Evolutiivinen näkökulma psykiatriaan

Periytyvät biologiset valmiutemme oppia erilaisia asioita ja reagoida tietyin tavoin ovat universaalisia ja lajityypillisiä, ja ne perustuvat luonnonvalintaan. Mikään tunnetila tai ajattelutapa ei jätä jälkeään evoluutioon, ellei se tavalla tai toisella vaikuta liikkumisen kautta lisääntymiseen ja henkiin jäämiseen. Reagointivalmiudet, jotka ovat satojen miljoonien vuosien aikana tavalla tai toisella näitä asioita edistäneet, eivät välttämättä edesauta sopeutumista nykykulttuuriin. Siinä kaikessa yksinkertaisuudessaan on lähtökohta ajatusrakennelmalle nimeltä evolutiivinen psykiatria.

Hannu Lauerma

Psykososiaaliset interventiot ja Skitsofrenia

Tartuin mahdollisuuteen tutustua tähän kirjaan, koska otsikko lupasi käytännönläheistä opastusta skitsofrenian hoitoon. Kirjan päätoimittaja Peter Thompson on Liverpoolin yliopiston dosentti. Avustajat ovat käytännön mielenterveystyön kehittäjä, yliopisto-opettaja ja aikuispsykiatrian kliininen koordinaattori. Kirjoittajakunta on hoitohenkilökunnan koulutukseen erikoistunutta joukkoa, jonka erityisalueena ovat psykososiaaliset interventiot. Niillä tarkoitetaan tässä pelkästään psykoedukatiivisia ja kognitiivis-behavioraalisia menetelmiä.

Pekka Lähteenoja

Lastenlääkärin hyllyyn kuuluva kirja

Tämä kirja on vanha ja tuttu, vaikka ilmestyykin nyt ensimmäistä kertaa Duodecimin kustantamana. Se on käsikirja, josta voi helposti tarkistaa esimerkiksi, montako milligrammaa kilolle tiettyä antibioottia annetaankaan. Kirjoittajia on kaikkiaan 26, ja heistä pääosa on oululaisia lastenlääkäreitä. Kirjassa on kolme osaa: Pediatrista farmakologiaa, Lääkeannostelu vastasyntyneille ja Lääkeannostelu imeväis-, leikki- ja kouluikäisille. Edelleen osat jakautuvat kappaleisiin, joita kirjassa on 21, mukaan lukien hyödylliset kaavat pinta-alan määritystä varten. Lopussa on aakkosellinen lääkeainehakemisto.

Minna Kaila

Mainio johdatus sairauksien sosiaalisiin syihin

Sosiaalisella epidemiologialla tarkoitetaan tietoa sosiaalisten syiden vaikutuksesta terveyteen ja sitä tutkimusta, joka kartuttaa tätä tietoa. Varhemmin tieteenala kulki anglosaksisessa maailmassa nimellä sociology in medicine. Alan tietämyksestä on ilmestynyt tuore kokoomateos. Kirjan tarkoituksena on antaa lukijalle ajantasainen yleiskuva alan uusista havainnoista, teorioista ja menetelmistä.

Kari Poikolainen

Lastenneurologian perusteos

Swaimanin ja Ashwalin muhkea, kaksiosainen lastenneurologian oppikirja on ehtinyt kolmanteen painokseensa. Itse asiassa kirjasta on kaksi aiempaakin painosta Swaimanin ja Wrightin toimittamina, mutta jostain syystä nämä painokset unohdettiin, kun Swaiman toimitti kirjan yksinään vuonna 1988. Seuraavankin painoksen Swaiman toimitti yksinään, mutta tähän kolmanteen painokseen hän on löytänyt uuden toimittajaparin. Wrightin kanssa julkaistujen kirjojen unohtaminen tuntuu oudolta, varsinkin kun kirjojen ulkoasu noudattaa samaa kaavaa, niissä on käytetty useita samoja kuvia ja kustantajakin on pysynyt samana.

Heikki Rantala

Renessanssin kiehtova aika tieteessä

Renessanssilla tarkoitetaan keskiajan ja uuden ajan väliin jäävää ajanjaksoa, joka voimallisimmin vaikutti Italiassa, mutta jonka vaikutus levisi myös Alppien pohjoispuolelle. Renessanssin alkuna pidetään yleisesti toskanalaisen humanistin Francesco Petrarcan kirjoituksia 1300-luvulta, kun taas englantilaisen Francis Baconin kirja Novum organum vuodelta 1620 voidaan jo laskea ns. tieteen vallankumouksen ja siten uuden ajan alun teoksiin.

Timo Hannu

Taskukokoinen pikkujättiläinen

Käsissäni on kulunut viimeisin British National Formulary (BNF), joka on British Medical Associationin ja Royal Pharmaceutical Society of Great Britainin julkaisema sikäläinen Pharmaca Fennica. Kirja ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, joten se päivittyy varsin hyvin. Nyt on menossa 41. painos, ja tällä kertaa kirja on väriltään keltainen. Kirja on taskuun mahtuva pikkujättiläinen, mutta pieni se on vain kooltaan. Kirja nimittäin sisältää paljon enemmän asiaa kuin mitä sen koko ja puolen kilon paino antavat ymmärtää. Samoja tietoja ei luetella uudelleen joka ikisen lääkevalmisteen kohdalla, vaan kutakin lääkeryhmää edeltää lyhyt ja ytimekäs kuvaus lääkkeen käyttötarkoituksista, käytöstä ja sivuvaikutuksista. Näin saadaan säästymään tilaa olennaiseen ja mahdutettua kirjaan myös tiivistettyjä käypiä hoito-ohjeita. Kirjassa on myös puhelinnumeroita ja www-osoitteita, joista saa lisätietoja. Teksti on kooltaan pienehköä, mutta silti hyvin luettavissa, Sivut ovat ohuehkoja, mutta se ei haittaa mitenkään käyttöä.

Ken Malanin

Ruotsalainen lastenpsykiatrian oppikirja

Christopher Gillberg ja Lars Hellgren ovat julkaisseet kymmenen vuotta sitten ilmestyneen lastenpsykiatrian oppikirjan toisen, perusteellisesti muokatun ja uudistetun laitoksen. Gillberg toimii Göteborgissa professorina ja lasten neuropsykiatrisen klinikan ylilääkärinä. Hän on arvostettu tutkija, joka on perehtynyt varsinkin autismiin, anoreksiaan ja tarkkaavaisuuden häiriöihin. Hellgren työskentelee lasten- ja nuorisopsykiatrisen poliklinikan vastaavana lääkärinä Tukholman alueella.

Jari Sinkkonen

Tapausselostus periksiantamattomuudesta

Ruotsalaisen Elisabeth Cleven kirja sisältää kuvauksen kirjoittajan psykoterapeuttisesta työskentelystä pojan kanssa, jonka diagnoosi on ADHD (Attention Deficit Hyperactivityc Disorder) eli tarkkaavuus-hyperaktiivisuushäiriö. Kirjassa on myös selkeä katsaus psykoterapian mahdollisuuksista näiden lasten kohdalla, joilla usein on sekä psykiatrinen että neurologinen häiriö. Kirja ei ole tarkoitettu ainoastaan neuropsykiatrisesti sairastavien lasten parissa työskenteleville ammatti-ihmisille vaan myös lasten vanhemmille, ja toivottavasti lisäksi tietoiskuksi yhteiskunnan päättäjille. Kirjan lukeminen edellyttää kiinnostuksen lisäksi ruotsin kielen taitoa, muttei vaadi neurologian eikä myöskään psykoterapian alan terminologian tuntemusta.

Aili Kivisaari

Käärme tyky-paratiisissa?

Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä ilmiöistä työterveyden alalla on ollut indeksillä mitattava työkyky-käsite. Sitä seurannut työkykyä ylläpitävä toiminta levisi tehokkaasti 1990-luvulla laajojen koulutushankkeiden kautta suomalaisille työpaikoille yhteiskunnallisen konsensushengen saattelemana. Nyt konsensuksen puutarhaan on luikerrellut käärme kyseenalaistamaan yksilöllistävää työkykykäsitettä työssä jaksamisen ja työhön liittyvän hyvinvoinnin perustana.

Kari-Pekka Martimo

Vilkaisu: Työkyvyttömyyden selvittelyopas

Ilkka Taipale on perehtynyt sosiaali- ja työvoimatoimistojen pulmallisimpiin asiakkaisiin, jotka eivät työllisty edes korkeasuhdanteen aikana, mutta joilla ei ole eläkepäätökseen oikeuttavia perinteisiä somaattisia sairauksia. Nämä arviolta 10-15 000 ikääntynyttä pitkäaikaistyötöntä pitäisi Taipaleen mukaan kuitenkin siirtää välittömästi eläkkeelle. Ilkka Taipale on tutkinut yli tuhat tällaista henkilöä ja kehittänyt haastattelu- ja tutkimusmenetelmän, jonka avulla heidän tilannettaan voidaan dokumentoida. Kirjassa on kuvattu yksittäisiä tapauksia ja niihin perehtyneiden eri työntekijäryhmien kokemuksia eläke-edellytysten selvittelystä.

Vilkaisu: Syöpä ei estä lapsen koulunkäyntiä

Syöpään sairastuminen on nuorelle suuri koettelemus. Sairaalajaksot ja rasittavat hoidot voivat etäännyttää lapsen koulutovereista ja tutusta ympäristöstä. Koulunkäynti on kuitenkin osa lapsen normaalia elämää, ja sairastumisen yhteydessä sen merkitys vielä korostuu konkreettisena osoituksena elämän jatkumisesta. Oppilaalle on tärkeää, että oma pulpetti odottaa häntä luokassa. Toisaalta yhden oppilaan sairastuminen saa muussa luokassa aikaan hämmennystä ja kysymyksiä, joista pitää yhdessä keskustella.

Vilkaisu: Syöpäpotilaan kohtaamisen opettamisesta

Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella on pohdittu syöpäpotilaan ja lääkärin välistä vuorovaikutusta. Hankkeen aloitteentekijänä on ollut Suomen Syöpäpotilaat ry., jonka kampanjaan Yksin. Yhdessä koulutusprojekti kuuluu. Koulutusohjelman reflektiivinen toimintatapa tarkoittaa, että lääkäri pyrkii tarkastelemaan potilas-lääkäri-vuorovaikutustilanteita kriittisesti ja on valmis muutokseen. Reflektiivisyyteen kuuluu pohtiva asenne, jonka avulla toimintaa arvioidaan ja kehitetään.

Lääketieteellisen latinan juurilla

Lääketieteellistä latinaa ei ole erityisen paljon tutkittu osana Rooman ajan kirjallisuutta. Manchesterin yliopiston klassisten kielten professori D.R. Langslow onkin tehnyt merkittävän työn tutkimalla neljän oppineen roomalaisen, 1. vuosisadalla jKr. eläneiden Celsuksen ja Scribonius Larguksen ja 5. vuosisadalla vaikuttaneiden Theodorus Priscianuksen ja Cassius Felixin lääketieteen tekstejä. Kirjassa verrataan heidän tekstejään aikalaisten säilyneisiin kirjoituksiin, ja näin lääketieteen latinaa voidaan luonnehtia erityisenä teknisenä kielenä.

Tuija Laurikka, Jari Laurikka

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030