Kliinisen päätöksenteon teoriaa

Henrik Wulffin kliinistä päätöksentekoa käsittelevä kirja on ehtinyt jo kolmanteen painokseen. Ensimmäinen on vuodelta 1976. Kolmanteen painoksen tekijäksi on tullut myös pohjoismaisen Cochrane-keskuksen johtaja Peter Gøtzsche, kun aiemmin kirja on ollut yksin Wulffin varassa. Gøtzschen panos liittyy kuitenkin lähinnä hoitokokeita koskevaan osaan, joka ei ole aivan kirjan keskeisintä antia. Kirja ei painosten myötä ole paisunut kohtuuttomasti, vaan mahtuu edelleen noin 200 sivuun.

Anssi Auvinen

Farmakologian ja toksikologian uudistunut oppikirja

Kirja on uusi painos jo perinteikkäästä farmakologian ja toksikologian oppikirjasta, jonka ensimmäinen painos ilmestyi 24 vuotta sitten. Vaikka sisällössä on vuosien mittaan tapahtunut paljon muutoksia, tunnistaa kirjan helposti painoasusta. Leveä reunamarginaali, reunassa olevat avainsanat ja selkeä otsikointi ovat tulleet tutuiksi jo ensimmäisessä painoksessa. Edellisessä painoksessa otettiin käyttöön ns. tietoruudut, joissa kuvan kera käsitellään keskeisiä asioita. Nämä osoittautuivat suosituiksi, ja uudessa painoksessa näitä on lisätty. Uusissa tietoruuduissa käsitellään ajankohtaisia aiheita, kuten erektiohäiriöiden lääkehoitoa, apoptoosia, lihavuutta ja antisense-lääkkeitä. Yhdessä nämä painoasuun liittyvät seikat helpottavat kirjan lukua, kokonaisuuksien hahmottamista ja tiedon löytämistä.

Pekka Rauhala

Maksadiagnostiikan viidakossa

Maksapatologiaa käsitteleviä kirjoja on kahta tyyppiä: pääasiallisesti tekstiä sisältäviä, joissa on runsas kuvitus sekä kuva-atlaksia. Nyt arvosteltavana oleva kirja edustaa atlas-tyyppistä teosta, jossa tekstiä on verrattain vähän. Tämän tyyppinen aikaisempi, mielestäni varsinkin aloittelijalle sopiva kirja on H. Puolsenin ja P. Christoffersenin kirjoittama, Munksgaardin kustantama kirja vuodelta 1979.

Judit Mäkinen

Vilkaisu: Kun työpaikalla on väkivallan uhka

Opaskirja kertoo työpaikalla esiintyvien väkivaltatilanteiden kartoituksesta ja hallinnasta. Työväkivalta on viime vuosina lisääntynyt, ja varsinkin yksinäisissä työpisteissä monet tuntevat olonsa turvattomaksi. Jokaisen työntekijän tulisi tietää miten toimia jos asiakas, potilas tai työtoveri käyttää väkivaltaa tai uhkailee sillä.

Vilkaisu: Kaikki kävelystä

Kävely on suomalaisten suosituin liikuntamuoto, joka soveltuu eri muodoissaan lähes kaikille. Kävelyn mekaniikkaa, energiankulutusta, terveysvaikutuksia, harrastusmuotoja jne. käsittelevä kirja kertoo perusteellisesti lähes kaiken kävelystä. Kirjassa on mm. harvemmin nähdyt kaavat perusaineenvaihdunnan energiankulutuksen laskemiseksi sekä eri liikuntalajien aikaansaaman kulutuksen arvioimiseksi. Kävelyn eri vaiheista ja kuntokävelijän venyttelyliikkeistä on selkeät värikuvat.

Asiantuntevasti lume-vaikutuksesta

Plasebo voidaan määritellä miksi tahansa oireen tai sairauden hoidoksi, jota annetaan sen oletetun spesifisen lääketieteellisen vaikutuksen vuoksi, vaikka hoidolla ei - potilaan ja yleensä lääkärinkään tietojen mukaan - tällaista vaikutusta ole. Plasebohoitojen tehokkuus johtuukin niiden epäspesifisistä psykologisista vaikutuksista, joista käytetään nimitystä plasebo- tai lumevaikutus.

Kalle Achté

Evidenssi ja humanismi

Näyttöön perustuvaa lääketiedettä (EBM) tulee nykyään joka tuutista, ja välillä tuntuu, että muuta ei ole enää olemassakaan. Päivänselvää on kuitenkin, että EBM on vain työkalu, eikä lääkärin työn varsinainen olemus ole koskaan ilmaistavissa sen käsitteistön puitteissa. Mikään määrä satunnaistettuja kaksoissokkokokeita ei tätä asiaa muuksi muuta. Hyvä siis, että tästäkin asiasta kirjoitetaan kirjoja.

Pekka Louhiala

Vilkaisu: Röntgentoiminta Venäjällä tilastojen valossa

Suomessa on käytettävissä hyvin vähän tietoa säteilyn lääketieteellisestä käytöstä Venäjällä. Tämä tieto on kiinnostavaa paitsi Suomelle myös Euroopan unionille ja kansainvälisille järjestöille. YK:n tieteellinen järjestö UNSCEAR (United Nations Scientific Committee on the Effects of Atomic Radiation) kerää säännöllisesti kuuden vuoden välein tietoa säteilyn käytöstä, myös lääketieteellisestä käytöstä. Tietoja kootaan mm. laitteista, tutkimuksista, säteilyannoksista, henkilöstöstä jne. Viimeisin raportti, UNSCEAR 2000, julkaistiin viime vuonna, ja se sisältää tietoa säteilyn käytöstä vuosilta 1991-96. Siinä on tilastotietoja myös lääketieteellisestä säteilyn käytöstä Venäjällä. Suurta maata koskeva tilasto ei kuitenkaan riitä kaikkiin tarkoituksiin, vaan tarkempaa tietoa eri alueiden säteilynkäytöstä tarvittaisiin, etenkin Suomen lähialueilta.

Antti Servomaa

Tieteellisen tekstin ohjeet

Björn Gustavii on Lundin yliopiston apulaisprofessori, erinomainen kirjoittaja ja toimittaja. Hän on 20 vuotta pitänyt julkaisutekniikan kursseja ja julkaisee nyt kirjan, joka perustuu hänen kokemuksiinsa tällä alalla. Kirja on tarkoitettu vasta-aloittelijalle, mutta moni vanhempikin kirjoittaja saa tästä kirjasta hyvää tietoa ja tärkeitä ohjeita.

Svante Stenman

Fängslande medicinskt lokalhistoria

Böcker i medicinsk historia är ovanliga och att en finlandssvensk läkare publicerar en sådan är glädjande. Dagens medicinare anar föga hur slingrig vägen har varit innan man uppnått nuvarande kunskap och standard. Docent Kurt A. West är specialist både i neurokirurgi och allmän medicin. Han avslutade sin karriär som överläkare för Vasa Centralsjukhus. Hans bok om läkekonsten genom tiderna i Svenska Österbotten är en sammanfattning av den kunskap han under ett långt och aktivt yrkesliv skaffat sig och den täcker verkligen allt mellan magi och hjärtkirurgi.

Svante Stenman

Matti Äyräpään perustama kauppaliike 100 vuotta

Kirjoittajat ovat oikeassa todetessaan esipuheessa, että Suomalaisen terveydenhuollon historian tärkeä palanen on tullut säilöttyä kansien väliin. Kirjaa lukiessaan saa hyvän kuvan niistä vaikeuksista, jotka ovat mukana perustamisesta lähtien pienen kauppaliikkeen kehittymisessä monikansalliseksi yritykseksi.

Risto Lappi

Hyväksytyt hoitokäytännöt yksissä kansissa

On arvioitu, että yleislääkärin vastaanotolla käyvistä potilaista noin 70-90 %:lla on oireita, joiden taustalta ei löydy sairautta, johon voisi tarjota spesifistä hoitoa. Tähän ryhmään kuuluu mm. erilaisia iho-, lihas- ja niveloireita, unettomuutta, päänsärkyä yms. valittavia potilaita. Kun spesifistä hoitoa ei ole tarjolla, kokeillaan usein symptomaattisia, oireita lievittäviä lääkityksiä. Kun nämäkin on kokeiltu, herää potilaassakin usein kysymys, voisiko elintavoilla, ruokatottumuksilla tai muilla vastaavilla keinoilla vähentää/poistaa oireita. Mutta minkälaisilla elintapojen muutoksilla voitaisiin vaikuttaa mihinkin sairauteen tai oireeseen? Sitä lähdin mielenkiinnolla etsimään kirjasta Lifestyle Medicine.

Leena Kauppila

Vilkaisu: Uusittu terveydenhuollon käyttösanasto

Mitä on lyhythoitopalvelu? Entä kauttakulkulaskutus tai palvelulaskutuksen tasausjärjestelmä? Nämä ja monet muut käsitteet lyhyine selityksineen on koottu Käyttösanaston 2. painokseen. Käsitteet on koottu kahteen ryhmään: suoritesanastoon ja maksusanastoon. Molemmat ovat selkeästi aakkosjärjestyksessä. Myös uusimmat, esim. lyhythoitopalveluihin ja maksukattoon liittyvät termit ovat mukana. Käyttösanasto helpottaa ja yhdenmukaistaa tilastointia ja suoritteiden kirjaamista. Se on tarkoitettu kaikille terveydenhuollossa työskenteleville.

Vilkaisu: Lisää huomiota tupakkaepidemian taloudellisiin näkökohtiin

Maailmanlaajuisesti tupakointia tarkastelevassa kirjassa kiinnitetään huomio tupakkaan eri tavoin liittyviin taloudellisiin näkökohtiin. Tupakkaan liittyy sen tuotannon ja kulutuksen vaiheessa myös taloudellisia tekijöitä: tupakanviljely, savukkeiden valmistus, myynti sekä vienti/tuonti, verotus sekä tupakoinnin terveydelle aiheuttamien haittojen kustannukset.

MBD-oireyhtymän käsitteet selviksi

MBD- ja ADHD-oireyhtymistä on kaivattu perusteosta, josta lääkärit, muut sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät, psykologit, opettajat ja näiden alojen opiskelijat voisivat saada tarvitsemiaan tietoja. Tarkoittaako Minimal brain damage samaa häiriötä kuin Attention deficit hyperactivity disorder, vai ovatko ne täysin tai osittain erilaisia häiriöitä, selviää lukemalla kirjasta noin kolmekymmentä ensimmäistä sivua. Entä DAMP (Deficits in attention, motor control and perception), sekin selviää.

Riitta Tokola

Suomalaisen gastroenterologian oppikirjan uusi, täsmennetty painos

Syksyllä 2000 ilmestyi suomalaisen oppikirjan, Gastroenterologia, toinen, uudistettu painos jo kahden vuoden kuluttua edellisen teoksen ilmestymisestä. Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1998 ja se esiteltiin Suomen Lääkärilehdessä samana vuonna. Uuden kirjan julkaisemisen tärkein syy oli edellisen painoksen loppuminen. Kun toimituskunta ja kirjoittajat eivät juuri vaihtuneet, kirjan teksti päivitettiin luontevasti nykytietoa vastaavaksi.

Ilkka Krekelä

Oikeuslääketieteen perusteet palannut oikeuslääketieteeksi

Oikeuslääketieteen perusteet -kirjan ilmestymisen jälkeen vuonna 1993 on oikeuslääketieteen sekä oikeuslaitoksen ja poliisin organisaatioissa, oikeuslääketieteeseen liittyvässä lainsäädännössä ja myös esimerkiksi liikennejuopumusta koskevissa tutkimuksissa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Niinpä oppikirjan uudistaminen oli enemmän kuin ajankohtaista. Uudistuneen kirjan toimittajina ovat olleet alan kaikki suomalaiset professorit, minkä pitäisi taata soveltuvuus lääkäreiden perusopetuksen oppikirjaksi. Kirjoittajakunta on laajentunut ja kirja on sivumäärältään edeltäjäänsä tuhdimpi paketti.

Kaisa Lalu

Potilasoikeuskirja

Ilahduttavasti sitten Kuntaliiton teoksen Potilaan oikeudet ja potilasasiamiestoiminta vuodelta 1994 on ilmestynyt alan päivitys, kohtuullisen laaja 35 artikkelin kokoelma.

Kalevi Ellilä

Mielenkiintoista luettavaa lääkärin ja kehitysbiologian tutkijan elämästä

Patologian erikoislääkäri, kokeellisen patologian henkilökohtainen professori ja viimeksi Helsingin yliopiston kansleri Lauri Saxén on kirjoittanut hauskan ja mielenkiintoisen muistelmateoksen. Sammakkolääkärin uran taustasta hän itse kertoo seuraavasti: Elämänuran valinta ei ollut vaikeata, mutta toteuttaminen oli mutkikkaampaa... Kohdallani vaihtoehdon löytäminen oli helppoa ja tuli myöhemmin osoittautumaan myös urani kannalta merkitykselliseksi. Biologia (eläinfysiologia) pääaineenani aloitin opinnot ja viihdyin alusta saakka erinomaisesti. Kehitysbiologiaan suuntautuneen tutkimustyöni ohessa olin hankkinut erikoislääkärin oikeudet patologiassa, joten perinteet oli hoidettu ja tietty leipäpuu tiedossa.

Erkki Kivalo

Maailmanparannusta ohitusleikkauksen jälkeen

Kirjan toisella sivulla ennakkoaavistukseni osoittautui oikeaksi. Kyseessä oli sen Mäkelän teos, joka muutama vuosi sitten kirjoitti runsasta julkisuutta saaneen kirjan kahdesta vaimostaan. Myös tätä kahdeksan kertomuksen kokoelmaa käsiteltiin syksyn mittaan lukuisissa lehtiarvosteluissa osin kiittäen, osin kritisoiden. Mäkelä jakoi mielipiteitä. Minulle lankesi osa arvioida lääkärin näkökulmasta Mäkelän maailmaa parantavia (ja syleileviä) kertomuksia.

Paula Vainiomäki