Mies vailla puheoikeutta

Meillä on monenlaisia käsityksiä miesten ja naisten eroista. Miehellä on ohuella aivokurkiaisella varustetut "putkiaivot" ja naisella monipuolisesti työskentelevät "tippaleiväaivot". Naisen euro on 80 senttiä. Äiti on lapsen kehityksen kannalta tärkeämpi vanhempi kuin isä. Perheväkivallan uhri on lähtökohtaisesti nainen.

Ulla Järvi

Väestöntutkimuksen pikkujättiläinen

Joukko Suomen johtavia väestötieteilijöitä on toimittanut täysin uudistetun laitoksen vuonna 1994 ilmestyneestä teoksesta. Reilussa kymmenessä vuodessa moni seikka väestössä on muuttunut. Suomen väestörakenne on muuttunut, kuten myös siihen vaikuttavat tekijät, väestön muutostekijät. Väestönkehitystä koskevat arviot ovat tärkeitä terveyspoliittiselle päätöksenteolle. Tulevaisuuden ennustajien on hyvä tuntea myös väestönmuutosten historia.

Ossi Rahkonen

Ruotsalaista psykokulttuuria

Petteri Pietikäinen liikkuu uudessa kirjassaan 'ajan hermolla' Ruotsissa vuosina 1880-1950. Kirja käsittelee hermostuneisuutta, tarkemmin sanoen psykokulttuuria ruotsalaisessa yhteiskunnassa ja miten se ilmeni lääketieteessä, teksteissä, terapioissa, hoidoissa, sairaaloissa - ja potilaissa.

Saila Karvinen

LUX HUMANA - erilaisia näkökulmia lääketieteilijöille ja lääketieteeseen

Terveystieteiden keskuskirjaston (TERKKO) kaunokirjallisuuden ja ihmistieteellisten kirjojen erikoiskokoelma LUX HUMANA on tähän mennessä toiminut runsaat kaksi vuotta. Kokoelman perustajaryhmä sai Duodecim-seuran kulttuuripalkinnon 2007.

Martina Torppa

Hypnoosista omintakeisesti

Suomalaiset hypnoositietokirjat ovat tähän asti olleet pääosin lääkärien ja psykologien kirjoittamia. Ensimmäinen oli hypnoosista väitelleen kirurgiylilääkäri Claës Cedercreutzin Parantava hypnoosi vuodelta 1971, uusin Duodecimin monikirjoittajainen oppikirja vuodelta 2004. Leo Hildenin teos vuodelta 1988 oli siinä määrin lääkärien kanssa tehdyn pitkän yhteistyön värittämä, ettei se suuresti eroa muista teoksista.

Hannu Lauerma

Katsaus plastiikkakirurgian historiaan

Kirja perustuu kahden kokeneen eläkkeelle jääneen plastiikkakirurgin, italialaisen Paolo Santoni-Rugiun ja brittiläisen Philip Sykesin, yhteistyössä kirjoittamaan katsaukseen plastiikkakirurgian historiasta. Kirjan aihe on hyvin laaja ja kirjoittajien tavoitteet ovat olleet kunnianhimoiset. Kirja on omistettu 1974 edesmenneelle, Italian plastiikkakirurgian isälle, Gustavo Sanvenero-Rossellille, joka aloitti arvokkaan historiallisen plastiikkakirurgisen kirjaston keräämisen 1930-luvulla. Ensimmäisen, 1500-luvulla elänyttä italialaista kirurgia Tagliacozzia koskevan, alkuperäiskirjoituksen hän oli hankkinut perheeltään salaa, koska se maksoi saman verran kuin asunto Milanossa siihen aikaan.

Outi Kaarela

Kirjava kuin tropiikin taudit

Tutustumisen kohteena on trooppisen dermatologian oppikirjan ensimmäinen painos. Kirjaa on ollut kirjoittamassa toimittajakolmikon lisäksi 89 asiantuntijaa eri puolilta maailmaa.

Ken Malanin

Onko mitään uutta ylipainosta?

Suomessa on voimistuva lihavuusepidemia. Ongelma kuormittaa kaikkia kehittyneitä maita, ja vähitellen myös kehittyviä maita. Länsimainen markkinointi levittää juuri sellaisia ruoka- ja juomatottumuksia, joilla lihotaan. Tähän tilanteeseen Pertti Mustajoen kirja ilmestyy kuin tilattuna, todellisuudessa liian myöhään ennalta ehkäisyä ajatellen.

Timo Kuusela

Häpeä ja syyllisyys

Jorma Laitiselta on äskettäin ilmestynyt ajatuksia herättävä teos häpeästä ja syyllisyydestä. Useista tutkielmista koostuva "Syyllisyys" lähestyy häpeän ja syyllisyyden kokemusta ja alkuperää eri näkökulmista. Kyse on voimakkaista tunteista, joilla on kiinteä yhteys myös uskomiseen. Tiedon ja uskon välistä sidonnaisuutta Laitinen painottaa siteeraamalla Tuomas Akvinolaista, joka piti uskoa tiedon korkeimpana muotona ja jonka mukaan ihminen ei pelkän tiedon varassa ilman uskoa kykenisi elämään tässä maailmassa. Luonteenomaista Laitisen pohdiskelulle onkin elävä kiinnostus kristinuskon kirkonisien ajatteluun.

Raimo K.R. Salokangas

Yhteiskunnan kovaosaisten parhaaksi

"Monelle mielisairaala on outo, salaperäinen ja pimeä paikka. Tiedon lisääntyessä pelko vähenee ja muuttuu", todettiin Koppolan sairaalan ensimmäisessä omaistenpäivässä. Tietokirjailija Sirkka Liisa Tuovinen on lisännyt tätä tietoa kirjoittaessaan Pohjois-Karjalan kuntainliiton mielisairaanhoidon historiasta. Ensimmäinen osa (arvioitu Suomen Lääkärilehdessä 32/1999) käsitteli rajan taakse jääneen Pälksaaren piirimielisairaalan kehitystä, jälkimmäinen osa koostuu Pohjois-Karjalan mielisairaaloiden Paiholan, Kuurnan ja Koppolan historiasta.

Marja Simola

Ajatuksen pohjaa terveydenhuollon etiikan pariin

Lääketieteellisen etiikan professori Veikko Launis on koonnut vuosina 1991-2007 syntyneitä kirjoituksiaan kirjaksi terveydenhuollon eettisistä kysymyksistä. Kirjassa käsitellään muutamia, tosin varsin keskeisiä terveydenhuollon kysymyksiä. Kirjan lopussa on laaja 185 artikkelin tai kirjan viiteluettelo.

Ritva Halila

Vilkaisuja
Työväkivaltaa voi ehkäistä

Työväkivalta on tapahtuma, jossa henkilöä loukataan sanallisesti, uhataan tai pahoinpidellään työssä, työmatkalla tai muissa työhön liittyvissä oloissa. Terveydenhuollossa päivystyspisteiden henkilökunta on herkimmin alttiina väkivallalle. Potilaat tai heidän saattajansa voivat käyttäytyä uhkaavasti tai väkivaltaisesti. Tavaroiden heitteleminen, solvaaminen, huutaminen sekä sanallinen tai fyysinen uhkailu ovat väkivalta- ja uhkatilanteita. Töniminen, potkiminen, pureminen, raapiminen ja liikkumisen estäminen ovat käsiksi käymistä.

Vilkaisuja
Sulevi kertoo bakteereista

Sulevi on pieni ukkeli, joka liikkuu ympäristössämme ja esittelee mikrobien näkymätöntä maailmaa kotona, koulussa, leikkipaikoilla ja uimarannalla. Kirjassa on tärkeää tietoa lapsille hyvistä ja pahoista bakteereista sekä hygieniaan liittyvistä asioista. Kunnon tietokirjan tavoin kirjassa perustellaan aina miksi hygieniaohjeita kannattaa ja pitää noudattaa. Kirjan kuvitus tukee hyvin lasten tavallisesti esittämiä kysymyksiä, kuten miksi ruoka pitää kuumentaa, miksei lätäköstä saa juoda, miksi kädet pitää pestä. Nuoretkin lukijat ymmärtävät hyvin esitetyt perustelut, ja moni vanhempi säästyy ainaiselta jankuttamiselta käsien ja hampaiden pesun tärkeydestä.

Vilkaisuja
Suomalaisten perusrakennusaineet

Suomalaiset syövät ruisleipää, salmiakkia ja mämmiä, he juovat maitoa, kahvia ja viinaa. He vaikenevat kaikilla kielillä ja hakeutuvat kesäisin omiin oloihinsa metsän keskelle. He synkistyvät pimeänä vuodenaikana ja riehaantuvat auringon paistaessa kesäöisin. Ja niin edelleen. Partonen on koonnut kirjaansa loppumattoman litanian meidän 'sisukkaiden synkkämielten' ominaisuuksia ja niiden vaikutuksia kansamme terveyteen. Kieltämättä pohjoinen sijaintimme määrää monia piirteitämme, mutta olemmeko todella edelleenkin kirjassa kuvatun kaltaisia? Tunnistavatko esimerkiksi nuoret kaupunkilaissukupolvet itsensä kansikuvan suolla möyrivästä sarvipäästä? Perusrakennusaineidemme kuvaukset on maustettu kuivahkolla huumorilla, ehkäpä juuri suomalaisille ominaisella hiljaisella itseironialla. Maira Palosuo

Piruilevan humanistin kielikylvyssä

Lukekaa! Riemastukaa! Mustan huumorin mestari Kurt Vonnegut (1922-2007) on vauhdissa viimeiseksi jääneessä kirjassaan, esseekokoelmassa Maaton mies. Teksti on kipakkaa - nautinnollista, ainakin kolmesti kirkastettua kirjallista pontikkaa. Kirjan aihealue on laaja: luovan kirjoittamisen oppitunteja, konekulttuurin ja saalistavan talouselämän kritiikkiä, huolta ilmakehän tuhoutumisesta, itseironista vanhenemisen pohdiskelua, Yhdysvaltojen sotilaallis-taloudellisen harvainvallan ja pöyhkeilevän ulkopolitiikan sivaltelua. Kaikki tämä oman elämäntarinan, ja myös sukunsa historian iskevän humoristisessa valotuksessa. Vonnegut murjaisee "ymmärtävänsä" lukijaa, ja julistaa kertovansa, milloin on vitsin aika. "Liittykää kansalliskaartiin tai merijalkaväkeen ja opettakaa demokratiaa. Vitsi." Vonnegut arvostaa Abraham Lincolnia Yhdysvaltojen historian parhaana presidenttinä ja sen voi ymmärtää kirjaan otettujen Lincolnin puhesitaattien perusteella. Maan parhaana presidenttiehdokkaana Vonnegut pitää Eugene Debbs -nimistä poliitikkoa, joka vuonna 1912 sai yli 6 % äänistä kampanjalla, jonka sanoma lähenteli Jeesuksen Vuorisaarnaa: "Niin kauan kun on olemassa alaluokka, minä kuulun siihen. Niin kauan kuin yksikin ihminen on vankilassa, minä en ole vapaa". Yleisesti ottaen Yhdysvaltojen presidentit ovat Vonnegutin mielestä olleet tietämättömiä rehvastelijoita. Kommentit George W. Bushista ja tämän koplasta ovat lähes painokelvottomia. Hän piirtää Bushista karikatyyrin, joka ihmettelee, mistä kumman syystä ihmiset maissa, joihin Yhdysvallat hyökkää pelastamaan demokratiaa eivät osaa sotia "herrasväen lailla univormut päällä tankkeja ja taisteluhelikoptereita käyttäen".

Jorma Laitinen

Uusi kognitiivisen neurotieteen oppikirja

Mitä aivoissasi tapahtuu kun luet tätä tekstiä, suunnittelet seuraavaa päivää tai muistelet eilistä? Miten kehityksesi sikiöajasta vanhuuteen kietoutuu aivojen kehitykseen ja muovautuvuuteen? Muun muassa tällaisiin kysymyksiin pyrkii vastaamaan kognitiivinen neurotiede.

Pekka Tani

Antipsykiatrisen liikkeen klassikko suomeksi

Alun perin vuonna 1972 julkaistu eurooppalaisen antipsykiatrisen liikkeen klassikko Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin Anti-Oidipus on viimeinkin saatavilla suomeksi. Kirjan nimi kiteyttää sen peruslähtökohdan, mutta vaatii muutamaa selvittävää sanaa nykylukijalle. 1970-luvun Ranskassa elettiin freudilaisen ja etenkin lacanilaisen psykoanalyysin kulta-aikaa. Tavanomaisessa lacanilaisessa teoriassa oidipuskompleksilla tarkoitetaan sitä yksilönkehityksen vaihetta, jonka läpikäyminen saattaa yksilön yhteiskunnan sääntöjen, esimerkiksi kieliopin ja lakien, alaiseksi. Siitä riippuen, miten sääntöihin alistutaan, hintana tästä on kaksi eri subjektirakennetta: joko neuroosi tai perversio. Näille on vain yksi vaihtoehto, nimittäin se, ettei alistu säännöille eikä siis läpikäy oidipuskompleksia. Tällöin subjektirakenne on psykoottinen.

Janne Kurki

Raskas viimeinen vuosi

Kirjoittaja Leena Vilkka on ympäristöfilosofi Helsingin yliopistosta, mutta ennen kaikkea hän on kolmen pienen tytön äiti. Ja usein ainoastaan esikoistyttönsä Teklan äiti, sillä Tekla sairastuu 5-vuotiaana ydinjatkoksen syöpään, jolle lääketiede ei voi mitään. Tehokkaan hoidon puuttuessa korostuu muu arvokas apu, kuten erilaiset tuen muodot ja hoitavien henkilöiden osallistuminen perheen tragediaan. Toivottomiksi ajateltuja hoitojakin yritetään. Lukijassa herää kysymys, tapahtuuko tämä siitä syystä, että on mahdotonta olla tekemättä 5-vuotiaan tappavalle sairaudelle mitään?

Päivi Hietanen

Huomen ja muita geenitarinoita

Muistatko vielä Huomenen, siirtogeenisen vasikan, jonka syntymä loppuvuodesta 1993 oli suuri uutinen? Huomenesta tuli nopeasti valtakunnallinen julkkis, "kultainen vasikka", jonka piti aikanaan lypsää miljoonien arvoista lääkemaitoa. Monista syistä miljoonat jäivät haaveeksi ja Huomenen teurastaminen vajaat kahdeksan vuotta myöhemmin oli enää pikku-uutinen joidenkin sanomalehtien sisäsivuilla.

Pekka Louhiala

Monisairaat vanhukset - ruotsalainen hoitomalli

Gunnar Akner on Ruotsin geriatri- ja gerontologiyhdistyksen aiempi puheenjohtaja, dosentti ja käytännön geriatri. Hän on geriatrisen tutkimuksen voimakas puolestajapuhuja ja oli mm. toimittamassa kirjaa Evidensbaserad äldrevård (ilmestynyt vuonna 2003 Ruotsin FinOhtaa vastaavan SBU:n toimesta), jossa käytiin läpi vanhusten hoidosta kertynyt tieteellinen näyttö. Kirjasessaan Multisjuklighet hos äldre hän pohtii monisairaiden vanhusten tilannetta ja pyrkii luomaan uutta, entistä kokonaisvaltaisempaa hoitomallia näille potilaille.

Timo Strandberg, Maija-Liisa Seppänen