Yhdessä jakamisen ja verkostojen voima

Jaakko Seikkula ja Tom Erik Arnkil ovat verkostodialogisten käytäntöjen uranuurtajia. Kirjassaan he tarkastelevat läheisverkostojen ja työntekijäverkostojen kohtaamisia ja pohtivat, miten niistä tulisi hyviä dialogitilanteita. Kirja kuvaa avoimia dialogeja psykiatrisessa hoitotyössä ja ennakointidialogeja, joita on kehitetty ennen kaikkea lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyvässä moniammatillisessa työssä.

Marja-Liisa Kauhanen

Urologinen hätätilanne ja sen hoito

Mitä teet takapäivystäjänä kun poliklinikalta tulee soitto, jossa päivystäjä kertoo, että sinne tuotiin juuri potilas, jolla on traumaattinen penisamputaatio tai kysyy neuvoa syklofosfamidihoidon jälkeisen massiivisen hematurian hallintaan? Useimmilla lääkäreillä on omat päivystysajan kammonsa, epävarmuutta aiheuttavat "kylmä rinki" -tilanteensa. Niitten profylaksiaan urologian osalta tarkoitettu kirja ilmestyi viime vuoden lopulla.

Ossi Lindell

Potilasoikeuden pikakurssi?

On tärkeää, että potilaan oikeuksista puhutaan ja kirjoitetaan. Potilaan oikeudet kertovat paljon myös terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeuksista, ei yksin velvollisuuksista.

Aulikki Wallin, Ahti Saarenpää

Arvokas lisä suomenkieliseen terapiakirjallisuuteen

Kaksikymmentä vuotta on kulunut edellisen suomenkielisen, lasten ja nuorten psykoterapiaa käsittelevän kirjan (Leena-Maija Jokipaltio - Kyllikki Lyytikäinen - Hilkka Valtonen, toim. Weilin-Göös 1985) julkaisemisesta. Nyt käsillä oleva teos on tekijöidensä mukaan yritys vastata alan nykyhetken koulutuksellisiin tarpeisiin. Toiveena on myös, että kirja olisi hyödyksi alan ammattilaisille sekä psykoterapiassa olevien lasten vanhemmille.

Irja Kantanen

Puhdasoppisesti yksinomaisesta kasvisravinnosta

Kirja kannattaa avata sivulta 60, josta alkaa monipuolinen kasvisruokien esittely. Sivulta 94 hyppäys sivulle 141 vie ruokaohjeisiin, joita riittää sitten aina hakemistoon asti. Valikoima ulottuu tavallisista elintarvikkeista harvinaisempiin herkkuihin, mutta välttää tarkoituksettoman erikoisuuksien tavoittelun. Resepteistä löytyy vaihtelua ja mielikuvitusta, esimerkiksi palkokasvien ja pähkinöiden käytöstä salaatteihin ja kastikkeisiin sekä keittoihin soveltuvista kasviksista ja juureksista. Tämä on kirjan parasta ja asiantuntevinta antia, onhan kirjoittaja ansioitunut kasvisravintolan vetäjänä Helsingissä.

Antti Aro

Lääkäriseuran ja keskussairaalan kehitystarina

Tämän kirjan julkaisemisen lähtökohtana oli alun perin Etelä-Karjalan Lääkäriseuran satavuotistaipaleen (1905-2005) tutkiminen ja kertyvän kuvauksen saattaminen painettuun asuun. Työn aikana laajennettiin suunnitelma käsittämään myös historiallinen kuvaus terveyden- ja sairaanhoidon kehityksestä aina 1700-luvulta lähtien erityisesti Viipurin läänin ja Etelä-Karjalan alueella, joka on ollut seuran maantieteellinen toimintakenttä. Viime vaiheessa päätettiin kirjaan sisällyttää vielä Etelä-Karjalan keskussairaalan 50-vuotishistoria. Liittyväthän lääkäriseuran ja keskussairaalan vaiheet 50 viime vuoden aikana hyvin läheisesti toisiinsa. Ja onhan suurin osa seuran jäsenistä ollut tuona aikana työsuhteessa keskussairaalaan. Näin syntyneessä kirjassa on niin tavattoman paljon hyvin vaihtelevaa, mitä moninaisimmista lähteistä kerättyä ja osittain hyvinkin yksityiskohtaista tietoa, että sitä on lähes mahdotonta ryhtyä esittelyn puitteissa luokittelemaan ja kuvaamaan. Kun asioita on käsitelty aikajärjestyksessä, mutta väliin on sijoitettu erityisaiheiden kuvauksia, on tulos pakostakin tilkkutäkkimäinen. Helpoin tapa lukea kirjaa on etsiä selailemalla mielenkiintoisia kohtia, joihin kerrallaan syventyy. Kiinnostavaa ja hupaistakin lukemista löytyy yllättävän paljon. Arkistoista on löytynyt sellaistakin tietoa, jota ennen on tuskin missään julkaistu.

Tapani Kosonen

Perusasiat ovat ja pysyvät

Huolimatta sadan viime vuoden kehityksestä, uuden tiedon kasaantumisesta ja lisääntymisestä opiskelijat tarvitsevat hyvät pohjatiedot, jotka auttavat heitä ymmärtämään, mistä ja miten uutta tietoa saadaan sekä ajattelemaan kriittisesti.

Juha Kiehelä

Ajattelemisen aihetta sikiöseulontoja suunnitteleville

Pekka Louhiala on pediatrikollega, joka erikoislääkäriksi valmistumisensa jälkeen jatkoi opintojaan filosofian parissa. Hän väitteli aikanaan lääketieteen tohtoriksi kehitysvammaisuuden etiologiasta, ja toisen filosofian alan väitöskirjansa hän teki yhteistyössä walesilaisen Swansean yliopiston kanssa. Filosofian väitöskirjan hän on julkaissut kirjana Cambridge University Pressin kustantamana. Pekka Louhiala toimii nykyisin yliopettajana Helsingin yliopistossa sekä lääketieteellisen etiikan dosenttina Tampereen yliopistossa.

Ritva Halila

Vihreiden suppea talouspaketti

Kapitalistisen ja sosialistisen talousjärjestelmän kädenvääntö on päättynyt edellisen selvään pistevoittoon. Tätä juhlittaessa aletaan voitossa nähdä silti yhä enemmän Pyrrhoksen voiton piirteitä: pelkkä markkinausko ei tuo kansantalouden meininkiin riittävää määrää järkeä, kansainvälisestä taloudesta puhumattakaan. Uutta tietä etsitään innokkaasti.

Martti Kekomäki

Jyhkeä epidemiologian tietopaketti

Järkälemäisen opuksen julkaiseminen herättää huomiota, ei vähiten siksi, että toimittajat ovat Keski-Euroopasta, joka on monella epidemiologian alueella kehitysmaan asemassa. Vaikka toimittajat eivät ole välttämättä ole alan suuria auktoriteetteja, kirjoittajiksi on saatu Saksa-Ranska-Belgia-akselin ulkopuolelta myös alan tunnustettuja asiantuntijoita. Heistä noin kaksi kolmasosaa on Euroopasta (mukana Suomesta Hilkka Riihimäki ja Timo Hakulinen). Loput ovat lähinnä Pohjois-Amerikasta (mm. Norman Breslow ja Sander Greenland).

Anssi Auvinen

Rajatilahäiriöstä ja dialektisesta käyttäytymisterapiasta suomeksi

Yhdysvaltalaisen Marsha Linehanin kehittämä Dialektinen käyttäytymisterapia on tällä hetkellä maailmalla tunnetuimpia ja tutkituimpia hoitomuotoja tunne-elämältään epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivien potilaiden hoidossa. Se on myös Otto Kernbergin ekspressiivisen terapian ohella toinen psykoterapiamuoto, jolla on Yhdysvaltain psykiatriyhdistyksen suositusten mukaan tutkimusnäyttöä tunne-elämältään epävakaasta tai rajatilapersoonallisuudesta kärsivien potilaiden hoidossa.

Niko Seppälä

Neurokirurgin lauantai

Komeetta aamutaivaalla? Vai hätälaskuaan tekevä palava lentokone? Tätä jää neurokirurgi Henry Perowne pohtimaan, kun hän katselee talonsa parvekkeelta varhaisaamun Lontoota. Harvinainen tapahtuma, joka aloittaa Perownen epätavallisen lauantain.

Pauli Helén

Vapaaehtoistyön kipinä syttyi eläkkeellä

Kun Porvoon sairaalan kirurgian ylilääkäri Fredrik Rejman ei vastavalmistuneena saanut toivomaansa kirurgian amanuenssin paikkaa, hän lähti, lähinnä sattumuksen ohjaamana, puolen vuoden komennukselle norjalaisen valaanpyyntiretkikunnan matkaan Eteläiselle jäämerelle. Tuosta kokemuksestaan Rejman kirjoitti vuonna 2003 mielenkiintoisen ajankuvan "Som Skeppsläkare i Antraktis".

Risto P. Roine

Näin pitää tieteestä kirjoittaa laajalle lukijapiirille

Kun käsiin osuu tällaisella nimellä varustettu kirja, ennakkoluulot heräävät välittömästi. Alkuosa tuntuu viittaavan johonkin dieetti-ihmeeseen. Entä sitten jotenkin eriparinen alaotsikko: lääkärit pakisevat? Apua, taasko lääkärihuumoria, joka avautuu vain kirjoittajalle itselleen ja hänen sisäpiirilleen. Kannen typografia ei mitenkään palvele näiden ennakkoluulojen poistamisessa.

Martti Teikari

Magneettikuvaus valtaa alaa

Magneettikuvauksesta on tullut yksi tärkeimmistä ortopedisen kuvantamisen menetelmistä. Professorit Stoller, Tirman ja Bredella ovat toimittaneet Diagnostic imaging -sarjaan ortepedista magneettikuvausta käsittelevän laajan oppikirjan. Tekijät ovat usean vuoden ajan järjestäneet suositun ortopedisen magneettikuvauksen kurssin San Franciscossa ja aiemmin toimittaneet myös useita tärkeitä ortopedisen magneettikuvauksen oppikirjoja. Kirjassa on osin kurssista tuttua materiaalia ja osin samoja kuvia kuin samojen tekijöiden toimittamassa taskukokoisessa lyhyessä versiossa "Pocket Radiologist - Musculoskeletal - Top 100 Diagnoses".

Martti Kekomäki

Apu henkisen traumatisaation kysymyksiin

Henkinen traumatisaatio on viime vuosina ollut voimakkaasti kasvava tutkimusalue psykiatrian ja psykologian tieteenaloilla. Dissosiaatio (ts. kyvyttömyys integraatioon) on ilmiönä keskeinen traumatisaation teoreettista viitekehystä muodostava käsite. Monet dissosiaatioon liittyvät määritelmät ja käsitteenmuodostukset ovat olleet vilkkaan keskustelun aiheena traumatutkijoiden keskuudessa. Erityisenä kysymyksenasetteluna on esiintynyt myös se, mitkä oireet ja ilmiöt voidaan luokitella ja perustella luonteeltaan dissosiatiivisiksi.

Anssi Leikola

Akupainantaa itsehoitona

Jokamiehen itsehoito-oppaaksi tarkoitettu 150-sivuinen kirja muodostuu lyhyestä johdannosta, reilun 30 sairauden hoidon kuvauksesta sekä rakkauselämän kohentamista ja kasvojen kohotusta kuvaavista erikoisluvuista. Lopussa on 16 sivua piste- ja meridiaanikarttoja.

Seppo Y.T. Junnila

Miltä lääketiede näyttää mediassa?

Valkotakkinen joukko juoksee takin liepeet liehuen ensiapupolin käytävää. Ambulanssit suoltavat onnettomuuspotilaita. Apulaislääkäri tiuskii tiellä olevalle kandille iskien ohimennen silmää suloiselle hoitajalle.

Ulla Järvi

Addiktio yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta

Addiktio ja elämän kulku on kooste lokakuussa 2002 Tukholmassa pidetyistä Kettil Bruun Societyn konferenssiesitelmistä. Mukana on sosiologeja, sosiaalilääketieteen edustajia, epidemiologeja, sosiaalipsykologeja, psykiatrian ja psykoterapian tutkijoita kahdeksasta maasta, pohjoismaalaisten lisäksi kanadalaisia, yhdysvaltalaisia, saksalaisia, britannialaisia ja israelilaisia.

Antti Holopainen

Unettomuuden ja uupumuksen hoito kuuluu kaikille lääkäreille

Mikko Härmän ja Mikael Sallisen kirja Hyvä uni - hyvä työ kiteyttää hienosti sen, miten uusi tieto ja tiede väkisinkin purkautuu yleisen kliinisen lääketieteen palvelukseen, kun sosiaalinen tilaus on riittävän suuri. Uneen liittyvät tieteelliset havainnot osoittavat uniapneatautiin ja unettomuuteen liittyvät kytkennät keuhkosairauksiin, sisätauteihin, kuten verenpainetautiin ja muihin metaboliseen oireyhtymään kuuluviin häiriöihin. Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, kilpirauhasen toimintahäiriöt ja jopa immuunijärjestelmän vastustuskykyyn vaikuttavat häiriöt ovat vähintäänkin riittävä syy ottaa uniapnea tai pitkäaikaiseen unettomuuskierteeseen liittyvät elimistön tasapainon häiriöt vakavasti myös yleislääketieteen kannalta. Uniapnea niin kuin veren suurentunut kolesterolipitoisuus ovat molemmat sydäntautien suuri riskitekijä. Vai ovatko molemmat saman taudin eri ilmenemismuotoja? Ja molempia oireita, osatekijöitä, voidaan ja pitää hoitaa.

Jukka Alihanka