Mielen malleja

Neurologi ja tietokirjailija Oliver Sacks ponnahti yleisön tietoisuuteen, kun hänen teoksestaan Awakenings tehtiin Robert De Niron ja Robin Williamsin tähdittämä menestysfilmi. Neurologisia potilaita havainnoiva kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä on Sacksin tavaramerkki. Hän pukee tapausselostukset jännittäviksi esseiksi tai novelleiksi. Tutustuin Sacksin tuotantoon jo 1970-luvulla, kun hänen Migraine-teoksensa ilmestyi. The man who Mistook his wife for a hat -tapauskokoelman luin 1980-luvulla. Teoksissaan Sacks valottaa aivovammoja ja aivotoiminnan kummallisuuksia potevien erikoislaatuisten henkilöiden sisäistä elämää, tunteita ja käyttäytymistä. Sacksin yhdeksästä teoksesta vain kaksi on suomennettu. Antropologi Marsissa. Seitsemän paradoksaalista tarinaa ilmestyi vuonna 2006. Suomennos pitää pintansa, vaikka alkuperäinen teos ilmestyi vuonna 1995.

Markku T. Hyyppä

Oireet kuriin nykymenetelmin - uusi palliatiivisen hoidon oppikirja

Palliatiivisen lääketieteen "raamattu" Oxford Textbook of Palliative Medicine on saanut vakavasti otettavan kilpailijan, jonka lähes koko kirjoittajakunta - kaiken kaikkiaan 170 - koostuu huippuasiantuntijoista. Vaikka tuosta kirjoittajajoukosta suurin osa eli 101 kirjoittajaa on Yhdysvalloista tai Kanadasta, ei pohjoisamerikkalaisuus mitenkään häiritse tai korostu, vaan lopputulokseksi on saatu monipuolinen palliatiivisen lääketieteen käsikirja.

Reino Pöyhiä

Laaja ja kattava kliininen neurofysiologia

Kliinisen neurofysiologian kirja on laajin suomenkielellä koskaan julkaistu teos tältä alalta. Kirja kattaa koko kliinisen neurofysiologian kentän varsin laajasti, mukana ovat myös uudet, lähinnä tieteellisessä tutkimuksessa toistaiseksi sovellettavat menetelmät. Kirjan alkuosa käsittelee fysiologisia, sähköisiä perusilmiöitä varsin suppeasti ottaen huomioon kirjan koko volyymi. Kirja lähteekin siitä, että lukijalla on hyvät perustiedot neurofysiologista. Perusneurofysiologiaa esitellään vain siinä laajuudessa, mitä oletetaan tarvittavan, jotta ymmärrettäisiin myöhemmin esiteltävien tutkimusmenetelmien perusteet.

Markus Färkkilä

Taidetta lääketieteelliseen koulutukseen?

Lääketieteessä luonnontieteellisen tiedon merkitys on kiistaton. Lääkäri ja muutkin terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat työssään paitsi järkeilyä ja tieteellistä tietoa niin myös muunlaista tietoa. Potilastyössä itsetuntemus, tunteet, eläytymiskyky, intuitio, tilannetaju, herkkyys ja luovuus sekä kyky reflektoida omaa toimintaa ovat arvokkaita. Näillä asioilla on merkitystä myös työssä jaksamisen kannalta. Mutta miten tällaista tietoa ja taitoja voi oppia ja opettaa? Miten voi oppia ja opettaa ammattiin kuuluvaa ihmisenä olemista?

Martina Torppa

Terveydenhuollon luokittelujen kehitys Pohjoismaissa

Tautiluokituksia koskevan systematiikan perustaja oli ranskalainen lääkäri François Boissier de Sauvages. Hän julkaisi ensimmäinen tautiluokittelunsa 1731 ja laajennetun laitoksen siitä 1768. Pohjoismaissa ensimmäisen tautiluokituksen laati Carl von Linné 1763. Ruotsissa ja siihen kuuluneessa Suomessa valtakunnallinen kuolinsyiden tilastointi alkoi 1749 seurakuntien väestökirjanpidon mukana.

Arno Forsius

Tervetullut nuorisopsykiatrian perusteos

Suomeksi on aikaisemmin julkaistu kaksi oppikirjatyyppistä teosta nuorisopsykiatriasta: Tor-Björn Hägglundin vuonna 1985 toimittama Nuoruusiän psykiatria, joka nykypäivänä on osin vanhentunut ja Lapsesta aikuiseksi (Aalberg ja Siimes 1998), jossa painopiste on nuoruusiän fyysisen ja psyykkisen kehityksen eri vaiheiden kuvaamisessa ja ymmärtämisessä. Nyt julkaistun kirjan näkökulma on selkeästi laajempi ja kattavampi ja tietopohja ajankohtainen.

Päivi Rantanen

Kokonaisvaltaisesti lääketieteestä

Psychosomatic Medicine on ajankohtainen kokonaiskuva ja kartta psykiatrian ja somaattisen lääketieteen rajapinnalle. Täsmällisemmin sanottuna kirja valottaa sitä, miten epätarkoituksenmukaista on erottaa mieltä ja ruumista. Teos on osoitettu konsultaatio-psykiatrian käsikirjaksi sekä erikoistuvalle että erikoislääkärille, mutta kelpaisi sellaisenaan myös laajemmin johdannoksi lääketieteeseen. Psykosomatiikka on terminä monimerkityksinen, mutta se kuvaa modernissa kielenkäytössä etupäässä samanaikaisen psykiatrisen ja somaattisen sairastavuuden parissa painiskelevien lääkärien työsarkaa. Vuodesta 2005 alkaen psykosomatiikka on Yhdysvalloissa ollut psykiatrian ja neurologian subspesialiteetti.

Jyrki Korkeila

Flow - kun homma sujuu eikä elämä pitkästytä

Kalifornialainen psykologian professori Mihaly Csikszentmihalyi on koonnut yhteen suurta yleisöä varten vuosikymmenien tutkimustuloksensa ilmiöstä, jolle hän on antanut nimen flow. Alkuperäisteos on ilmestynyt jo 17 vuotta sitten, suomennos kaksi vuotta sitten. Vuonna 1934 syntynyt Csikszentmihalyi on luonut yli 30 vuotta kestäneen merkittävän tieteellisen uran ihmisen onnellisuuden, luovuuden ja koetun hyvinvoinnin tutkijana.

Martina Torppa

Kaikki oleellinen lihavuudesta

Lihavuus on tunnetusti yleistynyt jo siihen mittaan, että maan suurin päivälehtikin on vuoden 2007 alusta julistanut "läskikapinan". Mutta eivätpä kaikki ole tästäkään asiasta yhtä mieltä. Fat is beautiful -iskulauseita on sieltä täältä kuulunut jo muutaman vuoden ajan, ja liikakilojen tuijottelun pelättiin äskettäin mielipidesivulla vääristävän minäkuvaa. Järeämpääkin tykistöä ollaan ajamassa asemiin: Scientific Americanin numerossa 4/2006 esiteltiin amerikkalaisten tutkijoiden mielipidekirjoja, joissa syytetään hallitusta lihavuusongelman paisuttelusta ja epäillään ylipainon terveyshaittoja.

Timo Strandberg

Sujuvasti kirjoitettu leikkaustoiminnan historiikki

Kirjan otsikossa mainittu perioperatiivisuus on monelle lukijalle outo käsite, ja uusi perioperatiivisuus saa alaa tuntevankin mietteliääksi. Sanan merkityssisältöä pohditaan kirjan alussa, mutta kovin helposti se ei avaudu hoitotieteeseen perehtymättömille. Asian tuominen esiin kirjan otsikossa osoittaa, että vanhan ja uuden perioperatiivisuuden merkitysero on ollut hoitotieteen asiantuntijoille ongelmallinen haaste. Asiaa käsitellään yksityiskohtaisemmin kirjan luvussa "Työn ja koulutuksen kamppailut".

Arno Forsius

Viimeisellä rannalla

Australialainen Tim Flannery on kirjoittanut hätkähdyttävän teoksen. Vahva tieteellinen dokumentaatio puhuu puolestaan, eikä Flanneryn tarvitse dramatisoida eikä liioitella vakuuttaakseen. Kasvihuonekaasujen lisääntymisen aiheuttama ilmastonmuutos alkaa olla sitä luokkaa, että olemme kohta ns. viimeisellä rannalla: elonkehäämme suojeleva geofyysinen termostaatti, Maan kantokyky, on pettämässä. Hiilidioksidi on tärkein saastuttava kasvihuonekaasu. Kaikkein vaarallisimpia ovat voimalat, joissa sähköä tuotetaan hiiltä polttamalla.

Jorma Laitinen

Onnentunteen olemukset

Ihmiset etsivät onnea. Mutta Herodotos kertoi jo noin 2500 vuotta sitten, ettei Onnetar viihdy kauan missään. Elämässä on nousunsa ja laskunsa, samalla tavalla kuin ihmisen elintoiminnoissa. Stressiä pidetään pahana, mutta se on oleellinen osa ihmisen ja kaikkien eliöiden elämää. Fyysisen suorituskyvyn nosto vaatii sitä ja huipputasolle nousu vuosien ajan riittävän monet toistot. Nykyihmisellä hyvinvointimaissa psyykkinen ja sosiaalinen stressi on kuitenkin pääsääntöisesti merkittävämpi kuin fyysinen.

Osmo Hänninen

Ajaton ja yleispätevä naismielen näkökulma

Naisten äänioikeuden 100-vuotisjuhla on herättänyt kiinnostuksen naisten elämää ja kokemuksia kohtaan suomalaisen yhteiskunnan lähihistoriassa. 1900-luvun naisvaikuttajien elämäkertoihin ja naisten arjen ponnistuksia kuvaaviin antologioihin Siltalan kirja tuo syventävän, vääjäämättömästi kaikessa arjessa mukana olevan naismielen näkökulman, joka monessa suhteessa on ajatonta ja yleispätevää.

Maria Vuorilehto

Lääkäri kirjailijana - ja päinvastoin

Ydinsodan ehkäisemisen puolesta toimineille lääkäreille tuttu ruotsalaiskirjailija P.C. Jersild julkaisi muistelmat lääkäritaipaleeltaan. Hän oli aikaisemmin julkaissut muistelmat kirjailijaurastaan. Jersild on lääkäri, kansainvälisesti arvostettu kirjailija ja eetikko. Hänen tunnetuin romaaninsa lienee Baabelin talo, joka kuvaa kriittisesti suursairaalan (Huddingen) toimintaa potilaan näkökulmasta.

Markku T. Hyyppä

Sankarijuopon koottuja sekoiluja - Charles Bukowski, naiset ja alkoholismi

Yhdysvaltalainen renttukirjailija Charles Bukowski (s. 1920) asetti julkisesti tavoitteekseen kuolla kaikkien häntä ohjastaneiden lääkäreiden kiusaksi 80-vuotispäivänään, humalassa kaunista parikymppistä neitoa lempiessään. Aivan tähän ei Bukowskikaan kyennyt, leukemia korjasi vanhan likaisen miehen taivaallisiin kapakoihin vastoin kaikkia elinikäodotuksia 73-vuotiaana.

Juha T. Laine

Varjomaailman tarinoita - William S. Burroughs ja Irvine Welsh heroiinikoukussa

Laittomien päihteiden käyttö on osa nykypäivää. Kokeilijat, käyttäjät ja addiktit muodostavat kukin oman alakulttuurinsa, joissa vallitsevat tavat ja säännöt eivät helposti avaudu ulkopuoliselle. Varjomaailman salaisuudet pysyvät pimeässä, eikä niistä kertominen ole terveellistä. Joskus kirjallisuus pystyy kuitenkin raottamaan esiriippua. William S. Burroughs (1914-97) ja Irvine Welsh (s. 1958) tarjoavat kirjoissaan lähestymistavoiltaan toisistaan poikkeavat näkökulmat huumekulttuuriin. Kirjailijoiden elämäkertojen valossa on syytä uskoa kummallakin olevan vankkaa omakohtaista kokemusta aiheesta. Vaikka Nisti ja Trainspotting ovat fiktiivisiä teoksia, tarjoavat ne silti eräänlaisen kosketuspinnan huumemaailman todellisuuteen, jonka ei ainakaan uskoisi olevan haitaksi potilastyössä.

Juha T. Laine

Huijareita - onhan heitä!

Lääketieteen psykososiaalisella ulottuvuudella ongelmana ei ole teorioiden puute vaan niiden ylenpalttisuus ja runsas uudismuodostus. Tässä tarjoutuu laaja markkinarako myös ihmisten terveyshuolilla rahastaville huijareille. Kärsimyksen ongelma ja pahan olemassaolo avaa puolestaan temmellyskentän hengentieteellisille ja uskonnollisille huijareille. Mutta ylilääkäri, dosentti Hannu Lauermaa ei totisesti huijata eikä manipuloida! Hän tuntee petkuttajien metkut kuin omat taskunsa, olipa liikkeellä minkä alan huijarisaarnaaja tahansa. Lauerma luo laajan katsauksen inhimillisen huijauksen monimuotoiseen ja hätkähdyttävään maailmaan. Lukija alkaa suorastaan uskoa, että tarve tulla petetyksi on ihmisen suurimpia kaipuita.

Jorma Laitinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030