Ajatuksia herättävä vanhemmuus

Kirja on syntynyt monen hyvin erilaisen kirjoittajan yhteistyönä. Kaikki kuitenkin ovat alansa asiantuntijoita ja ammattilaisia ja tuovat esille oman kokemuksensa ja näkemyksensä vanhemmuudesta. Kirjoittajina ovat lääketieteen tohtori Elina Hermanson, psykologi,psykoterapeutti Riitta Martsola, kasvatustieteen maisteri Minna Mäkelä-Rönnholm, rikosylikomisario Kari Tolvanen, valtiotieteen tohtori Salme Ahlström, yhteiskuntatieteiden tohtori Tarja Pösö, psykologi,psykoanalyytikko Kirsti Ryselin, filosofian tohtori Seija Sihvola ja valtiotieteen tohtori, filosofi Maija-Riitta Ollila.

Outi Strid

Kuinka tohtorit ajattelevat

Lääketiede ei ole eksakti positivistinen tiede Galilein ja Newtonin edustaman tieteen merkityksessä, koska biologisissa ilmiöissä ei ole samaa säännönmukaisuutta kuin fysiikassa ja kemiassa. Näin toteaa Kathryn Montgomery kirjassaan How doctors think. Useimmat lääkärit varmaankin ajattelevat näin. Montgomeryn mukaan lääkärit kuitenkin esittävät, että lääketiede on eksaktia, varmaa tiedettä, ja ovat saaneet yleisönkin uskomaan niin. Montgomery toimii Chicagossa Medical Humanities and Bioethics -laitoksen professorina. Hänen kokemuksensa ovat siis pääasiassa peräisin Yhdysvalloista. Montgomeryn mukaan lääketiede kuitenkin on tiedettä hyväkseen käyttävää praktiikkaa, sairaan ihmisen parantamista, johon liittyy epävarmuutta. Lääketieteen toimintamallina Montgomery pitää Aristoteleen esittämää phronesista, käytännön päättelytaitoa, johon liittyy tilanteen mukaista arviointia ja harkintaa sekä eettistä päätöksentekoa. Hyvä kliininen arviointi on lääketieteellisen koulutuksen tavoite ja jokaisen lääkärin ihanne kirjan mukaan.

Risto Koskinen

Kirja arvioinnin menetelmiä valittaessa

Kirja on tarkoitettu opaskirjaksi tietojärjestelmien käyttäjille, ei kehittäjille. Sen tavoitteena on antaa tietoa menetelmistä ja auttaa käyttäjää toteuttamaan arviointitutkimuksia. Kirja on tarkoitettu tietolähteeksi, käsikirjaksi auttamaan menetelmien valinnassa ja arvioinnin toteutuksessa. Siitä on jätetty pois sellaiset menetelmät, jotka vaativat erityistä osaamista, kuten taloudellisen arvioinnin ja tilastolliset menetelmät.

Pirkko Nykänen

Psykooseista näkemyksellä

Johan Cullberg on ruotsalainen psykiatrian emeritusprofessori ja psykoanalyytikko, joka keskittyi tutkijanurallaan ensipsykoosien hoidon kehittämiseen. Aivan oman antinsa hänen käsitystensä kehitykselle on antanut vanhemman veljen skitsofrenia, jonka pohjalta Cullberg oppi ymmärtämään sairauden yksilökohtaisia ulottuvuuksia syvällisesti. Omaisrooli on vaikuttanut myös kirjoittajan näkemyksiin hoitojärjestelmän puutteista.

Jyrki Korkeila

Psykoterapian kokoomateos ei ihan vakuuta

Kokoomateos perustuu osin vuonna 2000 Norjassa pidettyyn skitsofrenian psykoterapiakongressiin. Kirjassa on tietty kongressiesitysten pohjalta rakennetuille kirjoille tyypillinen hajanaisuuden ja viivästymisen vivahde. Suomalaiset aiheen pioneerit - Veikko Tähkä psykoterapian ja Yrjö Alanen tarpeenmukaisen ja kokonaisvaltaisen skitsofrenian hoidon edustajana - ovat kirjassa hyvin esillä, mutta suomalaisia ei valitettavasti kirjoittajina ole.

Matti Isohanni Ja Pirjo Mäki

Ajankohtainen keskustelunavaus

Seppänen varoittaa pamflettinsa takakannessa: "Tämä kirja voi muuttaa suhteesi alkoholiin - pysyvästi." Hän on oikeassa, sillä teksti pysähdyttää lukijan pohtimaan alkoholinkäyttöään. Kirjailija kertoo alkoholiriippuvuudestaan ja on kirjannut vuoden raittiuden synnyttämät viina-ajatuksensa. Seppänen on taitava kirjoittaja, joka osaa koukuttaa lukijansa ajankohtaiseen aiheeseen kuten edellisessäkin kirjassaan (Hullu työtä tekee). Hän polemisoi, on hauska, ilkeä ja omaperäinen. Hän juttelee lukijan kanssa.

Päivi Hietanen

Sisätautipäivystäjän anksiolyytistä uusi painos

"Hei, mitä me käytettiin ennen kuin oli Akuuttihoito-opasta?" voidaan parhaaseen floramainostyyliin kysyä opuksesta, jonka painokset lääkäripolvet ovat kolmen viime vuosikymmenen aikana selanneet hiirenkorvalle. Kirjan saavuttamaa asemaa kuvaa hyvin, että sen esipuheessa ei enää ilmoiteta kohderyhmiä tai tavoitteita. Vuosien mittaan kirjan sivumäärä on nelinkertaistunut. Uusinkin painos mahtuu parin sentin paksuisena vielä lääkärintakin taskuun. Kuvia kirjassa on vähän, mutta kuitenkin riittävästi, selkeitä taulukkoja taas suhteellisen runsaasti.

Auvo Rauhala

Lääkärinkieltä potilaalle

Lääkärit puhuvat lääkärinkieltä, josta potilailta osa menee väistämättä yli ymmärryksen. Tätä ongelmaa helpottamaan on Duodecimin yleisten tietokirjojen sarjassa julkaistu Lääkärinkielen sanakirja (jonka aiemmat painokset on julkaistu yhdessä Apteekkariliiton kanssa). Kirjan sanastoa koottaessa on hyödynnetty Lääketieteen termit -teosta. Sanasto on selkeä ja termit on selitetty lyhyesti. Useassa kohdassa on ks.- tai ks. myös -viittaus rinnakkaiseen hakusanaan, joka täsmentää käsitettä.

Maira Palosuo

Esiteolliset terveysolot piirilääkärien kuvaamina

Kirjan kansi jo virittää odottamaan hyviä lukuhetkiä. Tammelan Kaukjärvi siinä johdattaa lukijan 1800-luvun puolenväliin, jolloin "ihmisellä oli aikaa kuolla tauteihin" sekä maailmaan, jossa vahva optimistinen luottamus ihmisten kykyyn luoda parempi huomen oli luettavissa piirilääkärien vuosikertomuksista. Tänä aikana on viimeinen mahdollisuus tarkastella ympäristön ja terveyden välistä vuorovaikutusta esiteollisessa Suomessa, jossa 1,75 miljoonaisesta väestöstä 80 prosenttia sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta. Tarkastelun kohteeksi valittu aika (1857-65) alkaa Krimin sodan jälkeisistä koleraepidemioista ja loppuu suuriin kuolovuosiin. Samoihin aikoihin piirilääkärien lukumäärä kaksinkertaistuu (123:een).

Leena Niinistö

Tartuntataudit Suomen ja maailman historian muokkaajina

Mika Kallioisen kirjan kohteena ovat Suomessa esiteollisena aikana esiintyneet tartuntataudit. Kirjassa tarkasteltava ajanjakso yltää 1200-luvulta 1860-luvulle. Teollisen ajan myötä osa vanhoista vitsauksista katosi tai niiden vaikutus väheni; tällaisia tauteja olivat isorokko, malaria, lavantauti, pilkkukuume ja punatauti. Toisaalta uusiakin tartuntatauteja ilmaantui: koleraa esiintyi Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1831. Kallioisen pyrkimyksenä on lisätä ymmärrystä tartuntatautien, yksilön ja sosiaalisen ympäristön suhteesta, eli kyse on tartuntatautien yhteiskuntahistoriasta. Taudeista kirjassa keskitytään ruttoon, lepraan ja isorokkoon.

Timo Hannu

Nobel-palkitun muistitutkijan elämäntyö

Eric Kandel on yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston psykiatrian, fysiologian ja neurobiologian professori ja klassikoksi muodostuneen neurobiologian oppikirjan "Principles of Neural Science" kirjoittaja. Kun hän sai fysiologian Nobel-palkinnon vuonna 2000, komitea pyysi häntä kirjoittamaan elämäntyöstään esseen. In Search of Memory on syntynyt tuon esseen pohjalta ja se sisältää keskeisten tutkimustulosten esittelyn ohella elämänkerrallisia elementtejä.

Helena Pihko

Uupumus on monimuotoinen ilmiö

Fatigue - fatiikki, väsyvyys, uupumus - on vaikeasti suomeksi käännettävä termi, jolla kuvataan monimuotoista ja vaikeasti määriteltävää ilmiötä. Uupumus voidaan jaotella sentraaliseen ja perifeeriseen, joista jälkimmäinen on helpommin myös objektiivisesti mitattavissa. Sentraalista uupumusta lähestytään yleensä vain kysymällä subjektiivista uupumuksen tunnetta erilaisilla kyselylomakkeilla. John DeLucan toimittamassa kirjassa on pyritty valottamaan tätä moninaista ilmiötä tarkastelemalla asiaa eri sairauksien näkökulmasta ja etsien yhteisiä piirteitä oireen patofysiologian ymmärtämiseksi. Kirjoittajia on 33 ja he ovat pääosin amerikkalaisia. Mukana on kaksi kirjoittajaa Alankomaista, joiden toimipaikka on nimeltään "Expert Center for Chronic Fatigue" (Nijmegen).

Kirsti Martikainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030