Ylivoimainen vastustaja lannisti lääkärikunnan

Vuosina 1918-20 riehunutta influenssapandemiaa kutsutaan espanjantaudiksi. Sen alkuperää ei tiedetä; joidenkin arvioiden mukaan se sai alkunsa Kiinasta. Ensimmäinen raportoitu tautitapaus todettiin Yhdysvalloissa. Euroopassa tautia todettiin huhtikuussa 1918 Ranskassa ja sittemmin toukokuussa Espanjassa. On esitetty, että taudin nimeämisessä (engl. Spanish flu) on ollut osuutta sillä, että tuolloin poliittisesti neutraalissa Espanjassa ei ollut sotasensuuria, joten tästä "uudesta ja omituisesta taudista" sai kirjoittaa lehdissä. Nimeämisessä lienee ollut mukana myös vanhaa käytäntöä: kutsuivathan ranskalaiset kuppaa aikoinaan napolintaudiksi ja italialaiset puolestaan ranskantaudiksi (morbus Gallicus)! Maailmanlaajuisesti espanjantautiin kuoli yli 30, joidenkin arvioiden mukaan jopa 50 miljoonaa ihmistä.

Timo Hannu

Puheenvuoro lasten psykiatrisen hoidon puolesta

Pirkko Turpeinen on tehnyt pitkän päivätyön nuoria hoitavana psykiatrina, nuorten hoidon ja hoito-organisaatioiden kehittäjänä ja alan asiantuntuntija-vaikuttajana. Kirja Ahdingossa luova lapsi ja nuori on sekä välitilinpäätös ammatillisen uran tuomista kokemuksista ja näkemyksistä että puheenvuoro lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon kehittämisen puolesta. Tekstissä on ajoittain pamfletinomaista terävyyttä, kun Turpeinen kirjoittaa laitosmaisen, luokittelevan ja muilla tavoin nuoreen etäisyyttä pitävän hoitokulttuurin vaaroista; tai toisaalta psykoterapeuttisen lähestymisen ja nuoren rinnalle ja lähelle asettuvan hoidollisen lähestymisen puolesta.

Risto Antikainen

Tasokas atlas sikiödiagnostiikasta ja ultraäänestä

Kyseessä on alunperin saksankielisen ultraääniatlaksen toinen tuore painos englanninkielisenä versiona. Päätoimittaja, professori Eberhard Merz, on eräs kuuluisista "ultraääniguruista" ja hänen apunaan on ollut 25 muuta hyvin tunnettua tekijää, mm. prof. Chaoui Saksasta ja prof. Kurjak Kroatiasta, vain muutama heistä mainitakseni. Tekijöiden asiantuntemus ei siis jätä juuri toivomisen varaa.

Tapio Kurki

Savua ilmassa

Ihmiset ovat aina tupakoineet ja luultavasti tulevat aina niin tekemään. Jokainen kulttuuri on polttanut jotakin rentoutuakseen, parantuakseen tai uskonnolliseen rituaaliin liittyen. Tämä mustakantinen, tyylikäs, kiiltopaperille painettu 400-sivuinen, runsaasti kauniita värikuvia sisältävä kirja, on ehkä laajin tupakoinnin historiasta kirjoitettu tietojärkäle. Se kertoo kaiken niistä orgaanisista materiaaleista mitä ihmiset ovat aikojen saatossa keksineet polttaa joko piipussa tai muilla mitä eriskummallisimmilla tavoilla. Kirjan ovat toimittaneet chigacolainen taidehistorian professori Sander Gilman ja historioitsija Zhou Xun Lontoosta.

Hannu Vierola

Nuoren oikeudet - ja vähän muidenkin

"Nuoret ovat nykyisin yhä varhaisemmassa vaiheessa itsenäisiä toimijoita. Tieto lainsäädännön oikeusvaikutuksista on erityisen tärkeää nuorelle itselleen. Nuoria koskevan sääntelyn erityispiirteiden tuntemus on toisaalta tärkeää myös vanhemmille ja nuorten kanssa ammatikseen toimiville. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole julkaistu kattavaa teosta niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, joita nuorilla on." Sitaatti on tuoreen Nuoren oikeudet -kirjan takakannesta. Toimitus on lähtenyt vastaamaan suureen ja tärkeään haasteeseen ja asettanut itselleen selkeän, korkean tavoitteen. Lisäksi kirjan on tarkoitus tarjota perusteluja käytössä oleville monille eri ikärajoille, joilla nuorten siirtymistä aikuisten maailmaan pehmennetään. Toimitus haluaa myös ottaa kantaa siihen, miten hyvin säädökset vastaavat nyky-yhteiskunnan vaatimuksia. Vaan kuinkas sitten kävikään?

Silja Kosola

Lux Humana - humanistinen kirjakokoelma Yli tuhat ja yksi tietä itseemme ja toisiin ihmisiin

Ajatus Terveystieteiden keskuskirjastoon (Terkko) sijoitettavasta humanistisesta kirjakokoelmasta syntyi muutama vuosi sitten, samoihin aikoihin sekä Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella että Terkossa. Yleislääketieteen opettajien saamat virikkeet kansainvälisistä Medical Humanities -kongresseista sekä Tukholman Karoliinisen instituutin kirjaston vastaavankaltaiset kokoelmat toimivat innoittajina. Idearyhmä ryhtyi muuttamaan ajatusta todellisuudeksi, ja kokoelman avajaiset pidettiin 15.9.2005.

Martina Torppa

Matka kirjallisuuteen avartaa tietoisuutta

Aito sivistys ei etsi sattumanvaraisia päämääriä, vaan se on tietoisuuttamme onnellistavaa ja vahvistavaa laajentamista sekä elämän ja onnen mahdollisuuksiemme rikastuttamista. Aito sivistys on matkalla oloa loputtomuudessa, värähtelyä maailmankaikkeudessa, eläytymistä ajattomaan sekä harharetkiä Odysseian kanssa. Sivistyksen päämäärä ei ole yksittäisten kykyjen ja suoritusten esiin korottaminen, vaan se auttaa meitä antamaan elämällemme merkitystä, selittämään menneisyyttä ja katsomaan tulevaisuutta avoimin silmin.

Juha T. Laine

Proosa kuin runoa

Bo Carpelan voitti vuoden 2005 kirjallisuuden Finlandia -palkinnon teoksellaan Kesän varjot. Oili Suominen on taidokkaasti suomentanut ruotsinkielisen alkuperäisteoksen Berg. Voittajan valitsi eduskunnan puhemies Paavo Lipponen. Pitkän ja komean, jo puoli vuosisataa jatkuneen kirjallisen uran luonut sekä paljon tunnustusta saanut Carpelan teki historiaa. Hän voitti kilpailun toistamiseen. Ensimmäinen Finlandia-voitto tuli vuonna 1993 teoksella Alkutuuli, ja valitsijana oli tuolloin kirjallisuuden professori Kai Laitinen. Carpelanin kirjallinen tuotanto sisältää sekä proosaa että lyriikkaa, myös runoja lapsille. Hänen vuonna 1988 ilmestynyt hieno lastenrunokokoelmansa Taivaanmaalari voitti valtionpalkinnon.

Jorma Laitinen

Eläinkokeiden vaikea etiikka

Kysymys koe-eläinten käytön tarpeellisuudesta ja eettisistä ongelmista nousee toistuvasti esille julkisessa keskustelussa. Toisin kuin usein luullaan, koe-eläinten käyttö tutkimuksessa lisääntyy koko ajan ja ns. korvaavat menetelmät ovat todellinen vaihtoehto vain osalle eläinkokeista. Tämän seurauksena koe-eläintiloja rakennetaan tutkimuslaitosten yhteyteen lisää niin Suomessa kuin muissakin maissa. Aiheesta käytävän keskustelun voi olettaa lisääntyvän, joten koe-eläinetiikkaa käsitteleville kirjoille on olemassa tilaus.

Kristian Donner, Kai Kaila, Juha Voipio

Surun ruumiinavaus

Anna-Leena Härkösen Loppuunkäsitelty kertoo kirjailijan sisaren itsemurhasta ja sitä seuranneesta surumyrskystä. Yhtä paljon se kertoo kirjan kertojan suhteesta itseensä, suhteesta sisareen, suhteesta perheeseen ja suhteesta elämään. Härkösen tapa kirjoittaa auki intiimeistä intiimein on samaan aikaan julkea ja rohkea. Tartuin kirjaan pitkän harkinnan jälkeen ja - myönnetään - vahvasti ennakkoasenteisena. Olin varma, etten pitäisi siitä. Tai paremminkin, etten kestäisi sitä, oikeiden ihmisten kirjallista ronkkimista. En ole reality-kirjallisuuden ystävä.

Koiraton - siis yksin?

Amanda on oululaisen psykologin ja kirjailijan Mirjami Hietalan kolmastoista teos. Hietala on jo aiemmissa teoksissaan Makeat muistot, Hyvä tyttö ja Korkeat huoneet kuvannut keski-ikäistä naista elämän muutoskohdissa. Niin tässäkin. Amanda on kuvaus naisesta, joka päättää luopua rakkaasta asuinkumppanistaan, Amanda-koirasta, poikansa ja miniänsä sairastaman vaikean allergian vuoksi. Päätös ei ole helppo, eikä sen toteuttaminenkaan. "Aiotko tappaa Amandan keväällä?" kysyy lapsenlapsi. "Nukuttaa on parempi termi", kertoja vastaa, mutta lapsi ei hellitä. Hän tahtoo tietää, miksi mummi tekee niin. Amandahan on terve. Vanha, mutta terve. "Niin on, sanon, ja tulee hiljaisuus."

Sanan varassa

Yleisradion eläkkeellä oleva pääjohtaja Sakari Kiuru on kirjoittanut kirjan vaimonsa Reidunin aivohalvauksesta ja sitä seuranneesta afasiasta ja ennen muuta omaishoitajan arjesta. Edellinen lukemani afasiaa käsittelevä kirja, näyttelijä Martti Kainulaisen kirjoittama Kaijan kirja, ilmestyi Kirjayhtymän julkaisemana 1992. Tähän lajityyppiin, läheisen sairastumisen kuvaukseen, liittyy ilmeinen sudenkuoppa: viha kaikkia omaista hoitaneita kohtaan. Kainulaisen teos on siinä lajissa ylittämätön.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030