Iäkkäiden lääkehoito on taitolaji

Postiluukusta ropsahti arvosteltavakseni Kelan ja Lääkelaitoksen julkaisema, kollegoideni Sirkka-Liisa Kivelän ja Ismo Räihän seitsemän nimekkään muun kollegan avustuksella kirjoittama Iäkkäiden lääkehoito.

Harriet Finne-Soveri

Joulumieltä kirjahyllystä - lapsille ja vähän vanhemmillekin

Joulu on lasten aikaa. Meidän aikuisten tulisi ymmärtää kaiken kaupallisen hössötyksen keskellä läheisyyden merkityksellisyys. Uusimmat tietokoneet ja räiskintäpelit voivat olla hauskoja piristeitä, varsinkin kun naapurin Erkkikin sai viimeisimmän version Playstationista. Saatujen lahjojen vertailu kavereiden kesken on luonnollista. Paras lahja on kuitenkin läheisyyden ja turvallisuuden tunne, joka on parhaimmillaan saavutettavissa juuri jouluna kiireisten vanhempien ja kaikkien läheisten rauhoittuessa nauttimaan pyhien rauhasta. Levoton maailma jää kodin seinien ulkopuolelle ja vihdoinkin saa hengähtää. Televisio saa jäädä avaamatta ja sen asemesta lapsen voi ottaa syliin ja lukea ääneen laadukasta lastenkirjallisuutta. Ääneenlukemisen rauhoittava vaikutus toimii myös lukutaitoisiin lapsiin, tärkeintä on läsnäolo. Varsinkin viime aikojen väkivaltaisten uutisten jälkeen tarvitsemme kaikki turvallisuutta.

Juha T. Laine

Lasten ja nuorten kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden kattava perusteos

Kehityksellinen neuropsykiatria ja biologinen psykiatria ovat viime vuosina nousseet ansaitun mielenkiinnon kohteeksi mm. aivojen kuvantamismenetelmien kehittymisen vuoksi. Teos on viime vuosina ilmestyneistä kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä käsittelevistä kirjoista ajankohtaisin. Kymmenen vuotta aiemmin julkaistun jättiteoksen uudistettu ja lyhennetty painos on merkittävä lisä kehityksellisten neuropsykiatristen ongelmien ymmärtämiseksi.

Pertti Rintahaka

Syvällinen näkemys EKG-signaalista

Suomessa on jo neljännesvuosisadan ollut kliinisen työn apuvälineenä Juhani Heikkilän EKG: perusteet ja tulkinta. Noin viisi vuotta sitten ilmestyi Heikkilän ja Markku Mäkijärven toimittamana ja Duodecimin kustantamana teos EKG. Sen sivuista noin 40 % on esimerkkikuvia EKG-rekisteröinneistä. Kirjasta on olemassa myös jatkuvasti uudistuvaksi mainittu verkkoversio (www.terveysportti.fi).

Esko Länsimies

Vilkaisuja: Solunsalpaajien käsittelyopas

Solunsalpaajia käytetään yhä useamman syöpäpotilaan hoidossa. Niiden käsittely vaatii erityistä suojautumista ja varotoimenpiteitä käyttökuntoon saattamisen ja annostelun yhteydessä. Monet solunsalpaajat voivat vaurioittaa perimää, aiheuttaa syöpää ja vahingoittaa sikiötä. Suomessa kuuluu erityiseen syöpävaarallisten aineiden ASA-rekisteriin vain neljä solunsalpaajaa. Näille työssään altistuvia lasketaan olevan noin 1 000. Rekisterin ulkopuolelle jää suuri joukko työntekijöitä, jotka käsittelevät muita solunsalpaajia tai joiden altistuminen rekisteriin ilmoitettaville lääkkeille on lyhytaikaista.

Huimaava vertigo

Huimaako? -kirjan takakannessa on varsin osuvasti kuvattu kirjauutuuden sanoma ja sisältö: "Huimaus on kansantauti. Joka kymmenes meistä hakeutuu jossain elämänsä vaiheessa lääkäriin huimauksen vuoksi. Potilaalle huimaus on pelottava ilmiö, ja monelle lääkärille vaikeasti selviteltävä vaiva. Kuitenkin suurin osa huimauksista on hoidettavissa. Neurologi Mikael Ojala on laatinut ensimmäisen suomenkielisen käsikirjan huimauksen syistä, tutkimisesta, hoidosta ja ennusteesta. Kirja on tarkoitettu potilaille ja heidän omaisilleen, mutta antaa hyödyllistä tietoa myös lääkäreille, fysioterapeuteille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille."

Jaana Suhonen

Kuninkaan henkilääkäreistä Lontoon Leonardoon ja Halleyn komeettaan

Royal Society, Englannin vanhin tieteellinen seura, perustettiin edesauttamaan tieteellisen vallankumouksen aatetta. John Gribbin, joka on englantilainen tietokirjailija ja koulutukseltaan astrofyysikko, taustoittaa uudessa kirjassaan Societyn syntyä William Gilbertin (1544-1603), Francis Baconin (1561-1626), Galileo Galilein (1564- 1642) ja William Harveyn (1578-1657) elämäntöiden kautta. Heistä kolme oli luonnontutkijaa: Gilbert magnetismin tutkija (pääteos "De magnete", 1600), Harvey verenkierron löytäjä ("De motu cordis", 1628) ja Galilei, kuten tunnettua, fyysikko sekä astronomi. Bacon oli filosofi, joka kehitti induktiivista päättelyä (etenemistä havainnoista ja kokeista teorioihin), jolla oli suuri vaikutus aikansa tieteenfilosofiaan. Herroista Gilbert ja Harvey olivat lääkäreitä: Gilbert toimi kuningatar Elisabet I:n ja Harvey Kaarle I:n henkilääkärinä; lisäksi Galilei oli opiskellut lääketiedettä.

Timo Hannu

Oppikirja Peyronien taudista

Peniksen ja uretran rekonstruktioihin erikoistunut chicagolainen urologi Levine otti itselleen haasteellisen tehtävän toimittaa ensimmäinen pelkästään Peyronien tautia käsittelevä oppikirja - ja onnistui. Kirjoja aiheesta on julkaistu aiemminkin, mutta ne ovat etupäässä kokoelmia jonkin tautia käsitelleen symposiumin sisällöstä. Oppikirjan toteutusta varten Levine keräsi ympärilleen kansainvälisen asiantuntijajoukon, joista kenen tahansa ansiot olisi todennäköisesti luettavissa Peyronien taudin "kuka kukin on"-teoksesta, jos sellainen olisi olemassa.

Ossi Lindell

Rikos ja kirjallisuus

nRikos hyväksytään nykyään laadukkaan kirjallisuuden aihealueeksi siinä missä kaikki muukin inhimillinen. Vielä parisenkymmentä vuotta sitten dekkarit olivat halveksittavaa kioskikirjallisuutta, jota valtaväestö luki, mutta ei luettuaan jättänyt hyllyyn vieraiden arvostelevien kommenttien pelossa. 1960-ja 70-lukujen suosikkikirjailija Mauri Sariola saattoi vielä huitaista dekkarin kasaan päivässä keksien juonta kirjoittaessaan ja murhaajan henkilöllisyyden liuskapinon ollessa riittävän korkea viinavelkojen kuittaamiseksi. Nykydekkarin kirjoittaja on samalla tavalla ammattitaitoinen kuin ns. vakavista aiheista (mikä muuten voisi olla rikosta vakavampaa?) kirjoittavat ammattitoverinsa. Rikoskirjallisuuden yhteiskuntakuvaus on usein hyvin tarkkaa ja syvältä luotaavaa, henkilöhahmojen psykologinen kuvaus ja tekojen taustat esitetään parhaimmillaan poliisiprofiloijan tarkkuudella. Sekä hyvien että pahojen psyyke kuoritaan kokonaan auki samalla jännitettä lisäten.

Juha T. Laine

Lääkäri rikollisuutta vastaan eli lääkäri rikoskirjallisuudessa Patricia Cornwellin Kay Scarpetta -romaanit

Amerikkalainen Patricia Cornwell on aikamme menestyneimpiä ja palkituimpia rikoskirjailijoita. Oikeuslääkäri Kay Scarpettan tutkimuksista kertovan kirjasarjan aloitti vuonna 1990 teos Post mortem, minkä jälkeen kuolinsyyntutkija on ehtinyt seikkailla viidessätoista romaanissa. Cornwellin romaaneja on käännetty 22 kielelle.

Moraalia psykopaattien ja byrokraattien puristuksessa Michael Connellyn rikoskirjallisuutta

Michael Connelly (s. 1956) kuuluu modernin rikoskirjallisuuden ehdottomaan kärkeen. 1930-luvun lamavuosien synnyttämä kovaksikeitetyn dekkarin perinne edellyttää kirjan lähtökohdaksi murhaa ja mieluiten sen taustalle myös häikäilemätöntä valtapeliä, oman edun tavoittelua ja kasoittain rahaa. Kun mikään ei enää riitä hätkähdyttämään todellisten tapahtumien saaman mediajulkisuuden rinnalla, on rikoskirjallisuus alkanut yhä enemmän käsitellä äärimmäistä pahaa, sadistisia sarjamurhaajia kehittelemässä huolellisesti juoniaan ja yrittämässä toteuttaa täydellistä, julmaa rikosta. Arkkityyppinen etsivä ei ole kuitenkaan muuttunut. Raymond Chandlerin ja Dashiel Hammettin luoma karunkova, lahjomaton ja pientä ihmistä puolustava ja ymmärtävä stereotyyppinen hahmo elää edelleen, vaikka nykyajan tapaan käyttääkin tutkimuksissaan tietokonetta, kännykkää ja turvautuu modernin lääketieteen tarjoamiin DNA-tunnisteisiin ja psykologian profilointimenetelmiin.

Juha T. Laine

Monipuolisesti musiikista ja lääketieteestä

Miten ja miksi musiikki on syntynyt? Miten musiikki vaikuttaa ihmisen fysiologiaan? Ovatko muusikon aivot erilaiset? Miksi joillakin ihmisillä on absoluuttinen sävelkorva? Onko se heille siunaus vai kirous? Mistä on hyvä laulaja tehty? Muun muassa näitä kysymyksiä tarkastellaan teoksessa Music meets medicine, joka perustuu Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön viime syyskuussa järjestämän seminaarin esitelmiin.

Pekka Louhiala

Kosketusta, vuorovaikutusta ja fysiologiaa ei voi ulkoistaa

En voi mitään sille, että käytännön maalaislääkärinä minua nolottaa kohtuullisesti kohdatessani nykyään aina vain kiireisemmällä vastaanotollani selkä- tai niskavaivaisen potilaan. Mitäpä minulla on hänelle tarjota? Tietenkään ei pidä aliarvioida erotusdiagnostista näkökulmaa ja siihen vuosien myötä mahdollisesti kehittynyttä harjaantumista. Mutta mitä tapahtuu tämän jälkeen?

Tapani Kiminkinen

Lääkärien ajatusmaailmasta

Vuosia sitten työskennellessäni eräässä neurologisessa yksikössä tuli minun vuoroni pitää sairaalalääkärin esitelmä. Referoin hyvin tehtyä hollantilaista tutkimusta, jossa osoitettiin miten Babinskin heijasteen tulkinta voi tietyissä olosuhteissa riippua kliinikon ennakko-odotuksista. Esitin loppupäätelmänäni, että neurologin työ voi olla samojen kognitiivisten lainalaisuuksien säätelemää kuin muukin inhimillinen toiminta. Tuolloinen seniorini lopetti keskustelun toteamukseen: "Ehkä Hollannissa, mutta ei meillä".

Pekka Tani

Monikkolasten perheille ja heitä kohtaaville

Vain pienelle osalle vanhemmista suodaan se ilo, että perheeseen syntyy kerralla enemmän kuin yksi lapsi. Lapset tuovat moninkertaisen ilon perheelleen, monikkolasten keskinäinen suhde on kiehtova ja tarjoaa heille ainutlaatuisen tilaisuuden läheiseen ystävyyteen läpi elämän.

Tuulikki Trias

Vilkaisuja Kun lapsi ei nuku

Vastasyntynyt nukkuu keskimäärin 16 tuntia ja murrosikäinen 8 tuntia vuorokaudessa. Unirytmi vaihtelee yksilöllisesti riippuen mm. vuorokaudenajasta, valoisuudesta, ravitsemustilanteesta, perintötekijöistä ja hormonitoiminnasta. Unen tarvetta voi mitata yksinkertaisesti sillä, onko lapsi päivällä virkeä vai ei.

Lääkäriksi - ja lääkärinä

Tartuin tämän uutuuden arviointitehtävään innokkaana, mutta hieman pelokkaana. Kirjan esittely Duodecimin mainoslehtisessä kuulosti mielenkiintoiselta. Teos on tarkoitettu lääkärien peruskoulutukseen, ja omasta valmistumisestani on kulunut niin vähän aikaa, että kuulun lähes kohderyhmään. Kirjassa luodaan kuvaa lääketieteen olemuksesta, työn etiikasta ja työn eri ulottuvuuksista. Uskaltaisinko kuitenkaan sanoa opuksesta rehellistä mielipidettäni, kun toimittajina on nykypäivän arvostetuimpia kollegoita aina arkkiatria myöten?

Silja Kosola

Allergioiden laaja kirjo

Uunituore allergioita käsittelevä kirja on esipuheensa mukaan tarkoitettu paitsi kaikille terveydenhuollon ammattilaisille, myös allergioista kärsiville potilaille ja heidän läheisilleen. Kirjan rakenne on kokonaan uudistettu ja luettavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Tässä on onnistuttu. Kirja kuuluu Duodecimin uuteen Hyvä hoito-sarjaan ja siitä on myös verkkoversio, jota on helpompi päivittää kuin perinteistä kirjaa. Teoksen artikkelit ja alaotsakkeet tarjoavat pienempiä kokonaisuuksia, joista tiedon saa helpommin "pakettina" kuin vanhanmallisen oppikirjan joskus läkähdyttävän pitkistä luvuista. Tietoiskuja on helppo tulostaa nettiversiosta, vaikkapa potilaalle itsehoito-ohjeiksi.

Juhani Rinne

Kelpo opas tabun murtoon

Sairauspoissaolot ovat olleet tabu. Vuosikymmeniä aihetta pitivät esillä vain jotkut työterveyslääkärit ja työnantajajärjestöt. Aihetta ei tutkittu yliopistoilla eikä tutkimuslaitoksissa. Koulutusta eikä ohjeistusta ollut. Kelassa monet etuudet on yksityiskohtaisesti ohjeistettu, mutta sairauspäivärahoista ei juuri lakitekstiä kummempaa ole. Nyt työterveyslaitoksen pääjohtaja on kirjoittanut aiheesta pääkirjoituksen Lääkärilehteen ja sama laitos on järjestänyt aiheesta koulutusta. Kumpaakaan ei olisi voinut kuvitella tapahtuvan edellisen pääjohtajan aikana. Viime keväänä sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi oppaan sairauspoissaolojen hallintaan.

Markku Seuri

Planeetan akuuttihoito-opas

Juuri ennen kuin Al Goren elokuva The unpleasant truth oli tulossa Yhdysvaltain ensi-iltaansa, aloitti vapaata yritystoimintaa kannattava järjestö Competetive Enterprise Institute (CEI) televisiokampanjan. Mainoksessa valistettiin kansalaisia siitä, miten fossiiliset polttoaineet ovat tehneet elämästä helppoa ja miellyttävää. Mainos päättyi iskulauseeseen: "Hiilidioksidi: he sanovat sitä saasteeksi. Me kutsumme sitä elämäksi!".

Jyrki Korkeila