Panokset ja peli kovenevat terveysvakuutuksessa

Jälkiteollisten maiden terveyspalvelujärjestelmien sanotaan yhdenmukaistuvan: teknologia ja kustannuspaineet ovat samat ja sen vuoksi, niin väitetään, ongelman ratkaisutkaan eivät voi olla kovin erilaisia. On siis kaikki syy pitää silmällä kansainvälisiä kehityssuuntia.

Martti Kekomäki

Toimintaohjeet koko auttamisketjulle

Suomalaisessa ensihoitokirjallisuudessa, joka laajuudessaan ei ole kovinkaan suuri, kyseessä oleva opas on ensimmäinen laatuaan. Oppaan toimintaohjeet on suunnattu koko auttamisketjulle: hätäkeskukselle, ensiauttajille, perus- ja hoitotason sairaankuljettajille sekä lääkäriyksikölle. Kirja on kirjoitettu Duodecimin kirjoissa aiemminkin käytettyyn opasmuotoon, jossa pyritään lyhyeen ja ytimekkääseen kirjoitusasuun.

Olli Väisänen

Lääketieteen "hiljainen tieto" hienona kirjana

Antiikin kulttuureissa syntyi yllättävänkin paljon aineistoa, jonka avulla on voitu hahmottaa nykymuotoisen lääketieteen historiaa. Antiikin lääketieteen perintö on suomalaisin voimin syntynyt upea teos, jossa on eri tieteenalojen kirjoittajien katsauksia niihin monipuolisiin yhteyksiin, joiden kautta antiikin kulttuurit yhä vaikuttavat lääketieteen maailmassa. Kirja on syntynyt Villa Lanten ystävien järjestämän luentosarjan perustalle. Kirjan kirjoittajat edustavat paitsi lääketieteen eri oppialoja myös antiikin tutkimusta ja klassista filologiaa, oppihistoriaa, naishistoriaa ja farmasiaa. Kirjan syntymistä ovat merkittävänä kulttuuritekona edistäneet viisi Suomessa toimivaa laite- ja lääkealan yritystä.

Jari Laurikka

Kirjoja peloista ja pelastuksesta

Kirja-arviointipalsta esittelee tällä kerralla viisi kirjaa, joiden yhteisenä nimittäjänä on uskomuslääkintä. Kyseessä on sekoitus omalaatuisiin teorioihin tukeutuvista ruokavalioista ja muista hoito-opeista, huolta ja pelkoa nostattavista sairausselityksistä, luontaistuotteista ja ihmelaitteista. Ja paljosta muusta - uskomuslääkintä kattaa koko elämän ja enemmänkin, entisten elämien tulkinnasta tulevaisuuden ennustamiseen. Tuhansine terapeutteineen ja lääkkeen näköisine tuotteineen, arveluttavine diagnoosi- ja hoitolaitteineen, kursseineen, kirjoineen ja lehtineen on uskomuslääkintä Suomessakin suorastaan rinnakkainen terveydenhuollon järjestelmä. Se on villi ja vapaa näyttöön perustuvan lääkinnän vaatimuksista.

Veijo Saano

Terveysastrologiaa

Suomen Lihavuustutkijat ry. myönsi kirjoittajien edelliselle kirjalle Syö oikein oman tyyppisi mukaan Laihdutuslimbo-huuhaapalkinnon vuonna 2002. Nyt kirjoittajat laajentavat konseptiaan syömisestä koko elämään. Uuden kirjan motiivi lienee taloudellinen, sillä populistisilla dieettikirjoilla menestyy. Ensimmäistä kirjaa myytiin Suomessa yli 20 000 ja maailmanlaajuisesti yli kaksi miljoonaa kappaletta.

Pertti Mustajoki

Sähköä ilmassa

Säteily jaetaan sähkömagneettiseen säteilyyn ja hiukkassäteilyyn, ja nämä edelleen ionisoivaan ja ionisoimattomaan säteilyyn. Ionisoivan säteilyn haittavaikutukset ovat kiistattomat, mutta ionisoimattoman sähkömagneettisen säteilyn haitoista ei ole juurikaan saatu tieteellisesti pitävää näyttöä. Solutason muutosten lisäksi sähkömagneettisen säteilyn on epäilty aiheuttavan erilaisia herkistymisoireita. Sähköherkkyydelle on ominaista, että sähkölaitteiden ja sähköjohtojen synnyttämät heikotkin sähkö- ja magneettikentät aiheuttavat henkilölle eriasteisia oireita, kuten iho-ongelmia, päänsärkyä, huimausta, huonoa oloa, väsymystä, keskittymisvaikeuksia jne. Sähköherkät puhuvat itse sähköallergiasta tai sähköyliherkkyydestä, mutta termit ovat tieteellisessä mielessä epätarkkoja, sillä ilmiön taustalla ei ole havaittu allergiatyyppisiä immunologisia reaktiota. Sähköherkkyyden esiintyvyys vaihtelee suuresti. Erityisen runsaasti sähköherkkiä on Ruotsissa ja eräissä Keski-Euroopan maissa, kun taas monissa maissa ilmiötä ei tunneta lainkaan. Aiheesta julkaistut tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Joissakin tutkimuksissa sähkömagneettisen kentän yhteys oireisiin on havaittu, mutta näitä tuloksia ei ole pystytty luotettavasti toistamaan.

Jan Schugk

Mitä lääkärin ja joidenkin muidenkin tulee tietää nonista?

Tietokirjailija Olli Lind on vuonna 2004 julkaissut kirjan Mitä lääkärin tulee tietää nonista ja sen jälkeen asiaan liittyvät Terveyttä ja elinvoimaa nonista ja Noni - terveyttä ja elinvoimaa.

Veikko Näntö

Jälleen kerran yksi hoito ja kaikki sairaudet

Kaikkiinko? Kaikkiin, ja kyllä lääkärin kuuluu olla hajulla tästä uudesta stiiknafuuliasta*) eli mahti-ideasta, potilaskin voi siitä kysyä! Hulda Clark kertoo itse: "Sähköä voidaan nyt käyttää bakteerien, virusten ja loisten tappamiseen hetkessä, ei tarvita päiviä eikä viikkoja kuten antibiooteilla. Jos olet kärsinyt kroonisesta infektiosta tai jos sinulla on syöpä tai AIDS, voit rakentaa elektronilaitteen, joka lopettaa sen heti. Se on turvallinen, ja sillä ei ole sivuvaikutuksia eikä se häiritse mitään tällä hetkellä saamaasi hoitoa." Hänen mukaansa ihmisellä on vain kaksi todella suurta terveysongelmaa. Ensinnäkin parasiitti-infestaatiot, esim. diabetesta aiheuttava haiman imumato Eurytrema ja syöpää aiheuttava suoliston imumato Fasciolopsis buskii, jotka kaikki kantavat viruksia. Ja toisena pulmana on ravinnon saastuminen, pääosissa eräät liuottimet (bentseeni ja isopropyylialkoholi) ynnä esim. homeen ja torajyvän myrkyt.

Veikko Näntö

Homeopaattista akuuttihoitoa omin päin

Homeopatia on noin 200 vuotta vanha lääkehoito-oppi. Siinä käytetään aineita, jotka aiheuttavat suurina annoksina niitä oireita, joita potilaalla on. Siinä myös uskotaan, että lääkkeen hoitava teho lisääntyy laimentamalla. Vaikutuksen uskotaan ilmenevän hitaasti, elimistön luontaisen paranemiskyvyn vahvistumisen kautta.

Veijo Saano

Melkein kaikki mitä aina olet halunnut tietää tietosuojasta - mutta et ole kehdannut kysyä

Henkilötietojen suojan perustuntemus kuuluu jokaisen terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömään ammattitaitoon. Toisin ei voisikaan olla; tietosuojalainsäädäntö kun kuuluu ihmis- ja perusoikeuksiamme turvaavaan lainsäädäntöön. Sen yksityiskohtia voi kritisoida, mutta ajatus itsessään on osa demokratiaa. Ne, jotka joskus selittivät, että tietosuoja tappaa, eivät paljoa tienneet eivätkä paljoa ajatelleet. Eipä heitä monta liene enää elossakaan!

Aulikki Wallin, Ahti Saarenpää

Vihdoin jalkaongelmia käsittelevä kirja

Suomessa voidaan arvioida olevan miljoona ihmistä, jotka kärsivät erilaisista jalkaan liittyvistä ongelmista. Kuitenkin lääkärien perus- ja erikoisalojen koulutuksen yhteydessä jalkalääketiedettä, podiatriaa, vain sivutaan. Omaa erikoisalaa tai edes erityspätevyyttä sille ei ole järjestetty. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on noin 15 000 alaan erikoistunutta podiatria ja jalkakirurgia.

Seppo Anttila

Äidin rintasyöpä lapsen näkökulmasta

Santeri ja syöpäri kuvaa tokaluokkalaisen Santerin taistelua äidin menettämisen pelkoa vastaan. Kirjassa Syöpäri on kaikki se lapsen perusturvallisuuden kokemusta uhkaava elämänmuutos ja hätä, jonka äidin vakava sairaus tuo perheeseen. Aluksi lapsille ei kerrota sairaudesta. Santeri kuitenkin varsin pian huomaa, että kaikki ei ole kohdallaan. Hän kuulee äidin huolimattoman lausahduksen patista tississä. Tieto ei ole tarkoitettu lapsille, mutta Santeri nappaa sen vanhempien keskustelusta. Äidin kiertelevä vastaus vahvistaa hänen epäilyään siitä, että joku on vinossa. Tämän jälkeen hän on virittynyt kuulemaan ja näkemään kaikki ilmeet, eleet, kuiskaukset, vihjaukset, äänensävyt ja salaisiksi tarkoitetut keskustelut, joista hän ammentaa tarkentavaa tietoa. Santeri haluaisi saada tietää, mistä on kysymys. Kukaan ei kerro, ja Santeri turvautuu mielikuvitusmaailmaan ja taikamiekkaansa. Kun äiti lopulta alkaa kertoa sairaalaan lähtemisestään, Santeri tietää jo omien päätelmiensä perusteella, että kyseessä on syöpä.

Hanna Manninen

Ny upplaga av Medicinsk terminologi

Medicinsk terminologi av Bengt I Lindskog har utkommit i en ny utgåva. Bengt Lindskog, som har redigerat Medicinsk terminologi sedan 1974, är docent i kirurgi vid Lunds universitet och professor emeritus i medicinens historia vid Köpenhamns universitet. Redigeringen har skett under medverkan av elva andra experter, bland dem professor Peter Wahlberg vid Ålands centralsjukhus och Helsingfors universitet. Peter Wahlberg var Finska Läkaresällskapets representant i Svenska Läkaresällskapets kommitté för medicinsk språkvård 1988-2002.

Tom Pettersson

Kirja kertoo yksilöllisyyden oikeasta ymmärtämisestä

Liisa Keltikangas-Järvisellä on kyky tavoittaa kuulijansa ja tässä tapauksessa myös lukijansa. Kirja kuvaa lapsen ja nuoren kehitystä monipuolisesti siitä huolimatta, että näkökulma on temperamentti ja temperamenttitutkimuksen tuoma näkemys siihen. Kirjassa on mielestäni myös sovinnollinen vire. Keltikangas-Järvinen muistuttaa, että vaikka temperamenttitutkimus alkoi 1950-luvulla haasteena psykoanalyyttiselle kehitystutkimukselle, eivät nämä teoriat ole ristiriidassa vaan täydentävät toisiaan ja auttavat kokonaiskuvan luomisessa lapsen persoonallisuuden kehityksestä.

Outi Strid

Hypnoosi hakee hyväksyntää

Vaikka hypnoosi käsitteenä on tunnettu pitkään, ei sen koko olemusta ole kyetty selvittämään. Tutkimustyö on tällä vaikeasti lähestyttävällä alalla ollut monessa mielessä pulmallista alitajuisen avaruuden kartoittamista. Ajan tasalla olevaa teosta ovat hypnoosia terapiatyössään käyttävät lääkärit kaivanneet jo pitkään. He ovat kirjasta mielissään; ollaan siirtymässä tässäkin huuhaa-maailmasta näytön ja toden maailmaan.

Veikko Karskela

Hyvä ja halpa homeopas kliinikoille

Kuluneen sanonnan mukaan hyvää ja halpaa ei saa samassa paketissa. Mutta nyt saa. Yhdysvaltalainen ryhmä on kirjoittanut kliinikoille kosteusvaurio- ja homeoppaan, jonka voi tulostaa netistä maksutta.

Markku Seuri

Naistentautien oppikirja kattavasti päivitetty

Professori Olavi Ylikorkalan ja emeritusprofessori Antti Kauppilan toimittama Duodecimin kirjaperheen oppikirja Naistentaudit ja synnytykset on nyt ehtinyt neljänteen uudistettuun painokseen ja heti alkuun on todettava: erinomaisen hyvin menee!

Martti Gummerus

Tuotantotalouden näkökulma terveydenhuollossa

Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden laitoksen tutkijat Lillrank, Kujala ja Parvinen tuovat tuoreessa kirjassaan teollisuuden tuotannossa tutun konseptin keskeneräinen tuotanto (KET) terveydenhuoltoon. Keskeneräinen potilas (KEP) on terveydenhuoltoon hakeutunut henkilö, joka jonottaa vastaanottokäynnille, tutkimuksiin tai hoitotoimenpiteisiin, ja jonka odotusajat aiheuttavat sekä kärsimystä että kansantaloudelle tappiota. Pahimmillaan pitkät jonotukset saattavat johtaa tilan pahenemisen, pysyviin vammoihin tai ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen. Esimakua kirjasta saatiin jo Lillrankin artikkelista Keskeneräinen potilas eli aika sairaanhoidossa (Suomen Lääkärilehti 2003; 58(3):309-11). Kirjassa käsitellään aihe hyvinkin kattavasti. Paikoittain käsitellään muitakin terveydenhuollon nykyongelmia, joten kirjan nimi viittaa hieman löyhästi sen sisältöön.

Turgut Tatlisumak

Palvelujärjestelmän kulttuuri ja sen merkitys: paljon porua, vähän villoja?

Terveydenhuollon johtamisesta puhutaan ja sen parantamiseen pannaan paljon toivoa. Hyvän johtamisen uskotaan voivan muuttaa organisaatiota syvältä, näkyvän organisaation arvomaailmassa, heijastuvan ammattiryhmien ja yksittäisten työntekijöiden sitoutumiseen, yhteistyökykyyn ja motivoitumiseen ja näkyvän lopulta tehdyn työn tuloksellisuudessa, mitataanpa sitä sitten työn vaikuttavuutena taikka tehokkuutena. Toivottua kulttuurimuutosta ryyditetään strategisella suunnittelulla, tuetaan massiivisilla koulutusohjelmilla ja sitä kätilöimään palkataan liikemaailman konsulttikomppanioita. Näin muualla, näin siis meilläkin.

Martti Kekomäki

Digikamera lääkärin kädessä

Tämä palsta on tarkoitettu lääketieteellisille kirjoille. Digikameroista on tullut lääketieteenkin työkaluja. Tänään meillä on kelpo tekniikka sen välitykseen, minkä silmä näkee. Jahka ATK-insinöörit saavat työasemien käyttöliittymät yhtä käteviksi kuin digikamerat, ne konekirjoittajien kiroamat tuhat sanaa korvataan yhdellä kuvalla potilasasiakirjassakin.

Raimo Suhonen