Suurenmoinen suuronnettomuusopas

Kirja on mestarillinen näyte suuren kirjoittajajoukon (55 kirjoittajaa) hallinnasta. Tilanteiden ja uhrien riskianalyysit, hälytysohjeet, tilannearviot sekä toiminta onnettomuuspaikalla, terveyskeskuksessa ja sairaalassa on kuvattu asiantuntevasti ja selkeästi. Kirjassa on neljä lukua, joiden teksti on muokattu kuvamaan toimialojen tai ryhmien tehtäviä ja vastuuta. Joitakin kriittisiä tilanteita olisi voinut kirjoittaa henkilötasolle. Kun Laukaassa 1974 tapahtuneen rekka-auton ja bussin törmäyksen 30 potilasta hoidettiin Keski-Suomen keskussairaalassa, professori Pentti Rokkanen aloitti triagen ja ensihoidon käskyllä minulle, silloiselle traumatologian osastonlääkärille: "Kierrä kaikki hoitoryhmät ja tutustu tilanteeseen. Älä sido käsiäsi mihinkään tehtävään, vaan tule kertomaan havaintosi minulle."

Tapio Tervo

Riittävän turvallista?

Ovatko uudet lisääntymisteknologiat riittävän turvallisia syntyvän lapsen kannalta? Onko jokin niistä niin vahingollinen, että sen käyttöä ei pitäisi sallia, vai riittäkö se, että valitaan aina olemassa olevista vaihtoehdoista turvallisin? Missä määrin vanhempien oikeus lisääntymiseen menee syntyvien lasten oikeuksien edelle? Voidaanko puhua velvollisuudesta syntyviä, vielä olemattomia, lapsia kohtaan? Kerrotaanko riskeistä riittävästi hoitoon hakeutuville pareille? Muun muassa näitä kysymyksiä yhdysvaltalainen oikeustieteen professori Philip G. Peters pohtii kirjassaan lisääntymisteknologian turvallisuudesta. Kirjassa on selvä yhdysvaltalainen näkökulma, mikä ei tosin estä kirjan ajatusten soveltamista Yhdysvaltojen ulkopuolelle.

Reija Klemetti

Rekon viimeinen romaani on testamentti

FL Mervi Kantokorpi on valinnut tässä numerossa esiteltävät teokset. Nykyään vapaana kriitikkona ja tutkijana toimiva Kantokorpi on arvostellut kirjoja mm. Parnassoon ja Helsingin Sanomiin. Hän on julkaissut esseitä ja artikkeleita suomalaisesta nykykirjallisuudesta, toiminut parikymmentä vuotta kirjallisuuden tutkimuksen ja opetuksen parissa sekä hoitanut Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden vt. professuuria.

Mervi Kantokorpi

Vilkaisuja: Ihmissuhteet muuttuvat iän karttuessa

Kirsti Ijäs on kirjoittanut pienen, viisaan ja helppolukuisen kirjan elämän ja ihmissuhteiden muuttumisesta iän karttuessa. Kirjoittajan pitkä ura perheterapiatyön ohjaajana ja elämänkokemus tiivistyvät selkeiksi ajatuksiksi ja yksinkertaisiksi lauseiksi. Elävät lainaukset vanhenevien ihmisten erilaisista kertomukista konkretisoivat ja rikastuttavat tekstiä. Kirja käy hyvästä johdannosta aiheeseen, mutta paikoin lukija jää kaipaamaan joidenkin teemojen syventämistä.

Päivi Hietanen

Keski-ikäisillä paljon annettavaa työelämässä

Professori Juhani Ilmarinen on jo pitkään Työterveyslaitoksella tutkinut ikääntymisen ja toimintakyvyn välisiä suhteita. Hän on myös sinnikkäästi kiertänyt puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa ikääntymiseen liitetyistä virheellisistä luuloista ja välttämättömästä tarpeesta sovittaa työelämää vanhemmallekin väestönosalle sopivaksi. Nyt hän on koonnut ikääntymiseen liittyvän laajan aineiston yksien kansien väliin ja tuloksena on mittava kokoomateos ajankohtaisesta aiheesta.

Santero Kujala

Painavia näkemyksiä kuolemasta ja kuolevan hoidosta

Kirjan toimittaja Juha Hänninen toteaa, että eettisessä keskustelussa oikeudesta kuolla, saada inhimillistä apua ja muiden velvollisuudesta auttaa päädytään useimmiten vastakkainasetteluun eutanasian puolesta tai sitä vastaan. Uudeksi hyvää kuolemaa koskevan ammatillisen ja julkisen keskustelun kohteeksi on lisäksi noussut kuolevan sedaatio. Se ja eutanasia kattavat tämän kirjan volyymistä noin puolet. Kirjan alkuosan artikkelit koskevat hoitotahtoa, kuolemaan liittyvää eksistentiaalista toivoa ja ahdistusta, kuoleman lääketieteellistymistä, hoitojen lopettamista sekä lapsen ja vanhuksen kuoleman erityispiirteitä. Sedaatioartikkelien kautta siirrytään eutanasiaan, jota tarkastellaan monipuolisesti: lääketieteellisestä, moraalifilosofisesta, teologisesta ja kulttuurisesta sekä juridisesta näkökulmasta, itsemääräämisoikeuden ja vapauden kannalta, suomalaisten lääkärien mielipiteissä ja vielä Hollannin käytäntöjen valossa. Kautta kirjan painottuu kärsimyksen lievittämisen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen ensisijaisuus.

Vuokko Rauhala

Hyvinvoinnin ja terveyden lähteillä

Aika on kypsynyt kulttuuristen ja terveyden välisten ilmiöiden ja syysuhteiden selkeään tarkasteluun ja pohdintojen tekemiseen. Kulttuurin merkitystä ihmiselle on pohdittu vuosituhannet, aavisteltu sen vaikuttavan ihmisyyteen ja ihmiseen, mutta vasta nyt on saatu selkeä, tämän hetken tietämykseen perustuva esitys tästä aihepiiristä. Ehkä pontimena on ollut myös ihmisen hätä nykyisessä maailmantilassa.

Veikko Karskela

Varjele meitä narsisteilta

Kun Herra Narkissos antiikin kulta-ajan alkuhämärissä katsoi veden väreilevään peiliin, mitä hän näki. Prinssin vai peikkopojan? Kysymys on irrelevantti, sillä katsoihan peilikuvaa itse Narkissos. Havainnon totuus on aina subjektiivinen. Ei ole syytä ihmetellä sitä, että narsismia täynnä olevassa maailmassa julkinarsisteja saatikka narsistista persoonallisuushäiriötä on kovin vähän. Sotakin myönnetään julmaksi, mutta julkijulmuuksia sodassa ei tietysti tehdä. Thanatosta vastaan narsismikin vain sotii, sillä onhan Freudin mukaan narsismi "itsesäilytysvietin itsekeskeisyyden libidinaalinen täydennys".

Martti Ollinen

Käytännön apua muistihäiriöisistä huolehtiville

Kirja on uudistettu painos aiemmin Duodecimin Apteekki-sarjassa ilmestyneestä kirjasta. Se perustuu Duodecimin dementiaa koskevaan aineistoon, joka on julkaistu mm. Dementia ja muistihäiriöt -kirjassa. Kirja antaa hyvän kuvan siitä, miten muisti toimii ja ei toimi, mitä on dementia ja mitä on Alzheimerin tauti sekä miten dementiasta kärsiviä potilaita tutkitaan ja hoidetaan. Kirja opastaa, mitä pitäisi tehdä kun oma tai läheisen muisti alkaa pätkiä, milloin on syytä huolestua ja hakeutua tutkimuksiin. Siitä saa myös neuvoja, miten muistamista voi tehostaa silloin, kun muistiongelmia alkaa ilmaantua. Teos on pokkarimuotoinen tiivis tietopaketti.

Hilkka Soininen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030