Vallankumous ilman paukkuja

1980-luvun alussa diabeetikkojen ruokavaliohoidon tueksi kehitetystä glykemiaindeksistä (GI), jolla mitataan hiilihydraattien vaikutusta aterianjälkeiseen verenglukoosivasteeseen, on kehittynyt muodikas käsite, johon liittyy uskomuksia edullisista vaikutuksista myös lihaville ja aivan terveillekin ihmisille. Australialaiset ovat tehneet aiheesta paksun kirjan, jonka ensimmäinen kirjoittaja on ravitsemustieteen professori Sydneystä ja kanssakirjoittajat ovat diabeteksen hoitoon perehtyneet ravitsemusterapeutti ja lääkäri samalta seudulta. Asiantuntijoilta odottaisi näyttöön perustuvaa synteesiä ja katsausta ravinnon hiilihydraattien moninaisista vaikutuksista aineenvaihduntaan ja terveystekijöihin. Osa kirjasta vastaa suunnilleen odotuksia, mutta ongelmiakin löytyy. Kirjan nimestä alkaen.

Antti Aro

Neuroanatomian tuntemisen apuväline

Jo ensimmäinen, vuonna 1987 ilmestynyt painos kirjasta Lapsen neurologinen tutkiminen on ollut erinomaisen arvokas väline neuroanatomian tuntemiseen ja toiminnallisen neurologisen ajattelun oppimiseen. Nykyisin koneellisia tutkimuksia yliarvostavassa lääketieteellisessä ympäristössä ei kliiniselle taidolle anneta aina riittävästi arvoa. Neurofunktionaalinen ajattelutapa alkaa olla jo vieras. Videosarja Lapsen neurologinen tutkiminen on ollut hyödyllinen esimerkiksi lääketieteen opiskelijoiden opetuksessa.

Eila Herrgård

Tiede ja tieto moraalia rapauttamassa

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kriminologisen yksikön johtaja, sosiologian dosentti Janne Kivivuori on tarttunut ajankohtaiseen kysymykseen analysoimalla näkemyksiä tieteen popularisoinnista. Onko sillä merkitystä väestön käyttäytymiselle ja yhteiskunnalliselle päätöksenteolle? Kivivuori kuvaa jo antiikissa alkanutta traditiota, jonka mukaan yksinkertaista kansaa pitää varjella sen hyvinvointia uhkaavalta tiedolta. Niinpä kulttuuria välittävän eliitin tulisi pitää yleisö hyvän elämän tiellä tarinoin, esimerkiksi jumalallisen maailmanjärjestyksen myytillä ja helvetin tulella uhaten, silloinkin kun ylimystö on ateistista. Näkemystä käyttökelpoisten sepitteiden välttämättömyydestä ovat edustaneet kukin tavallaan niin Platon, Voltaire kuin Nietzschekin. Jopa Thomas Moren Utopiassa oli kiellettyä olla uskomatta kuolemanjälkeiseen elämään, vaikka uskonnonvapaus muutoin vallitsikin. Moderneja myyttejä edustavat kirjassa mm. ekologista vastuuta suosiva Gaia-myytti, feministiset matriarkaattimyytit ja afroamerikkalainen uskomus mustan rodun ylivoimasta.

Hannu Lauerma

Psykiatrian näkökulmia kirjallisuuden analyysiin

Psykiatri kohtaa kirjallisuudessa kaikki potilaansa. Turun yliopiston psykiatrian emeritusprofessori Yrjö O. Alanen, kansainvälisestikin tunnettu psykoterapeutti ja analyytikko, on eläkepäivinään jatkanut syvyyspsykologisten ulottuvuuksien luotaamista merkittävien kirjailijoiden tuotannossa. Näin syntyneen esseekokoelman teksteistä osa on aiemmin julkaistuja, osa kokonaan uusia.

Martti Teikari

Syväluotaus sisimpään

Martti Lindqvistin teksti puhuttelee, koska se on totta. Lindqvist ei kaihda katsoa kohti kipua, ahdistus ja epätoivo eivät häntä häikäise. Hänen kirjoistaan on turha etsiä ns. positiivista ajattelua, koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus -vouhotusta. Tämä mies on tuskan tuttu. Lindqvistin toivo syntyy uskosta ja armosta.

Päivi Hietanen

Toivo A. Pihkanen journalistin silmin

Psykiatri Toivo Pihkasen (1919-91) uraan mahtui suuren psykiatrisen sairaalan johtajuuden ohella mm. toiminta vankilalääkärinä, työterveyslääkärinä, päätoimittajana, neurologina, poliittisena vaikuttajana, kulttuurihenkilönä, julkkisten psykiatrina, terveyspoliitikkona, Sirola-opiston lääkärinä, juoppojen lääkärinä, psykiatrisen kuntoutuksen edelläkävijänä ja tutkijana. Pihkasen lääkärinura lääketieteen moniottelijana oli monipuolisuudessaan yhtä värikäs kuin mies itse.

Kari Pylkkänen

Lääkärinä valaanpyyntialuksella

Kun Porvoon sairaalan nyt jo eläkkeellä oleva kirurgian ylilääkäri Fredrik Rejman ei vastavalmistuneena lääkärinä saanut toivomaansa kirurgian amanuenssin paikkaa Punaisen Ristin sairaalassa, sattui hänen silmiinsä lehti-ilmoitus, jolla haettiin lääkäriä norjalaisen valaanpyyntiretkikunnan matkalle Eteläiselle Jäämerelle. Tuumasta toimeen, nuori ja seikkailunhaluinen Rejman vastasi ilmoitukseen, kutsuttiin haastatteluun Norjaan ja sai pestin, osin vastavalmistuneeksi lääkäriksi jo suhteellisen mittavan kirurgisen kokemuksensa ansiosta.

Risto P. Roine

Omalla tyylillä, vapaasti ja rennosti

Voiko kirjailijaksi opiskella? Oppaita riittää ja oppimestareita, jotka vakuuttavat, että kyllä voi. Mutta helppoa se ei ole, sillä oppiakseen kirjoittamaan on kirjoitettava paljon ja luettava vielä enemmän. Näin sanoo psykiatri Claes Andersson, kulttuurin ja politiikan moniottelija, jonka opas luovan mielen vapauttamiseen antaa hyviä perussääntöjä kaikille kirjoittamisen paloa tunteville. Pöytälaatikkokirjoittaminen kun lienee kesäteatterin ohella suomalaisten rakkaimpia luovia harrastuksia.

Martti Teikari

Hippulat vinkuu eli hirveän monta molekyyliä

Sain hiljattain valmistuneena lääkärinä luettavaksi Duodecimin tuoreen kehitysbiologian kirjan. Minua pyydettiin arvioimaan teoksen hyödyllisyyttä lääketieteen perusopinnoissa.

Silja Kosola

Facklig strävan och medicinska framsteg under 100 år

Sveriges läkarförbund grundades år 1903 och firade i fjol sitt hundraårsjubileum. De svenska läkarna organiserade sig fackligt sju år innan läkarna i Finland konstituerade sitt förbund. I ett nordiskt perspektiv hör dock läkarförbunden i Sverige och Finland till de yngre: Den almindelige danske lægeforening inledde sin verksamhet redan 1857 och Den norske lægeforening 1880.

Lars-Einar Floman

Tiivistä endokrinologiaa

Endokrinologia on varsin monimutkainen tieteenala, jonka perusteet ainakin yleis-, sisätauti-, ja lastenlääkärien tulisi hallita. Perusoppinsa endokrinologiasta useimmat suomalaislääkärit hankkinevat alan tunnustetusta suomenkielisestä oppikirjasta. Perusopit tahtovat kuitenkin monilta nopeasti unohtua, sillä useimmat endokrinologiset sairaudet ovat niin harvinaisia, ettei yksittäinen lääkäri välttämättä kohtaa niitä kertaakaan lääkärinuransa aikana.

Risto P. Roine

Ihotaudit koskettavat kaikkia

Aikaisemman ihotautiteoksen teksti on kauttaaltaan ajanmukaistettu uutta Ihotaudit-kirjaa varten. Yli kahdenkymmenen kirjoittajan joukko koostuu alan kotimaisista huippututkijoista ja käytännön lääkäreistä. Toimituskunta on käynyt läpi kirjan kaikki kirjoitukset varmistaen niiden yleispätevyyden, mutta on kuitenkin jättänyt tilaa myös kirjoittajien henkilökohtaisille mieltymyksille ja käsityksille.

Hanna Salmenpohja

Kepeästi painonhallinnasta

Peijaksen sairaalan sisätautiylilääkäri, professori Pertti Mustajoki on jo parinkymmenen vuoden ajan kuulunut maamme lihavuustutkijoiden eturiviin. Selkeän ja kiihkottoman ulosantinsa takia hän on myös kysytty yleisöluennoitsija ja tiedotusvälineiden lihavuuskeskustelujen vakoasiantuntija. Myös yleistajuisena kirjoittajana Mustajoki on kannuksensa ansainnut toimimalla pitkään Hyvä terveys -lehden palstalääkärinä ja julkaisemalla painostaan huolehtiville ja terveellisiä ravintotottumuksia kaipaavalle yhdessä Ulla Leinon kanssa laihduttamista ja painonhallintaa käsittelevän, jo kolmanteen painokseensa ehtineen kirjan.

Risto P. Roine

Syventävä tietopaketti infektioiden kirurgisesta hoidosta

Kirjassa on tiiviissä muodossa katsauksia erilaisista kirurgisesti hoidettavista infektioista. Yli 450 sivulla käsitellään infektiopesäkkeen hallinnan yleisperiaatteet, eri elinten infektioiden hoitotoimet, erikoisongelmat, hoidon tuloksen arviointi ja lopuksi kirurgisten infektioiden mikrobilääkehoidon perusteet.

Arto Rantala

Kiire estää tiedon suodatuksen

Kyllä kirjoja ja tietoa myydään, mutta mistä saisi ostaa aikaa? Tähän kysymykseen on edelleen vastaus saamatta. Aika on käymässä niin kalliiksi, että meillä ei ole enää varaa vapaa-aikaan.

Veikko Karskela

Selkeästi sukupuoli-taudeista

Kirjan toimittajat ovat pitkän linjan kliinikoita ja ansioituneita kirjoittajia. Timo Reunala on Tampereen yliopiston iho- ja sukupuolitautiopin professori ja Jorma Paavonen synnytys- ja naistentautiopin professori Helsingin yliopistossa. Timo Rostila on iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri ja toimii kaupunginepidemiologina Helsingissä. Heidän näkemyksensä, kokemuksensa ja ammattitaitonsa ovat mahdollistaneet kattavan kirjan sukupuolitaudeista. Kirjoittajina on lisäksi kolmisenkymmentä muuta asiantuntijaa. Neljässä luvussa käydään läpi epidemiologia, varsinaiset sukupuolitaudit, kliiniset erityisongelmat ja suhde yhteiskuntaan.

Heidi Alenius

Laboratoriolääketieteen hallittu kokonaisuus

Laboratoriolääketiede on kliinisen kemian ja hematologian suomenkielisen oppikirjan uudistettu painos. Kandidaattikustannus ei paljon kirjojaan mainosta. Viisi vuotta sitten ilmestynyt sama kirja myytiin loppuun. Menekki on taattu kirjoille, jotka ovat opiskelijoiden käytössä. Uutta painosta tästä jo kaivattiin.

Martti Lalla

Ryhmäpsykoterapia lyö itsensä läpi!

Suomen Ryhmäpsykoterapia ry. on julkaissut laajan artikkelikokoelman kirjan muodossa. Kuten toimittajat huomauttavat, kyseessä ei ole yhtenäinen kirja, vaan oppimateriaalia ja syventävää tietoa antava teos. Yksi yhteinen sävel teoksesta kuitenkin löytyy ja se on selkeästi se, että tänä päivänä ryhmäpsykoterapian voi priorisoida ensisijaiseksi hoitomuodoksi kaikkien niiden psyykkisten häiriöiden hoidossa, joissa yksilöpsykoterapia on perinteisesti ollut ensisijainen. Artikkeleista voi päätellä, että ryhmä hoitomuotona menee jopa yksilöpsykoterapian edelle tehokkuudessaan. Tämä korostuu nykyisen rahanleikkausmentaliteetin valossa ja Kelan uusimpien toimenpiteiden jälkeen. Ryhmä on hyvin edullinen hoitomuoto.

Jouko Reinikka

Ajankohtainen oppikirja vanhenemisesta

Olen useiden vuosien ajan toivonut suomenkielisen vanhenemista käsittelevän oppikirjan ilmestymistä. Nyt toive on toteutunut. Jyväskylän yliopiston opettajat ja tutkijat ovat toimittaneet gerontologian oppikirjan lääketieteen, hoitotieteen ja sosiaalityön opiskelijoiden sekä käytännön työssä toimivien työntekijöiden tarpeisiin.

Sirkka-Liisa Kivelä

Vanhusten lääkelistan suursiivous

Haluan kauniisti kiittää professori Sirkka-Liisa Kivelää, joka on kirjoittanut tämän pienen mutta tärkeän ja ajankohtaisen teoksen. Uskon, että tämä kirja auttaa lääkkeitä käyttäviä vanhuksia. Parhaimmillaan kirja vähentää kärsimyksiä, haitallisia oireita ja kustannuksia. Vanhusten onnistunut ja hyvä lääkehoito edellyttää lääkäreiltä, hoitotyön henkilökunnalta ja kaikilta muiltakin vanhusten hoitoon osallistuvilta hyviä tietoja ja vanhusta arvostavia asenteita.

Heljä Lotvonen