Kupukaulan katoaminen ja jodiprofylaksian merkitys

Vielä 1950-luvulla tuli kadullakin vastaan melko usein ihmisiä, joilla oli kaulalla suuri kupu, kyhmystruuma. Puolessa vuosisadassa kyhmystruuma on hävinnyt Suomesta niin, että se on nykyään hyvin harvinainen. Tämän katoamistarinan endokrinologian emeritusprofessori Bror-Axel Lamberg kertoo seikkaperäisesti ja mielenkiintoisesti teoksessaan Kupukaula on jo menneisyyttä. Struuman historiaa Suomessa.

Arno Forsius

Ahvenanmaan sairaanhoidon ja keskussairaalan historia

Ahvenanmaa oli kauan melko eristettynä meriyhteyksien takana. Suomea hallinneet Ruotsi ja Venäjä sekä muut Itämeren rannikon valtiot ovat olleet kiinnostuneita siitä lähinnä merisodankäynnin tukikohtana. Sen vuoksi Ahvenanmaasta tuli itsenäisen Suomen osana sotilaallisesti neutraali alue, jolle turvattiin itsehallinto ja ruotsin kielen säilyminen. Ahvenanmaan eristyneisyys päättyi oikeastaan vasta 1950-luvun lopulla, kun Maarianhaminan kautta Suomen ja Ruotsin välillä kulkeva laivaliikenne vilkastui ratkaisevasti.

Arno Forsius

Kaunistelematon kuvaus rintasyövästä

Riihimäkeläisen taiteilijan päiväkirjamerkintöihin perustuva kirja on kaunistelematon kuvaus rintasyöpään sairastumisesta ja syövän hoitoprosessista 1990-luvun jälkipuoliskolla. Kirja on nimenomaan potilaan näkemys hoidoista ja hoitohenkilökunnasta vakavan sairauden eri vaiheiden aikana. Erilaisten hoitojen aiheuttamat fyysiset haittavaikutukset pahoinvoinnista iho-oireisiin ja toisaalta mielialan vaihtelut masennuksesta toiveikkuuteen antavat realistisen kuvan rintasyöpäpotilaan kokemuksista. Tarkkasilmäiset havainnot lääkäreistä ja hoitohenkilökunnasta sekä heidän tavastaan lähestyä potilasta voisivat toimia potilaspalautteena monelle alan ammattilaiselle. Huumori - suorastaan hirtehishuumori - tunkee läpi monista kappaleista. Sairauden aikana syntyy ystävyyssuhteita, joihin ei tarvita yhteistä pitkää elämäntaivalta. Sairastumiskokemus yhdistää ennestään ventovieraitakin. Tarinan tämä jakso päättyy onnellisesti, kirjoittaja selviytyy taudistaan kolmen vuoden pituisen sairausjakson jälkeen. Kirjan epilogissa kuitenkin kerrotaan, että Ella-Maija Laitasalo kuoli vuonna 2003.

Maira Palosuo

Tuottavuus Stakesin syynissä

Kattavat rekisteritiedot ovat olleet suomalaiset palvelujärjestelmän vahvuuksia yli kahdensadan vuoden ajan. Tietotekniikka helpottaa nyt verrattomasti tiedon keruuta, käsittelyä ja levittämistä. Tiedon nopea levittäminen puolestaan on välttämätöntä siksi, että se parantaa 'automaattisesti' syöttötiedon laatua ja ennen muuta tekee mahdolliseksi tiedon takana olevien kausaalisuhteiden erittelyn, tapahtumat kun ovat tuoreessa muistissa. Tämä puolestaan on tavoitteellisten kehittämistoimien eli tiedolla johtamisen tärkein edellytys.

Martti Kekomäki

Entistä ehompi fysiologian oppikirja

Luettavana oleva kirja on emeritusprofessori W.F. Ganongin kirjoittama laaja ihmisen fysiologian katsaus. Tämä uusi kirja on jo 21. painos tutusta, yleisesti lääketieteellisten tiedekuntien fysiologian opintojen tenttivaatimuksena käytetystä oppikirjasta. Suomessakin usea sukupolvi on tenttinyt perusfysiologian tästä, ensimmäisen kerran vuonna 1963 ilmestyneestä, teoksesta. Kirjan 21. painos on uudistettu, muun muassa lihavuuden fysiologiaa käsitellään nyt aiempaa selvästi laajemmin. Edellisen painoksen jälkeen ihmisen genomin kartoitus on lisännyt tietoa sairauksien geneettisistä syistä. Samoin vuorokausirytmin aiheuttamasta fysiologisesta vaihtelusta, insuliinin erityksestä, ja verisuoniston sileän lihaksen toiminnasta tiedetään aikaisempaa enemmän. Tiedon nopeasta lisääntymisestä johtuen myös fysiologian oppikirja joudutaan uusimaan ripeään tahtiin.

Merja Laisalmi

Suomalaisen syövän koko kuva

Vaatimattomasti vihkosen muotoon nidottu julkaisu Syöpä Suomessa 2003 tarjoaa selkeää ja tiivistä yleistietoa syövän esiintymisestä syistä, ehkäisymahdollisuuksista ja varhaisesta toteamisesta. Eri syöpämuotojen epidemiologisia trendejä puolen vuosisadan ajalta havainnollistetaan kaavioin ja värikartoin. Esitystapa pyrkii yleistajuisuuteen, mikä tuottaa jossain määrin sisällöllistä horjuvuutta. Runsas kirjallisuusviiteluettelo ohjaa kiinnostuneet syvemmälle tieteellisiin taustoihin. Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisema tietopaketti omaa jo perinteitä, sillä nyt on käsillä kymmenes ajantasaistettu painos. Kirjoittajat edustavat Suomen Syöpärekisteriä ja Suomen Syöpäyhdistystä.

Martti Teikari

Hoitoepidemian hallitsemattomuudesta

Suomalaisia päivälehtiä selaileva saattaisi päätyä siihen käsitykseen, että terveydenhuoltomme on vaikeuksissa. Kaiken sanotaan olevan suhteellista, ja tämä pätee myös oman maan terveydenhuoltokriisiin. Sille, joka kantaa huolta oman maan ongelmien suuruudesta, suosittelen suhteellisen kevyeksi iltalukemiseksi kahden yhdysvaltalaisen terveydenhuollon asiantuntijan ja johtajan Halvorsonin ja Ishamin kirjaa. Edellinen tarkastelee tilannetta suuren Kaiser Permanente-HMO-järjestelmän toimitusjohtajan paikalta, jälkimmäinen suuren minnesotalaisen vakuutusyhtiön ylilääkärin ikkunasta. Kummankin kirjoittajan voi sijoittaa uudistusmielisimpien joukkoon amerikkalaisessa terveysdialogissa. Kumpikin on äänessä tukeakseen Managed Care- eli säännellyn hoidon järjestelmää, kummallakin on siis tavallaan oma lehmä ojassa. (MC on vakuutusjärjestelmä, jossa hoidon rahoittaja, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat yhden kiinteän kokonaisuuden. Säännelty hoito toteuttaa mahdollisimman selkeitä ennalta asetettuja hoitoperiaatteita. Tämän takia sen voi sanoa muistuttavan pohjoismaisia integroituja palvelujärjestelmiä. Tunnetuin säännellyn hoidon rakenne on Health Maintenance Organization, HMO, joista juuri Kaiser-Permanente on vanhimpia ja suurimpia.)

Martti Kekomäki

100 kysymystä ravinnosta - ja yhtä monta asiantuntevaa vastausta

Paljonko kahvia uskaltaa juoda? Miksi viisas syö kalaa tai puhdistaako paasto? Tarvitseeko voimaurheilija erityisiä proteiineja? Entä pitääkö kananmunia edelleen varoa? Jos terveellinen ravinto kiinnostaa tai askarruttaa mieltä, niin asiantuntevia vastauksia löytyy tunnetun ravintotutkijan ja lääkärin Antti Aron kirjasta 100 kysymystä ravinnosta. Mielenkiintoisesta kirjasta selviää mm. myös, onko luomuruoka terveellisempää kuin tavallinen ruoka, tai sopivatko erilaiset energianlähteet syötäviksi samoille aterioille.

Ulla-Marja Urho

Lääketieteen tieteenteorian ongelmia

Lääketieteen sijainti tieteiden kartalla on hieman epämääräinen. Lääketieteen tiedeluonteen ongelmaa on pyritty ratkaisemaan väittämällä, että lääketiede ei olisi tiedettä lainkaan, vaan sairauksien parantamiseen tähtäävää käytäntöä. On myös esitetty, että lääketiede on luonnontiedettä, jonka tutkimuskohteena on ihminen biologisena olentona. Koska monien sairauksien etiologia palautuu ihmisen ympäristöolosuhteisiin ja elämäntapoihin, lääketieteen on myös sanottu olevan poikkitieteellistä tutkimusta, jonka käsitteet ja menetelmät ulottuvat yli tieteitten kentän luonnontieteistä yhteiskuntatieteitten kautta humanistiseen tutkimukseen.

Raimo Puustinen

Käytännön vinkkejä kivun hoitoon

Atlas of common pain syndromes kuvaa nimensä mukaisesti yleisiä kipuoireyhtymiä, jotka jokaisen lääkärin on hyvä tunnistaa. Kirjoittaja, Steven Waldman, on kipuklinikan johtaja ja anestesiologian professori Kansas Cityssä. Waldman on julkaissut useita kivun hoitoa käsitteleviä teoksia. Nyt arvioitavana olevassa kirjassa Waldman kertoo pyrkineensä käytännölliseen lähestymistapaan, ja on onnistunut tavoitteessaan hyvin. Kaikki 78 kipuoireyhtymää kuvataan selkeästi, käytännön potilastyötä ajatellen ja käyttäjäystävällisesti. Johdonmukaisesti etenevän kappalejaon ansiosta hakemansa tiedon löytää helposti.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030