Tieteessä tarvitaan myös luovuutta

Mitä on tieteellinen luovuus ja voidaanko sitä jäljittää? Mitä eroa on neroudella ja luovuudella? Kuinka nobelistit ovat päätyneet huippukeksintöihinsä? Kuinka tärkeänä he pitävät luovuutta tässä prosessissa? Mikä asema ohjaajilla tai opettajilla on aloittelevan tutkijan uralla?

Erika Lauronen, Matti Isohanni

Kattava ja laadukas farmakologian oppikirja

Farmakologian oppikirjoista Goodman & Gillmanin The Pharmacological Basis of Therapeutics on vuosien varrella saavuttanut johtavan aseman farmakologien piireissä. Viimeinen sana on farmakologian laitoksilla monesti tarkastettu juuri tästä farmakologian Raamatusta, jonka ensimmäinen painos julkaistiin jo yli kuusikymmentä vuotta sitten. Nyt uudistunut kymmenes painos ei tälläkään kerralla tuota pettymystä lukijoilleen. Kirjan toimittajakunta on kyennyt vastaamaan hyvin farmakologian uusiin haasteisiin ja valtavaan tiedonlisään; uuteen painokseen on lisätty tietoa yli 150:sta uudesta lääkeaineesta. Uusin painos tosin painaa jo 4 kiloa ja sivumääräkin on kasvanut yli 2 000:een. Tiedon rajaaminen ja karsiminen tulleekin olemaan seuraavien painosten suurimpia haasteita.

Eero Mervaala

Tiiviisti riskipotilaan anestesiasta

Luettavana oleva kirja antaa hyviä perustietoja anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuvalle lääkärille suuren riskin potilaan hoidosta. Myös kokeneemmat kollegat voivat kirjan lukemalla verestää tietojaan. Kirja on koottu Blackpoolin Victoria Hospital -sairaalan anestesialääkäreiden ja kardiologien kirjoittamista 17 kappaleesta. Asiat esitetään hyvin ja kootusti, tärkeät huomioon otettavat asiat luetellaan lyhyesti ranskalaisin viivoin. Tieto on pääosin ajantasaista, käytetyt lähteet ovat artikkeleita ja oppikirjojen kappaleita 1990-luvulta, tosin muutama viite on 1980-luvulta. Lähdeartikkelit ovat pääasiassa tunnetuista ja arvostetuista alan lehdistä. Muuten hyvää kokonaisuutta häiritsee epätasainen toimitustyö, kirjoitusvirheitä on luvattoman paljon ja kirjan yleisilme on hieman nopeasti tehdyn oloinen.

Merja Laisalmi

Metyylifenidaatti ADHD:n hoidossa

Neuropsykiatrisista häiriöistä tarkkaavuus-ylivilkkaus-oireyhtymä on yleisin. Kirja käsittelee tarkkaavuushäiriöiden (ADHD) hoidossa eniten käytettyä, psykostimulantteihin kuuluvaa lääkettä, metyylifenidaattia. Psykostimulantteja on käytetty jo vuosikausia varsinkin Yhdysvalloissa. Suomessa tarkkaavuushäiriöiden lääkehoidossa käytetty valmiste on lähes yksinomaan Ritalin, jota saa Lääkelaitoksen erityisluvalla sekä lasten, nuorten että aikuisten hoitoon.

Pertti Rintahaka

Käyttökelpoinen kliinisen tutkimuksen käsikirja

Lähes 500 A4-kokoista sivua sisältävä kirja tarjoaa kattavan esityksen yleisistä tutkijantaidoista kuten tutkimussuunnitelman laatimisesta, aineiston käsittelystä ja tulosten raportoimisesta. Aihepiiristä on niukalti koulutusta tarjolla, sillä se ei ole minkään oppialan vastuulla, joten se opitaan pitkälti kokemuksen kautta. Tällaisen kliiniseen epidemiologiaan painottuvan koulutuksen tarjoaminen onkin haaste myös kliinisille tutkijakouluille.

Anssi Auvinen

Lääketiede ja humanismi

Arkkiatri Risto Pelkonen kehotti jo vuosia sitten lääkäreitä lukemaan runoja. Nyt hänen huutoonsa on tavallaan vastattu: medical humanities -liike leviää Euroopassa hyvää vauhtia. Lääketieteen perus- ja jatko-opintojen oheen ja jossakin päin maailmaa myös niiden sisään tuodaan monenlaisia humanistisia aineksia.

Pekka Louhiala

Runsas tietopaketti anestesiologiaan erikoistuvalle

Kyseessä on pieni, paksu ja painava tietopaketti anestesiologian ja tehohoidon perusteet tuntevalle lukijalle. Kirja on jaettu kahdeksaan osaan, joissa käsitellään potilaan preopretiivista arviota, anestesian erityispiirteitä kirurgian osa-alueissa, anestesiologisia hätätilanteita, akuuttia kipua ja regionaalista anestesiaa. Kirjan lopussa on taulukko lääkkeistä ja lääkeinfuusioista. Lisäksi mukana on taulukko normaaleista laboratorioarvoista, keuhkotilavuuksista ja erilaisista verenkierrollisista parametreista. Paljon hyödyllistä tietoa on onnistuttu esittämään kompaktissa paketissa.

Merja Laisalmi

Sekavasti sähkömagneettikenttien terveysvaikutuksista

Sähkömagneettisten kenttien mahdolliset terveysvaikutukset ovat viime aikoina olleet toistuvasti esillä tiedotusvälineissä ja ovat monelle huolenaihe. Erilaisille oireillensa selitystä hakevat potilaat kiinnittävät helposti huomion ympäristön sähkölaitteisiin, oli kyse voimajohdoista, näyttöpäätteistä tai matkapuhelimista. Asiaa koskevaa tutkimustietoa on kuitenkin viime aikoihin saakka ollut saatavilla varsin niukasti. Tässä arvioitava kirja lupaa otsikossaan yhteenvetoa aihepiiriä koskevasta tietämyksestä, mille varmasti onkin kysyntää.

Anssi Auvinen

Hiukan erilainen elämäkertateos

Merkkihenkilöiden elämäkertoja on periaatteessa kahdenlaisia: Autobiografiat, joissa kohde itse kertoo elämänsä kulusta ja saavutuksista - joskus omahyväisesti, joskus kriittisen vaatimattomasti, sekä toisten kirjoittamat, monesti erinomaiset dokumentit, jotka säilyttävät sijansa historiankirjojen joukossa. Nyt selostettava teos asettuu näiden perustyyppien välimaastoon; kirja on kymmenhenkisen työryhmän tuottama, ilman että tekijöitä tekstin mittaan eriteltäisiin. Tämän lisäksi muistelee kohde itse eräitä tärkeitä elämänsä vaiheita kuten myös muutamat haastatellut henkilöt. Tuloksena syntyy stilistisesti epätasainen teksti, joissa on väistämätöntä toistoa ja päällekkäisyyttä. Selkeätä ja helppolukuista jälki toki on.

Lauri Saxén

Vilkaisu: Huumeiden käyttäjä työpaikalla

Noin 10 % aikuisväestöstä on kokeillut laittomia huumeita jossain elämänsä vaiheessa. Säännöllisesti käyttäviä on arviolta 30 000. Työympäristössä huumeet voivat aiheuttaa hankalia ja ennalta arvaamattomia tilanteita. Huumeiden käyttäjä voi olla asiakas tai kutsumaton vieras, työtoveri tai perheenjäsen.

Vilkaisu: Huumeista pitää puhua, mutta miten?

Huumeista puhutaan paljon, mutta miten niistä pitäisi puhua eri kohderyhmille? Viestin perillemenoa voi helpottaa, kun osaa ottaa huomioon kuulijan omaksumisedellytykset. Viime keväänä ilmestyneessä opaskirjassa kuvataan ja arvioidaan erilaisia tapoja, joita on käytetty arkisessa valistustyössä.

Eurooppalaisuutta

LKT Eino Nivaja (s. 1929, aik. Niskanen) on koulutukseltaan patologi ja radiologi, ajattelutavaltaan yhtä hyvin humanisti kuin luonnontieteilijäkin. Hän on julkaissut kirjoituksiaan 1960-luvun loppupuolelta, aluksi satunnaisesti, mutta 1980-luvun alusta tiheämmin. Artikkelit ovat ilmestyneet enimmäkseen Hufvudstadsbladetissa, Finsk Tidskriftissä ja muutamassa muussa ruotsinkielisessä lehdessä, minkä vuoksi kirjoittajan mielipiteet ovat tulleet harvoin suomenkielisiä lehtiä lukevien käsiin. Nivaja on käsitellyt usein julkisuudessa kiistoja herättäneitä aiheita, mistä syystä hän on joutunut toisinaan etsimään sallivaa foorumia, ja joskus on esiintynyt jopa yrityksiä panna kirjoittajalle suukapuloita.

Arno Forsius

Selkeä kliinisen farmakologian kirja

Arvosteltavana oleva kirja on kolmas painos vuonna 1984 ensimmäisen kerran ilmestyneestä teoksesta. Kirjan toinen painos oli vuodelta 1992, joten kirjan ajantasaistaminen on perusteltua, sillä kymmenen viime vuoden aikana muun muassa meta-analyysit, systemaattiset katsaukset, oppi näyttöön perustuvasta lääketieteestä, ja kansalliset käypä hoito-suositukset ovat vakiinnuttaneet asemansa. Kolmanteen painokseen on lisätty tekstiä esimerkiksi lääkehoidon seurannasta, farmakogenetiikasta ja farmakogenomiikasta, hormonikorvaushoidosta ja osteoporoosin ehkäisystä, kaikki hyviä kappaleita. Kaksikymmentä ulkopuolista asiantuntijaa on tarkastanut osan kirjan kappaleista ja lopputuloksena on varsin tasapainoinen tuote.

Hannu Kokki

Hyvä perusteos terveyseroista

Viime vuosina väestömme terveydelliseen eriarvoisuuteen on kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Terveyserojen kaventaminen onkin yksi Terveys 2015 -ohjelman virallisista tavoitteista, kuten se oli tavoitteena jo edeltäneen Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjelmassa. Lisäksi mm. vuonna 1998 Suomen Akatemia käynnisti mainittuihin eroihin suuntautuneen kolmivuotisen tutkimusohjelman. Näiden pyrkimysten vanavedessä on ilmestynyt uusi, väestöllisiä terveyseroja ja niiden vähentämisen keinoja esittelevä perusteos.

Sakari Suominen

Käyttökelpoinen opas kaikkiin ensiapupisteisiin

Meilahden akuuttihoito-opas ilmestyi ensimmäisen kerran 1977. Kirjaa on uudistettu neljän vuoden välein. Nyt ilmestynyt opas on kahdeksas painos, joka ensimmäistä kertaa on luetelmamuodossa. Opas käsittää 17 lukua, joissa on yhteensä 291 artikkelia. Kirjan lopussa on aakkosellinen hakemisto. Kirjan sisältö on aikaisempiin painoksiin verrattuna kauttaaltaan tarkistettu ja laitettu ajan tasalle.

Matti Nikkilä

Vilkaisu: Tyypin 2 diabeteksen hoito-opas

Diabetesliitto on julkaissut uuden potilasoppaan tyypin 2 diabeteksesta. Siinä kerrotaan selkeästi taudin yleisyydestä, lääkkeettömästä hoidosta, lääkehoidosta ja sosiaaliturvasta. Lääkkeetön hoito (ruokavalio, painon hallinta, liikunta, tupakoinnin lopettaminen) on esitelty kattavasti, mikä onkin paikallaan, koska tauti koskettaa laajoja joukkoja, noin 160 000:ta henkilöä.

Vilkaisu: Insestin muisto seuraa läpi elämän

Peitenimi Inkeri Iisalo kertoo lapsuudestaan, jolloin joutui isänsä sukupuolisen hyväksikäytön kohteeksi. Ensimmäiset kokemukset insestistä Inkeri sai jo alle kouluikäisenä ja hyväksikäyttö jatkui pitkälle teini-ikään asti. Inkerin elämä on muutenkin ollut kamppailun ja vaikeuksien sävyttämää alkaen syntymisestä pienenä keskoskaksosena ja joten kuten selviytymisestä läpi väkivaltaisen lapsuuden ja oman epäonnistuneen avioliiton. Lopuksi Inkeri toteaa olevansa kuin saviruukku, joka on välillä lyöty palasiksi, mutta kuitenkin jälleen on koottu ja liimattu kokonaiseksi.

Kätketyn onnen voi löytää

Marian karu ja kaunistelematon kertomus omasta elämästään antaa oivan mahdollisuuden tutustua erääseen niistä lukuisista tapauksista, joissa lapsen ääntä ei ole huomattu kuulla riittävästi, jos lainkaan. Kukaan ei sitä varmastikaan tietoisesti ole halunnut olla kuulematta. Tarina ei myöskään aina ole tällainen, mutta se ei saisi koskaan olla tällainen.

Sirpa Rieppo

Uusi glaukoomateos kliinikoille

Suomessa on yli 62 000 potilasta, joilla on oikeus Kela-korvauksiin sairastamansa glaukooman takia, ja heidän määränsä ennustetaan lisääntyvän. Julkisen sektorin säästöjen takia glaukoomapotilaiden diagnostiikka, hoito ja jatkuva seuranta on siirtynyt käytännössä yksityisen avosektorin vastuulle. Sairaalat suorittavat näille potilaille leikkaus- ym. toimenpiteet. Työnjako on lisännyt merkittävästi yksityisen silmätautien erikoislääkärin vastuuta glaukoomapotilaiden tutkimuksessa ja hoidossa.

Ahti Tarkkanen

Käytännön tietoa opetustilanteisiin

Lääkäriltä vaadittava tietomäärä kasvaa noin 14 %:n vuosivauhdilla. Tietotulvasta pitäisi pyrkiä löytämään keskeiset tärkeät asiat ja muistaa ne pitempäänkin. Etäisyyttä pyritään saamaan ns. sienimalliin, jossa opiskelijat imevät kaiken mahdollisen tarjottavan tiedon ja tentissä puristettaessa antavat sen määrän takaisin, mikä ei ole jo matkalla haihtunut. Jotta oppiminen olisi tehokasta, on tärkeää kehittää oppimistaitoja. Tavoitteena on elinikäinen oppiminen. Miten siis lääketieteen opettajat voivat tukea opiskelijaa?

Hilpi Rautelin