Kattava obstetriikan oppikirja ilmestyi

Ruotsissa on obstetriikan ja gynekologian oppikirjana vuodesta 1970 lähtien käytetty Sam Brodin Obstetrik och Gynekologi -kirjaa. Vuonna 1991 Bengt Persson ja Magnus Westgren julkaisivat noin 450-sivuisen kirjan Perinatalmedicin. Sen jälkeen onkin ollut mitä ilmeisimmin puute hyvästä obstetriikan oppikirjasta. Tilanne korjaantui nyt nopeasti. Viime vuonna tunnetut ruotsalaiset professorit Henrik Hagberg Göteborgista, Karel Marsal Lundista ja Magnus Westgren Karolinskasta toimittivat erittäin laajan kirjan Obstetrik. Kirjan valmistamiseen on osallistunut 78 ruotsalaista asiantuntijaa, jotka kaikkiaan 65:ssä eri luvussa käyvät läpi synnytysopin alkaen hedelmöittymisestä.

Risto Erkkola

Skapar vården (o)hälsa

En läsvärd bok som ställer många frågor men också ger svar. Boken tar upp frågor inom medicinen, som högsta grad är aktuella för allmänmedicinaren men som också borde intressera andra: Organspecialisterna, som är bekymrade över knappa resurser och förväntar sig att allmänmedicinarna skall ta hand om allt som faller utanför deras specialitet. Administratörerna, som förväntar sig resultat i form av god hälsa men samtidigt är bekymrade över de kraftigt ökande kostnaderna för hälso- och sjukvården. De enskilda människorna, som försöker förstå hur den moderna medicinen kan gagna dem och vilka risker den medför. Boken ställer också frågor, som man tidigare varit rädd för att ställa. Borde man mera än tidigare diskutera negativa effekter av förebyggande åtgärder och vård?

Hans Blomberg

Tarinoita laadun tavoittelusta

Atul Gawande, yksi NEJM-lehdessä julkaistun Surgical Safety Checklist -artikkelin kirjoittajista, on kirjoittanut terveydenhuollon hyvän laadun tavoittelusta kaksi kirjaa. Ensimmäisessä kirjassaan Complications: A Surgeon's Notes on an Imperfect Science hän kuvailee omaa oppimistaan kirurgiksi ja miten kirurgin työssä voidaan tehdä hyvää tulosta. Tässä teoksessa hän rakentaa nuoren lääkärin tarinoiden kautta kertomuksen oppimisesta ja päätöksenteosta käytettävissä olevan tiedon rajallisuuden varjossa. Hänen kertomuksensa potilaista ovat tuttuja kenelle tahansa uutta oppivalle lääkärille. Nuori lääkäri joutuu usein tilanteisiin, joissa koetellaan osaamisen rajoja.

Timo Keistinen

Mielenkiintoisesti työn ja ympäristön terveysriskeistä

Miksi käyttää kotitalouksissa liimoja, jotka ovat kestävämpiä kuin liimattavat esineet? Eli jos olet liimannut teemukin rikkimenneen korvan superliimalla ja muki rikkoutuu pudottuaan lattialle, niin jäljelle jää ehjä liimattu korva. Tilanne olisi vain surkuhupainen modernin elämän kuvaus, ellei ottaisi huomioon, että kyseisissä liimoissa on tunnettuja astman, nuhan ja ihottuman aiheuttajia, joille tuhannet ja tuhannet kuluttajat sekä työntekijät päivittäin altistuvat.

Timo Hannu

Perinnöllisyyden politiikkaa

Sosiologi Mianna Meskus tarkastelee väitöskirjassaan ihmisen perimän hallinnan historiaa tieteellisen ajattelun ja terveyspoliittisten käytäntöjen muutosten kautta. Oppiala on sosiologia, mutta tekijän omien sanojen mukaan kirja on lääketieteen, erityisesti perinnöllisyyslääketieteen historian perustutkimusta. Eräänä metodisena ja teoreettisena innoittajana on ollut Michel Foucault, jonka ajatteluun Meskus silloin tällöin viittaa. Ajatus ja teksti säilyvät kuitenkin kirkkaina, toisin kuin usein Foucault'lla ja hänen seuraajillaan.

Pekka Louhiala

Unelmista Valkoiseen Taloon

Barack Obaman nousu Yhdysvaltain presidentiksi on osoitus amerikkalaisen kulttuurin elinvoimaisuudesta ja uudistumiskyvystä. Koska näemme etniseen vähemmistöön kuuluvan valtionpäämiehen jossakin eurooppalaisessa maassa? Obama on aloittanut ripeästi vaalilupaustensa lunastamisen. Päätös pahamaisen Guantanamon vankileirin sulkemisesta on tehty. Yhdysvaltoja uhkaava talousromahdus on kuitenkin Obaman suurin haaste, ja vasta sen menestyksellinen hoito ehkä varmistaisi hänen paikkansa maan harvojen suurten presidenttien joukossa, ihailemansa Abraham Lincolnin rinnalla.

Jorma Laitinen

Mielen sairaus kokemuksena

Sairaus on aina koettu tila, mutta mielenterveyden häiriöiden kohdalla tämä kokemuksellisuus korostuu: mielen sairaus on nimenomaan subjektiivisessa kokemuksessa. Lääkäri onkin aina tekemisissä myös ja usein ennen kaikkea jonkin luonnontieteellisten metodien tuolla tai tällä puolen olevan tekijän kanssa. Ja koska lääkärillä ei voi olla henkilökohtaista kokemusta läheskään kaikista sairauksista, ainoa tapa saada kosketus koettuun sairauteen on kuunnella potilaiden henkilökohtaisia kokemuksia. Potilaan kuuntelu kuuluu luonnollisestikin lääkärin kliiniseen työhön, mutta tosiasia on, että klinikassa kuuntelemisella on aina varsin tiukat rajat. Samalla kliininen kuuntelu rajautuu julkisuuden ulkopuolelle.

Janne Kurki

Henkilökohtaisen ja poliittisen häilyvä raja

Viron lähihistoriasta on Suomessa vaiettu lähivuosiin asti. Lapsetkin tiesivät etelänaapurissa asuvasta sukulaiskansasta. Eesti TV näkyi Etelä-Suomessa, mutta sille lähinnä naureskeltiin hassulta kuulostavan kielen vuoksi. Virallinen Suomi vaikeni asioista. Aikojen ja matkustamisen vapauduttua otsikot kertoivat vain halvoista hinnoista, rikollisuudesta ja prostituutiosta. Tuulipukukansa alkoi matkustaa Viroon sankoin joukoin. Vain harva pysähtyi ajattelemaan vuosisatoja suurempien talloman kansakunnan kollektiivista muistia tai myrskyissä kadonneiden yksilöiden henkilökohtaisia koettelemuksia. Kaunokirjallisuudessa Neuvosto-Virosta vaiettiin pitkään. Jos ei näe, ei voi puhuakaan.

Juha T. Laine

Tuhti annos lääkepolitiikkaa

Yhdysvalloissa on julkaistu äskettäin kaksi kirjaa, jotka soveltuvat hyvin lukemiseksi myös kaikille terveydenhuollossa työskenteleville ja sitä koskevia päätöksiä tekeville eurooppalaisille. Handbook of Pharmaceutical Public Policy -kirjassa luodaan monipuolinen katsaus lääkepolitiikkaan ja sen kehitykseen viimeisten 50 vuoden ajan. Teos kuvaa lääketeollisuuden, lääkevalvonnan ja vakuutusjärjestelmien kehitystä sekä lääkepoliittisia toimenpiteitä, joilla on pyritty vaikuttamaan lääkekustannuksiin ja ohjaamaan lääkkeiden käyttöä rationaaliseen suuntaan.

Lihavuusongelma poliittisena ilmiönä

Amerikkalaiset ovat olleet edelläkävijöitä maailmanlaajuisessa lihavuusongelmassa, joka leviää globaalisti epidemian tavoin. Lihavuusongelma on saanut paljon julkisuutta ja poliittista huomiota, koska se tulee yhteiskunnille yhä kalliimmaksi. Lihavuusongelman lääketieteellisen ja kansanterveydellisen tutkimuksen rinnalla on yhä enemmän ryhdytty tekemään taloudellisia analyysejä lihavuuden syistä ja seurauksista. Zoltan Acsin ja Alan Lylesin kirja Obesity, Business and Public Policy tarkastelee ongelmaa taloustieteen näkökulmasta kysynnän ja tarjonnan kautta.

Marja Airaksinen

Kriminaalipsykologia

Kokenut kriminaalipsykologi, dosentti Jaana Haapasalo on kirjoittanut ensimmäisen rikospsykologian alan suomenkielisen oppikirjan. Kirjassa esitellään rikollisen käyttäytymisen selitysmalleja, eri rikoslajeja, rikollisuuden ehkäisyä ja rikoksentekijöiden hoitoa. Teos perustuu voimakkaasti kirjoittajan käsitykseen rikollisuuden traumamallista: lapsuuden traumakokemukset ovat traumamallin mukaan usein yhteydessä myöhempään krooniseen rikollisuuteen. On hyvä, että kirjoittaja jo esipuheessaan paljastaa lukijoilleen viitekehyksen, jonka läpi hän tarkastelee kuvaamiaan ilmiöitä.

Markku Eronen

Kallis köyhyys

Köyhyys on päivittäinen vieras riviterveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Joskus sitä ihmettelee, miten terveyskeskukseen valikoituvat niin tehokkaasti potilaiksi juuri he, joita köyhyys riipaisee eniten. Tämä valikoituminen on varmastikin totta - työttömillä ei ole ulottuvillaan työterveyshuollon palveluita - mutta vain osatotuus. Ilmiön toisena puolena on se yksinkertainen fakta, että Suomessa on paljon köyhiä. Liian moni potilas jättää lääkärin näkökulmasta edulliset lääkkeet ostamatta niiden kalleuden vuoksi. Kuinka niin voi olla, onhan meillä toimiva sosiaalijärjestelmä?

Janne Kurki

Sydänsairaudet-kirja käsittelee käytännönläheisesti sydänsairauksien hoitoa

Duodecimin Käypä hoito -sarjassa on ilmestynyt Sydänsairaudet-kirja, joka esitteensä mukaisesti käsittelee käytännönläheisesti ja perusteellisesti yleisimpien sydänsairauksien hoitoa, tutkimuksia, riskitekijöitä ja ehkäisyä. Kirjasarjan lähtökohtana on se, että pitkäaikaissairauksien hoidossa korostuu potilaan vastuu omasta hoidostaan ja tarve saada siihen liittyvää tietoa. Näin potilas mielletään yhdeksi toimijaksi, ei passiiviseksi hoidon vastaanottajaksi. Kirjan tarkoituksena on myös edistää potilaan osaamista ja motivaatiota ja luoda yhteistä tietopohjaa ja tukea koko hoitotiimin, potilas mukaan lukien, yhteistyötä. Kirjoittajat ovat kokeneita kardiologeja ja muita alan ammattilaisia. Kirja on johdannon mukaan tarkoitettu terveydenhuollon opiskelijoille ja ammattilaisille. Hoitajille ja lääketieteen opiskelijoille kirja on oppikirja, kun taas lääkäreille painopiste on potilaan ohjauksen apuvälineenä toimiminen. Kirjassa korostuu moniammatillisuus ja potilaan hoitoon sitoutumisen edistäminen. Kirja sopii myös potilaan omaisille. Miten kirjoittajat ovat sitten tavoitteessaan onnistuneet?

Hannu Vanhanen

Saaga heikkouden voimasta ja ystävyydestä

Kirjailija, filologi ja Oxfordin yliopiston englanninkielen professori J.R.R. Tolkien (1892-1973) loi teoksissaan kokonaan uudenlaisen maailman kielineen ja muinaishistoriallisine taruineen. Jättiläismäinen työ jäi kesken, mutta Keski-Maan tarustoihin keskeisimmin liittyvä Taru Sormusten Herrasta (1954-1955) on säilynyt kaikenikäisten klassikkona. Iätön tarina hyvän ja pahan välisestä, epätoivoisestakin kamppailusta viehättää edelleen. Jännitys, kaipaus parempaan, romantiikka, toivo ja epätoivo lyövät kättä omaleimaisella tavalla. Monet fantasiakirjailijat ovat myöhemmin yrittäneet jäljitellä Tolkienin maailmaa siinä onnistumatta. Yliopistomies oli tehnyt valtavan akateemisen pohjatyön ja silti onnistunut peilaamaan kertomuksessaan myös yleisinhimillisyyden koko kirjon hyvässä ja pahassa.

Juha T. Laine

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030