Aleksanteri II hyväksyi Suomen terveydenhuollon keskushallinnon uudistamisesityksen. Vuonna 1991 sosiaalihallitus ja lääkintöhallitus yhdistettiin yhteiseksi sosiaali- ja terveyshallitukseksi. Joulukuussa 1992 aloitti toimintansa hallintotehtävistä riisuttu sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes).

Kari Puro

Viimeinen matkamme saattajien kokemana

Viimeisellä matkallamme meitä käsittelevät ja saattavat hoitajat, lääkintävahtimestarit, patologin avustajat, hautaustoimistojen työntekijät, krematorio- ja kappelityöntekijät sekä hautausmailla työnsä tekevät. Työsuojelurahaston tuella tehtyyn tutkimushankkeeseen liittyvä kirja on enemmän kuin pelkkä työhyvinvointiselvitys. Se tuo päivänvaloon yhteiskuntamme tärkeän toimintaketjun siinä työtä tekevien näkemänä ja - mikä on myös tärkeää - kokemana.

Antti Linkola

Kun läheinen on äkkiä poissa

Kirjailija-äiti ja valokuvaaja-poika kuvaavat pojan ja veljen äkillisen kuoleman jälkeisiä tuntemuksia. Suru, syyllisyyden tunne, kysymykset, pelko ihmisten kohtaamisesta ja arjen jatkumisesta ovat päällimmäisinä. Jäljelle jääneet kysyvät loputtomasti: Miksi? Tutut siirtyvät kadun toiselle puolelle ja sukulaiset vaihtavat puheenaihetta heti kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Hyvää tarkoittavat toivotukset tuntuvat kömpelöiltä ja jopa loukkaavilta. Kirjoittajat kertovat tienneensä, että ensimmäinen surun vuosi on vaikein, mutta sitä he eivät tienneet, että surun vuosi on elämänmittainen.

Uskonnoton ja elämän merkitys

Millaisen merkityksen uskonnoton liittää ihmiselämään? Voidaanko uskontoa perustella rationaalisella päättelyllä? Vastaavatko uskonnot ihmiskunnan suuriin kysymyksiin vai antavatko ne uskovalle tunteen, että näihin ongelmiin olisi vastattu? Kirjoittajan mielestä elämä maapallolla on syntynyt onnekkaan sattuman ansiosta: olemme juuri sopivalla etäisyydellä sopivasta tähdestä. Kaikki ihmisen toimet ja ajatukset syntyvät atomien ja molekyylien "tanssista" ilman hengen ohjailua. Ihmisaivot ylläpitävät jatkuvuuden ja kontrollin illuusiota tajunnan narratiivin kautta.

Bitit ja nibblet

Sigmund Freudin mukaan ihmiskunta on kokenut kolme egonmurskaajashokkia. Ensimmäisen aiheutti Kopernikus, jonka jäljiltä maapallo ei enää ollutkaan keskipiste vaan planeetta maailman laidalla. Toiseen oli syynä Darwin, joka laski luomakunnan herran muiden eläinten joukkoon. Kolmas olikin sitten Freudin oma aikaansaannos: hän esitteli maailmalle alitajunnan, jonka vuoksi ihminen ei olekaan täysin motiiveistaan tietoinen ja itseään hallitseva subjekti.

Harri Vainio

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030