Veritautien oppikirja - suomalaisen hematologian taidonnäyte

Kauan kaivattu suomenkielinen hematologian oppikirja on nähnyt päivänvalon. Kyseessä on suomalaisen hematologian ja hematologien katselmus, hengentuote, joka osoittaa hematologisen osaamisen maassamme korkeatasoiseksi.

Robert Paul

Lääketieteen kiistakysymyksiä antroposofian näkökulmasta

Helmut Kienen kirjan, alkuperäisnimeltään Komplementärmedizin - Schulmedizin (1994) on suomentanut lastenneurologian erikoislääkäri Seija Zimmermann. Hän lupaa esipuheessaan kirjan tarjoavan syvemmälle ulottuvaa, eri näkökantoja luotaavaa otetta vaihtoehtoisia hoitomuotoja koskevaan tunnepitoiseen keskusteluun. Seija Zimmermann kertoo Kienen olevan Saksassa laajalti tunnettu tietoteoreetikko, jonka julkaisutoiminta ulottuu lääketieteen lisäksi filosofiaa ja biometriaa käsitteleviin aiheisiin.

Veijo Saano, Raimo Puustinen

Kohtu ja tunteet

Kirja on tri Rikalan väitöskirjatyön pohjalta syntynyt kansantajuinen teos, joka käsittelee kohdunpoistoon liittyviä potilaan odotuksia, kokemuksia ja seuraamuksia. Tekijä rajaa työnsä ainoastaan psyykeen ja seksiin liittyviin ongelmiin ja viittaa muihin töihin, jotka käsittelevät toimenpiteen fyysisiä seuraamuksia, mm. kohdun mahdollista hormonaalista ja aineenvaihdunnallista tehtävää.

Ulla Järvilehto

Pakko-oireista vapaaksi

Kognitiivinen käyttäytymisterapia on kirjan tekijöiden käyttämä vaikeiden pakkoneuroosien hoitomuoto. Kirja on kirjoitettu sinulle, joka joudut testaamaan oireistoasi ja arvioimaan, onko sinulla pakkoneuroosia lainkaan ja jos on, niin miten vakava ja monivivahteinen se on. Kirja antaa täydellisen psykopatologisen kuvauksen niistä ahdistustiloista, joissa on mukana pakkoajatuksia taikka pakkotoimintoja, rituaaleja. Samalla kuvataan näiden sairauksien yleisyyttä väestössä. Jos päädyt siihen käsitykseen, että sinulla on pakkoneuroosi, kirja tarjoaa oivallisen, pikkutarkan, jopa pakkoneuroottisesti laaditun ohjeiston oireista vapautumiseksi.

Erkki Väisänen

Terveyden lähteillä

Kansanterveyslailla siirrettiin 1972 perusterveydenhuollon painotusta sairaanhoidosta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon suuntaan. Nyt väestövastuuvirkaehtosopimuksen yleistyessä toiminta perusterveydenhuollossa vääjäämättä painottuu aikaisempaa enemmän sairauksien hoitamiseen.

Risto Koskinen

Terveydenhuollon tieteellistä perustaa etsimässä

EBM eli evidence based medicine - suomalaisittain näyttöön perustuva lääketiede on muotikäsite, joka on lyönyt itsensä läpi kansainvälisessä terveydenhuoltokeskustelussa. Käsitteellä viitataan siihen, että hoitopäätösten, mutta myös laajemmin koko terveydenhuollon toiminnan pitäisi olla tieteellisesti perusteltavissa. Lääketieteessä vaatimus ei ole uusi, pikemminkin se heijastelee perinteistä mutta valitettavan virheellistä käsitystä lääketieteellisten hoitokäytäntöjen tieteellisestä perustasta.

Ilmo Keskimäki

Vilppi ja sen torjunta lääketieteessä

Väärennykset ja väärinkäytökset (lääke)tieteellisessä tutkimus- ja julkaisutoiminnassa jatkuvat ja puhuttavat, ja siksi tämäkin kokoomateos ilmestyy uusilla tapauksilla täydennettynä toisena painoksena jo kolmisen vuotta ensimmäisen jälkeen. Aihe on aina ajankohtainen ja tärkeä, vaikka suomalainen lehdenlukija onkin siihen ehkä jo kyllästynyt.

Lauri Saxén

Varusmiesten mielenterveysongelmien ehkäisyyn

Tämä lyhyt ja naseva kirjanen on miellyttävää luettavaa. Se on tarkoitettu käytettäväksi "varusmiesten mielenterveystyössä, puolustusvoimien henkisessä työsuojelussa ja näistä toiminnoista vastaavien henkilöiden koulutuksessa sekä taistelustressin hallintaa palvelevassa opiskelussa ja opetuksessa". Se motivoidaan aivan oikein mielenterveyshäiriöiden keskeisellä merkityksellä varusmiespalveluksen keskeytymisessä.

Pekka Tienari

Tiedemiehen myytti ja todellisuus

Kun 1960-luvulla ranskalaisilta koululapsilta kysyttiin, kuka historian henkilö on eniten hyödyttänyt isänmaataan, peräti 48 prosenttia nimesi Louis Pasteurin. Vasta kolmannella sijalla oli Napoleon. Tämä on vain yksi esimerkki siitä erityisasemasta, joka Pasteurilla on maailman ja etenkin Ranskan tiedehistoriassa. Mutta kieltämättä Louis Pasteurin (1822-95) ura oli ainutlaatuinen ja hänen saavutuksensa luonnontieteiden parissa sellaiset, ettei hänen asemaansa New-tonin, Darwinin tai Einsteinin joukossa aseta kyseenalaiseksi edes Gerald L. Geisonin uusi, kriittinen elämäkerta.

Timo Hannu

Uskomuslääkinnän uusi opas

Uskomuslääkintä korvaa hyvin vaihtoehtolääkintä-termin, koska potilaat eivät suhtaudu asioihin joko-tai-hengessä rajoja vetäen. Kaikki apua lupaavat terapiat kelpaavat. Myös uskomuslääkinnän sisäinen rajanveto on epämääräistä. Valittujen Palojen tuore terveyskirja edustaa virallisen lääkinnän ulkopuolisia näkemyksiä. Tästä kertoo jo sen yksisivuinen lähdekirjallisuusluettelo, jossa on pelkästään uskomuslääkinnän kirjoja. Kirja ei silti suoranaisesti hyljeksi lääketiedettäkään, vaan tarjoilee sen tietoja tarkoituksiinsa sopivasti.

Veijo Saano

Terapeuttista luettavaa keski-ikäisille

Mikä tekee hurmaavista nuorista naisista täydellisyyteen pyrkiviä frigidejä hermokimppuja? Entä mikä saa iloiset nuoret miehet muuttumaan kiireen näivertämiksi pönäköiksi otuksiksi. Elämän vimmainen suorittaminen ja iän mukana tuleva voimien ja motivaation väheneminen johtavat tilaan, jonka Eeva Nikoskelainen on esikoisromaanissaan nimennyt Hytösen oireyhtymäksi. Sen esiintyvyys keski-iässä on ilmeisen suuri ja siitä on syytä kirjoittaa.

Ken Malanin

Johtamistaitoa lääkäreille

Jokainen lääkäri joutuu työssään jossain määrin toimimaan johtajana. Enää ei ole mahdollista aloittaa terveydenhuollossa uutta toimintaa, parantaa hoidon laatua tai hoitaa henkilöstösuhteita, jollei ole jonkinlaista ymmärrystä ja käsitystä johtamistekniikoista.

Timo Keistinen

Eilispäivän psykiatriaa

Suomen Lääkärilehti julkaisi vuonna 1955 artikkelisarjan "Psykiatrian hoitomuodot 1900-luvulla". Kirjoitukset perustuivat Kellokosken sairaalan ja Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian yksikön toimesta järjestettyyn valtakunnalliseen seminaariin. Ne on nyt koottu Eero Elomaan ja Ilkka Taipaleen toimittamaksi, yhteistyössä Mielenterveyden Keskusliiton kanssa julkaistuksi kirjaksi.

Yrjö O. Alanen

Selkeästi ruoka-allergiasta

Ruoka-aineallergiasta on ilmestynyt uusi varsin laaja-alaisesti aihetta käsittelevä selkeä kirja, joka ensisijaisesti on tarkoitettu ruoka-aineallergisille ja heidän perheenjäsenilleen, mutta siitä on varmasti hyötyä myös lääkäreille ja sekä lasten että aikuisten parissa työskentelevälle muulle terveydenhuoltohenkilöstölle.

Merja Kajosaari

Cecilin uusin painos

Sisätautiopin peruskäsikirja on taas viiden vuoden tauon jälkeen uusittu. Toimittajakuntakin on uusiutunut, ja konsultoivien toimittajien joukossa on suomalaisväriäkin. Nefrologian osasta vastaa professori Juha P. Kokko Atlantan olympiakaupungin Emory-yliopistosta.

Eero Kentala

Korkeatasoinen suomalainen silmätautien oppikirja laajoille lääkäripiireille

Silmätautien nopeassa kehityksessä monet asiat koskettavat myös yleislääketieteen alaa. Yleislääkärin tulee olla tietoinen uusien silmälääkkeiden vaikutuksista ja sivuvaikutuksista. Toisaalta yleistautien uusilla lääkkeillä saattaa olla haitallisia sivuvaikutuksia silmiin. Silmäkirurgiassa on tapahtunut suuria muutoksia, ja lähes jokaiselle kaihipotilaalle asetetaan nykyisin tekomykiö. Laserhoidon lisäksi lasiaiskirurgia antaa uutta toivoa diabeettisen retinopatian hoidossa. Kirjan toimittaja, professori Ahti Tarkkanen, viittaa esipuheessaan näihin näkökohtiin ja mainitsee, että Principles of Ophthalmology on tarkoitettu mahdollisimman laajalle lukijakunnalle: yleislääkäreille, päivystäville lääkäreille, sisätautilääkäreille, neurologeille, lastenlääkäreille, lääketieteen opiskelijoille ja muille, jotka ovat kiinnostuneet silmäsairauksista.

Matti Saari

Suomalaisen psykoterapian puitteet

Psykoterapiasta on edelleen olemassa paljon tietoon perustumattomia käsityksiä ja epäselvyyttä sen luonteesta. Lääkintöhallitus perusti psykoterapian asiantuntijaryhmän vuonna 1979 koordinoimaan psykoterapiatyötä terveydenhuollossa ja laatimaan pätevyyskriteerejä psykoterapeuteille. Lääkintöhallituksen lopettamisen jälkeen ryhmä jatkoi sosiaali- ja terveyshallituksen ja STAKESin puitteissa, ja sen työrupeama päättyi samana vuonna, kun laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä tuli voimaan 1994. Laissa määritettiin psykoterapeutti nimikesuojatuksi terveydenhuollon ammatiksi ja esitettiin psykoterapeutin koulutukselliset vähimmäisvaatimukset. Tämän jälkeen psykoterapeutiksi ei ole enää voinut julistautua.

Johannes Lehtonen

Englantilaisen omalääkärin sepelvaltimotautiopas

Englantilaisten perusterveydenhuolto on pitkään rakentunut omalääkärijärjestelmän pohjalle ja omalääkäreiden jatkokoulutuksesta pidetään hyvää huolta. Yhtenä tekijänä jatkokoulutuksessa on monipuolinen julkaisusarja, jonka kliinisessä osassa on vastikään ilmestynyt sepelvaltimotautiin paneutuva kirjanen. Oppaan toimittaja ja kirjoittajat ovat pääosin valveutuneita omalääkäreitä, ja kardiologista konsultaatioapua ilmoitetaan käytetyn vain angina pectoriksen diagnostiikkaa koskevassa osassa.

Antti Reunanen

Henkisen tukityön peruskirjallisuutta

Atle Dyregrov on norjalainen psykiatri, joka tunnetaan onnettomuuksien henkisen avun pioneerina Skandinaviassa. Hän on ollut merkittävä tuki henkisen ensiavun kehittämisessä Suomessa. Hänen perusteoksensa katastrofipsykologiasta on käyttökelpoinen kirja myös Suomen oloissa.

Risto Koskinen

Kiehtovasti allergologiasta

Fred Björkstén ja Allergiatutkimussäätiö ansaitsevat kunniamaininnan siitä, että allergologian syntyä ja kehitystä kuvaava historiikki on saatu aikaan. Kirja julkaistiin Helsingissä äskettäin pidetyn allergologiakongressin kynnyksellä. Fred Björkstén on onnistunut kirjoittajavalinta paitsi hyvän kirjoitustaitonsa vuoksi myös siksi, että hän on elänyt pari viime vuosikymmentä lähellä tapahtumien keskipistettä työskennellessään Allergiasairaalan laboratoriossa.

Timo Klaukka