Näyttöön perustuvaa obstetriikkaa

Lääkärin työhön kuuluu epävarmuus. Lääkärin avun saantiin taas globaalinen epätasa-arvoisuus. Näyttöön perustuva lääketiede (EBM) pyrkii kaventamaan edellä mainittuja kuiluja. Kirjassa on dramaattinen ja vaikuttava johdanto. Äitiyskuolleisuus on Ruotsin ja Suomen kaltaisissa kehittyneissä maissa noin 1/30 000, mutta Sierra Leonessa peräti 1/6 synnytystä. Kirjasta on ajateltu olevan hyötyä eniten kehitysmaissa, joissa rajalliset resurssit pitäisi käyttää mahdollisimman oikein. EBM-hoitolinjoista on toki käyttöä kehittyneissäkin maissa näillä samoilla aiheilla.

Tapio Kurki

Obstetrikko puun ja kuoren välissä

Oppaan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 2000. Hoitokäytäntöjen ja lääkevalikoiman muututtua huomattavasti on sen toinen painos perusteellisesti uudistettu. Esipuheessa mainitaan, että Stakesin ja Kelan yhteistyönä on parhaillaan käynnissä laaja rekisteritutkimus, jonka toivotaan vastaavan niihin avoimiin kysymyksiin, joita kirjasen tekstejä lukiessa syntyy. Näitä onkin paljon. Onhan aihe: lääkkeet, raskaus ja imetys, kliinikolle jokapäiväistä "puun ja kuoren" välissä taiteilua, johon tuo alaotsikkokin, kreikkalaisesta mytologiasta otettu Skylla ja Kharybdis, viitannee.

Mika Nuutila

Elämässä ja kuolemassa - yleislääkäri haastaa ajattelemaan

Iona Heath, Lontoolainen yleislääkäri ja mielipidevaikuttaja, on julkaissut tärkeän ja hyvän teoksen, jossa hän haastaa tavanomaisesti hyväksyttyjä käsityksiä, perustelee hyvin omia haastavia näkökulmiaan ja esittää ajatuksensa kirkkaasti ja kauniisti. Hän tuo tekstiinsä rikkautta myös lainaamalla runsaasti filosofisia kirjoituksia, runoja, kaunokirjallisuutta. Mottona tässä on seuraava: "Runous valaisee yksinkertaistamatta, tiede valaisee yksinkertaistamalla." Kirjassa on lisäksi kirjailija John Bergerin kaksi tekstiä kuolemasta.

Martina Torppa

Psykiatrisen lääkehoidon arvokas apu

Psyykenlääkeopas on päivitetty tämänhetkinen ajankuva Suomessa myytävänä olevista psyykenlääkkeistä käyttöindikaatioineen. Huttusen perehtyneisyys näkyy laajan ja sekavan tutkimuskentän hallintana ja kykynä popularisoida tiedot kansantajuisiksi. Teksti on taitavan kirjoittajan kädestä lähteneenä helppolukuista. Reseptoritasolta lähtevä selkeä kuvaus jatkuu farmakologiaan ja oirehallintaan nousten tavanomaisista lääkeoppaista poiketen myös empaattiseen, potilaslähtöiseen ymmärrykseen ja taitavaan psykoterapeuttisten menetelmien ymmärtämiseen. Kirjan lähestymistä helpottaa se, että pääasialliset lääkeryhmät on kuvattu samaan luokitteluun perustuen kuin Pharmaca Fennicassa, mutta erityisryhmiä varten on omat lukunsa, joista on nopea etsiä tietoa käytännön tilanteissa. Jotkut asiat luonnollisesti toistuvat eri lääkkeiden ja eri diagnoosien kohdalla, joka on välttämätöntä hakuteokselle, mutta pidentää tarpeettomasti tekstiä oppikirjaksi. Tiedon paljous yhdelle miehelle ja osittainen ristiriitaisuus näkyvät kuitenkin paikoitellen tekstissä. Toisaalla todetaan uusien neuroleptien parantavan vanhoja paremmin potilaiden kognitiivista suoriutumista ja negatiivisia oireita ja toisaalla, CATIE-tutkimukseen nojaten, ettei näin ole.

Pekka Laine

Kliinistä patologiaa silmäkirurgeille

Silmäkirurgia on kehittynyt huimaavasti. Viime vuosikymmenien aikana mm. kaihikirurgian ja sarveiskalvon kirurgian uusien menetelmien avulla saavutettava näöntarkkuus ja myös näön laatu ovat merkittävästi parantuneet ja komplikaatiot vähentyneet. Glaukooman kirurgisen hoidon menetelmät ovat monipuolistuneet ja silmänpaine onnistutaan pitämään hyvässä tasapainossa pitkäjänteisesti. Verkkokalvon irtauman menestyksekäs hoito on rutiinia, makulan eli verkkokalvon tarkan näkemisen alueeseen syntynyt reikä osataan hoitaa ja jopa makulan pintaa rypyttävä arpikalvo osataan poistaa ilman että alla olevat 5-7 miljoonaa tappisolua poistuvat sen mukana.

Ahti Tarkkanen

Aivotutkimuksen ja psykoanalyysin rajapinnalla

Psykoanalyysia ja aivotutkimusta yhdistää kunnianhimoinen tavoite mennä ihmismielen ymmärtämisessä subjektiivista kokemusta syvemmälle. Psykoanalyysi pyrkii tähän tunteiden ja tiedostamattoman ymmärtämisen kautta. Vaikka nykytekniikalla on kiistanalaista, missä määrin aivotoiminnan perusteella voidaan tehdä päätelmiä mielen toiminnasta, on kehitys selkeää. Viime maaliskuussa Nature-lehdessä julkaistussa artikkelissa tutkijat määrittivät näköaivokuoren toiminnan perusteella varsin tarkasti koehenkilön havaitseman näköärsykkeen.

Tuukka Raij

Don Quijote taistelee hiilihydraatteja vastaan

Antti Heikkilän kirjan lukeminen on ravitsemustieteilijälle (ja todennäköisesti lääkärillekin) samanlainen kokemus kuin miehelle Anja Snellmanin romaanit: helppo lukea, mutta syyllistävä ja siksi hieman ahdistava. Jaan Heikkilän huolen diabeteksen yleistymisestä, olen samaa mieltä ruokavalion tärkeydestä ja minustakin sakkaroosiin, fruktoosiin ja puhdistetun viljan hiilihydraatteihin pitää suhtautua nykyistä kriittisemmin.

Mikael Fogelholm

Paranee, paranee - Veritaudit-kirjan kolmas painos

Kun katselee Veritaudit-kirjan uusimman, kolmannen painoksen kantta, tulee mieleen vanha juttu blondista, joka sai seepran ja antoi sille nimen Pilkku. Ensimmäisen painoksen (vuodelta 1996, sivuja 543) kannet olivat odotusten mukaisesti punasävyiset, toisessa painoksessa (vuodelta 2000, sivuja 624) värimaalima oli jo sinivihreä mutta kansi muutoin sama, uusimman painoksen (sivuja 784) kansi on sitten aivan jotain muuta. De gustibus non est disputandum.

Robert Paul

Kuinka kolesterolihypoteesi sodittiin pitäväksi teoriaksi

Kolesterolin ja valtimotautien yhteys on vuosikymmenien aikana herättänyt erilaisia intohimoja ja täysin vastakkaisia mielipiteitä. Vaikka alan tutkijoiden parissa asiasta on nykyään laaja ja perusteltu konsensus, saa netistä ja mielipidekirjoista edelleenkin ristiriitaista tietoa, joka horjuttaa paitsi potilaiden myös monien lääkärien käsityksiä. Onko kolesteroli sittenkään tärkeä ja onko se ylipäänsä vain "amerikkalaisten lääketehtaiden keksimä salajuoni voittojensa kasvattamiseksi"? Kolesterolin ympärillä on käyty aika ajoin kovaa informaatiosotaa, jossa surullisina uhreina ovat olleet ne, jotka ennenaikainen valtimotauti on kaatanut, kun keskeiseen syytekijään on tehokkaasti ryhdytty vaikuttamaan vasta viime vuosina.

Timo Strandberg

Kuka minä olen, kun en enää ole minä?

Sairaan hyvä potilas -kirjan kirjoittajalta Satu Saloselta on ilmestynyt uutuusteos nimeltään Pääteos. Uutuusteos jatkaa samoilla linjoilla kuin kiitetty ja palkittu edeltäjänsä. Kirja kertoo persoonallisella tavalla Satu Salosen ajatuksia ja kokemuksia sairastumisesta, mutta samalla tuo uuden, tuoreen näkökulman kirjoittamiseen, sillä Satu Salonen on valinnut joukon suomalaisia asiantuntijoita kommentoimaan kirjoittamaansa tekstiä. Pääteos-kirjaa kuvataan ainutlaatuiseksi lääkärin ja potilaan yhdessä kirjoittamaksi tietokirjaksi. Muistioireita aiheuttavaa MS-tyyppistä sairautta sairastava Satu Salonen on kirjoittanut vuosien aikana lukemiensa kirjojen pohjalta pääteoriat, joiden avulla voi ymmärtää aivojen toimintaa. Lääketieteellisen tiedon on tarkistanut ja kommentoinut LKT, neurologian dosentti Markus Färkkilä. Dosentti Färkkilän osuus kirjassa on niin merkittävä, että hänestä on tullut kirjan toinen kirjoittaja. Tämän lisäksi kirjan tekemisessä on ollut mukana joukko muitakin tiedonjakajia ja -tarkistajia, kuten kirkon edustajia, toimitusjohtajia ja juristeja.

Jaana Suhonen

Harhailua, jazzia ja dekadenssia - lyhyt katsaus Beat-sukupolveen

Kandanranskalaiseen perheeseen syntynyt Jean-Louis Lebris de Kerouac (1922-1969) on yhdysvaltalaista kirjallisuutta 1950-60-lukujen taitteessa ravistelleen ns. beat-sukupolven kenties tunnetuin hahmo runoilija Allen Ginsbergin ja huurusatuilija William S. Burroughsin ohella. Kirjailijanimi Jack Kerouac antoi kasvot uudelle, rajoja rikkovalle kirjallisuudenlajille ja Matkalla-teoksen ilmestyttyä 1957 hänestä tuli valtamedian seuraama "King of the beats", perinteisistä moraalikäsityksistä piittaamattoman nuorison äänitorvi. Samalla hän avasi ovia myös muille sukupolvensa uutta tyyliä edustaville kirjailijoille.

Juha T. Laine

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030