Kun keskusteluhoito alkoi

Standfordin yliopiston psykiatrian emeritusprofessorin ja tunnetun psykoterapeutin Irvin D. Yalomin romaanissa When Nietzsche wept sukelletaan psykoanalyysin alkujuurille. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun Wieniin, jossa Josef Breuer kehittää Friedrich Nietzschen ahdinkoa helpottaakseen ennenkuulumattoman keskusteluhoidon. Fiktion ja faktan taidokas kudelma tarjoili mieleenpainuvan lukuelämyksen. Kirjan lukemisen jälkeen, on kirjahyllyyni kertynyt muutama muukin Yalomin kirja, joista löytyy ammennettavaa omaan potilastyöhön.

Yasmina Dadi, Nuorisopsykiatrian Sairaalalääkäri, Helsinki

Puolisoiden kertomus toisen sairaudesta

Ansioituneen näytelmäkirjailijan ja hänen vaimonsa kertomus viimeisistä ajoista vaikean sairauden värittämässä arjessa muistutti minua siitä, miten tärkeää on hoitaa kokonaista ihmistä perheineen eikä vain yhtä sairautta tai ruumiin osaa. Myös lääkärin sanavalinnat ovat merkittäviä, sillä jokainen lääkärin arkeen kuuluva tilanne on potilaalle ainutlaatuinen.

Silja Kosola, Koulu- Ja Opiskeluterveydenhuollon Lääkäri, Espoo

Elämä on etevä kertoja

Ruotsalainen lääkärikirjailija Alex Munthe teki elämästään jatkuvan seikkailun tai seikkailuistaan elämän. Hän hoiti vuoroin seurapiirejä, vuoroin äärimmäisen köyhiä niin Pariisissa kuin Roomassa, syöksyen välillä suurten epidemioiden ja maanjäristyksen uhreja auttamaan. Vaikuttavinta hänen kirjassaan, jonka hän ei myönnä kertovan omasta elämästään, on kuitenkin ihmisen kunnioitus, rakkaus sitä ihmisyyden rohkeutta kohtaan, joka ilmenee kaikkein vaikeimmissakin ja tuskallisissa oloissa ja tiloissa. Kirjailija ei tarvitse siihen adjektiiveja, se vain on kaikessa tapahtumisessa. Kirjan mottokin sen kertoo: et anna mitään ihmisille, jollet anna itseäsi.

Kyllikki Kauttu, Suomen Lääkäriliiton Julkaisutoimittaja (Eläkkeellä), Helsinki

Psyykkinen ensiapu - kansalaistaito

Suomen Punainen Risti on vuosien mittaan ollut keskeinen ensiaputoiminnan kehittäjä, mutta täysin kotimaiseen aineistoon perustuva kaikille auttajille tarkoitettu psyykkisen ensiavun opas on toistaiseksi puuttunut. Yhteistoiminnassa Duodecimin kanssa on nyt julkaistu opas, joka on tarkoitettu tekijöiden mukaan oppikirjaksi henkisen tuen kursseille, ensiapukursseille, itseopiskeluun ja psyykkisen ensiavun taitojen ylläpitoon, mutta myös käsikirjaksi psyykkistä ensiapua edellyttäviä tilanteita varten. Kirjoittajien mielestä psyykkinen ensiapu on kansalaistaito, joka kuuluu auttamiseen yhtä luonnollisena osana kuin fyysinen ensiapu.

Matti Ponteva

Positiivista otetta kasvatukseen

Ben Furman tunnetaan Suomessa parhaiten televisio-ohjelmastaan ja Radioterapeutti-ohjelmasta, mutta terapiatyön lisäksi hän on tehnyt pitkään uraa myös ratkaisukeskeisen psykoterapian kouluttajana. Muksuoppi on lapsille suunnattu ratkaisukeskeisen terapian muoto, jonka avulla lasten ongelmat muutetaan opeteltaviksi taidoiksi. Muksuoppi-niminen kirja näki päivänvalon jo 2003, ja siksi uuden kirjan alaotsikko on hieman harhaanjohtava.

Silja Kosola

Kivunhoidon klassikko on uudistunut

Kipu-kirjan odotettu kolmas uudistunut painos on ilmestynyt. Edellisen, seitsemän vuotta sitten ilmestyneen painoksen jälkeen uutta tutkimustietoa on kertynyt mm. kivun genetiikasta, kivun pitkittymisen mekanismeista, kivunsäätelyjärjestelmän toiminnasta sekä kliinisten kiputilojen epidemiologiasta. Biopsykososiaalisen viitekehyksen asema kipupotilaan arvioinnissa, hoidossa ja kuntoutuksessa on vahvistunut, ja lainsäädännön uudistukset ovat linjanneet kiireettömään hoitoon pääsyä pitkäkestoisessa kivussa.

Nora Hagelberg

Stayin" alive

Lastentautioppi on saanut uuden päivystysoppaan. Aiempiin oppaisiin verrattuna se on uudistunut siten, että uusi opas edustaa linjauksillaan koko Suomea. Kirja ei siis opeta vain yhden klinikan käsitystä, vaan sen koostamiseen on osallistunut 80 kirjoittajaa kaikista yliopistoklinikoista ja muista sairaaloista. Jokaisen kappaleen kirjoittajina on ainakin kaksi henkilöä, jotka molemmat työskentelevät eri paikkakunnilla. Pienessä maassa konsensuksen hakeminen on järkevää ja kannatettavaa, koska se lisää potilasturvallisuutta ja vähentää koulutettavien hämminkiä. Tästä myönnettäköön tekijöille pisteet.

Outi Aikio

Matka vai päämäärä - epätoivoa vai naurua?

Marko Tapio (Marko Tapper, 1924-73) luetaan huomattavimpien suomalaisten sotien jälkeisten prosaistien joukkoon. Hänen kirjailijaäänessään yhdistyvät Kalle Päätalon viipyilevä kerronta Volter Kilven tai James Joycen tajunnanvirtaan hyvin omaperäisellä tavalla. Aapo Heiskasen viikatetanssi on mainio esitys siitä. Marko Tapio mielletään yleisesti kirjallisuuden modernistiksi aikansa muiden kirjailijoiden tyylilajin joukossa, mutta pinnan alta löytyvä yleisinhimillisyys rikkoo lajimääritelmän. Yleensäkin määrittely lajityyppeihin on tylsää.

Juha T. Laine

Medisiinarin ahdistus

Lääketieteen opiskelu tuntuu aluksi hienolta. Alun takaumassa päähenkilön äidin sairaus ja pakkohoitoon vienti saa kylmät väreet selkäpiihin. Opiskelun kuluessa aukeaa sairaalan maailma, jossa lääkärinkierrolla heitetään potilaalle syöpädiagnoosi ohimennen seuraavaa kansiota selatessa. Kesätyöpaikassa psykiatrisen sairaalan hoitajien ronskit otteet hauraista vanhuksista ahdistavat, eikö missään kohdella potilasta inhimillisesti ja lämpimästi? Neljäkymmentä vuotta sitten kirjoitetun romaanin arki on pelottavan lähellä tätä päivää.

Maira Palosuo

Naisen väkivaltaisuus vaietaan

Naisen väkivaltaisuus ja miehen uhriutuminen ovat olleet tähän asti yhteiskunnassamme vaiettuja tabuja, toisaalta myös naisiin itseensäkin kohdistuva väkivalta jää helposti piiloon. Lähisuhteissa tapahtuneista törkeistä pahoinpitelyistä 40 % on naisten tekemiä, lapsiin kohdistuneista noin puolet. Äidin tekemä väkivalta on jopa traumatisoivampaa kuin isän, toisaalta isät eivät usein tiedä lapsiinsa kohdistuvasta väkivallasta. Poliisiammattikoulun selvityksen mukaan äidit kurittavat lapsiaan useammin kuin isät, vaikka suhtautuvat ruumiilliseen kuritukseen isiä kielteisemmin. Varusmiestutkimuksessa vuonna 2008 oli 6 % miehistä joutunut joko puolison tai tyttöystävän väkivallan kohteeksi. Omaisuus- ja väkivaltarikoksista vankilaan tuomituista 80 %:lla on traumatisoituneisuustausta väkivallan siirtyessä sukupolvelta toiselle.

Pirkko Brusila

Rauhallisesti portaissa!

Monet Suomen koululaiset pääsivät jo kymmenen vuotta sitten perehtymään seksuaalisuuden kehitysportaita esittelevään oppimateriaaliin, ja suuri joukko vanhempia sai kuulla asiasta vanhempainilloissa. Kävipä Raisa Cacciatore noihin aikoihin esittelemässä asiaa lääketieteen opiskelijoillekin, myös minun kurssilleni. Nyt nuorison asiaa ajava tarmokas parivaljakko on kirjoittanut vanhemmille suunnatun oppaan nuorten seksuaalisuuden kehityksestä.

Silja Kosola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030