Uudenlaista psykoosin hoitamista

Lähes kaikkialla Suomessa on biologista psykiatriaa arvostettu niin kliinisen kuin tieteellisen tutkimuksenkin alueilla. Turun yliopistossa on kehitetty inhimillinen, monitieteellinen, aina potilaan tarpeista lähtevä työskentelytapa, joka on liukunut professori Jukka Aaltosen saattelemana aina Tornionjokilaaksoon saakka. Siellä muutosprosessissa on ollut mukana Keroputaan psykiatrisen sairaalan koko henkilökunta; se on koulutettu tekemään perhekeskeistä työtä potilaiden ja heidän omaistensa ja läheistensä kanssa. Tulokset ovat olleet rohkaisevia ja tästä koko prosessista on nyt syntynyt kirja, jossa omalla äänellään puhuvat tutkijoiden lisäksi henkilökunta, ja myös potilaan ääni on selkeästi kuultavissa.

Erkki Väisänen

Uudistettu syöpäkirja

Syöpätaudit ovat saaneet uuden ajanmukaisen suomenkielisen oppikirjan. Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi 1992. Vajaassa vuosikymmenessä on tieto syövän syistä ja kehityksestä muuttunut ja parantunut, diagnostiikka on kehittynyt ja syöpätautien hoitomahdollisuudet ovat lisääntyneet. Tänä aikana on myös terminologiassa tapahtunut muutoksia: ennen puhuttiin sytostaattihoidosta, nykyisin solunsalpaajahoidosta, aikaisemmin siirrettiin luuydintä, nyt kantasoluja.

Ulla-Kaija Lammi

Ensimmäinen suomenkielinen kirja sydänlapsista

Suomessa syntyy 550 sydänvikaista lasta vuodessa, joista yli puolet tarvitsee leikkaushoitoa. Sydänlapset ry. on julkaissut ruotsalaisen esikuvan, Hjärtebarnsbokenin, mukaan täydennetyn ja mukaillun käsikirjan Suomen oloihin. Kirjassa on havainnollinen kuvitus terveen sydämen rakenteesta ja epänormaaleista tiloista. Kirjassa annetaan ohjeita sekä lääketieteellisten toimenpiteiden kulusta että monista käytännön elämän järjestelyistä. Sydänvikaisen lapsen vanhemmat tarvitsevat tietoa alkaen vastasyntyneen syöttämisestä aina ulkomaanmatkoilla huomioon otettaviin asioihin asti. Sydänlapset ry. on valtakunnallinen sydänvikaisten lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa tukijärjestö. Kirja on tarkoitettu sydänvikaisten lasten vanhemmille, hoitajille, opettajille sekä kaikille terveydenhuollon ammattilaisille.

Miten auttaa perheväkivallan uhria?

Aikuisikäisistä naisista jopa 40 % on joutunut perheväkivallan kohteeksi. Väkivalta voi olla fyysistä, psyykkistä, seksuaalista, taloudellista, tai esim. hoidon laiminlyöntiä. Väkivallan tekijä voi olla puoliso, lapset, sukulaiset, ystävät, tuttavat tai täysin ulkopuoliset. Kirja painottuu vanhuksiin kohdistuvaan väkivaltaan. Sen julkaiseminen liittyy vuosina 1995-98 toimineeseen Ikäväki-projektiin, jolla kehitettiin ikääntyneisiin kohdistuvan perheväkivallan hoitojärjestelmää viranomaisten ja järjestöjen yhteistyönä. Kirjassa on selkeät toimintaohjeet sille, joka epäilee tai havaitsee väkivaltaa. Riskitilanteiden sekä väkivallan merkkien tunnistamista varten on ohjeet; aina merkit eivät näy selvästi ulospäin, eikä uhri halua paljastaa omien läheistensä väkivaltaisuutta. Lääkäri voi joutua antamaan lausunnon uhrin tilasta, ja lääkärin tehtävistä ja vastuusta on kirjassa oma kappaleensa.

Lapsi sairaalassa

Lapsen joutuessa sairaalaan tuntuvat tutkimus- ja hoitotoimenpiteet usein pelottavilta. Kivun tuntemukset voivat voimistua ja korostua varsinkin kun lapsi on erossa vanhemmistaan toimenpiteen aikana. Kokemus voi olla rasittava paitsi lapselle itselleen, myös hänen vanhemmilleen ja sisaruksilleen. Kirjassa annetaan ohjeita siitä, miten vähentää lapsen pelkoa ja ahdistusta sekä kerrotaan, miten lasta voi valmistella erilaisiin toimenpiteisiin - jotkut tutkimukset voivat tuntua hyvinkin epämiellyttäviltä, kun lapsi esim. joutuu olemaan pitkään liikkumatta. Kirjassa on kuvattu elinkohtaisesti tutkiminen ja näytteiden otto. Kirja on tarkoitettu kaikille lasten hoitotyötä opiskeleville ja lasten kanssa työskenteleville.

Koskettava kuvaus kätkytkuolemasta

Äidin omakohtainen koskettava kuvaus kolmen kuukauden ikäisen pienen tyttövauvan menettämisestä. Kirjassa käydään läpi äidin avuttomuus ja tuska, kun kuolemalle ei löydy mitään järkeenkäypää selitystä. Kirjaa kirjoitettaessa vauvan kuolemasta oli kulunut jo 16 vuotta, mutta kirjoittajan muistikuvat tapahtumista ovat tuoreita. Lukijalle välitetään kuva terveydenhuoltohenkilökunnan asiallisuudesta ja ammattitaitoisuudesta, kun oli kyse toimenpiteiden suorittamisesta, mutta kun olisi ollut muutaman lohduttavan sanan paikka, kaikki menivät täysin lukkoon. Äitiä yritettiin lohduttaa mitä kömpelömmillä tavoilla - eräskin lääkäri kertoi surreensa kissansa kuolemaa! Kirjoittaja ei tuolloin saanut mitään ulkopuolista apua ja koki usein joutuvansa itse lohduttamaan muita ihmisiä, jotka eivät osanneet ilmaista osanottoaan.

Ihmissuhdetaitojen opettaminen tuleville lääkäreille

Ihmissuhdetaitoja ei oikeastaan voi opettaa. Perinteinen luento aiheesta Miten hankalaa potilasta käsitellään on melkoista ajanhukkaa. Ensinnäkin lääketieteen opiskelijat eivät yleensä lämpene käyttäytymistieteellisille aiheille. Toiseksi potilaan kanssa toimimiseen on mahdotonta antaa yksiselitteisiä ohjeita. Kolmanneksi on myönnettävä, että asioita voi periaatteessa tietää ilman, että ne todella merkitsevät ihmiselle jotain tai siirtyvät osaksi hänen toimintaansa.

Kirsti Lonka

Kaupunkien likavedet - harmaat aallot ympäristöhygienian ja erityisesti ympäristönsuojelun vauhdittajana

1800-luvulla Suomen kaupunkeja piinasi kolera. Sen piina taittui 1900-luvulle tultaessa, mutta jäljelle jäi lavantauti, joka paikoitellen jopa yleistyi. Itsenäistymisen ensimmäisellä vuosikymmenellä aloitettiin keskustelut puhtaan juomaveden saamiseksi. Samalla kinattiin jätevesien käsittelyn tarpeellisuudesta. Esimerkiksi Kuopiossa vuonna 1917 päätettiin ottaa juomavesi kotitalouksille Kallaveden rannasta vain suodattamalla mekaanisesti roskat pois. Kallaveteen laskettiin kuitenkin myös samanaikaisesti viemäriverkosta jätevesiä. Seuraukset näkyivät pian: vuonna 1917 puhkesi lavantauti, johon sairastui 450 kuopiolaista.

Helena Mussalo-Rauhamaa

Vuorovaikutustaitoja käytännöllisesti

Vuorovaikutus on ajankohtainen asia. Kun suomalainen terveydenhoitojärjestelmä potilaan näkökulmasta epäonnistuu, löytyy taustalta usein häiriö lääkärin ja potilaan vuorovaikutuksessa. Omalääkärijärjestelmä rakentuu paljolti sen olettamuksen varaan, että edistämällä potilaan ja lääkärin kommunikaatiota hoidon laatu paranee ja jopa kustannukset alenevat, kun turhat tutkimukset ja konsultaatiot vältetään puhumalla.

Kari Eskola

Oy Suomi Ab ensi vuosituhannella

Valtion, jota viime kädessä edustavat hallitus ja eduskunta, on nähtävä asiat laajemmin ja monimuotoisemmin kuin hallinnonaloina. Oy Suomi Ab:ssäkin kaikki osat vaikuttavat kaikkiin muihin osiin. Kapeasta sektorikohtaisesta tulosohjauksesta ja hallinnonalojen sisäisestä nollasummapelistä on suunnattava katseet laajempiin kokonaisuuksiin. Valtioneuvoston on nähtävä, että se vastaa myös kokonaisuudesta. Ministerit eivät voi olla vain oman, konsernista riippumattoman, firmansa toimitusjohtajia.

Paula Kokkonen

Vilkaisuja Tapaustutkimus huumeiden käytöstä ammattikoulussa

Koulumaailmaan kytketty huumeongelman tarkastelu. Raportissa kuvataan helsinkiläisessä Vallilan ammattikoulussa paljastunutta laajaa huumevyyhtiä ja sen selvittelyä tapaustutkimuksena. Huumeiden käytön tiedostaminen kouluyhteisössä voi olla vaikeaa, koska opettajien ja oppilaiden välisessä vuorovaikutuksessa vallitsee ongelman tunnistamista vaikeuttavia esteitä. Tässä tapauksessa kouluterveydenhuolto toimi keskeisessä roolissa ongelman havaitsemisessa ja myös sen hoitamisessa.

Ongelmallinen huumeiden käytön kontrolli

Sosiaalitutkimuksen näkökulmasta tehty vallitsevan huumepolitiikan tarkastelu. Teoksessa pohditaan suomalaisen huumepolitiikan argumentteja, mm. sitä, täyttääkö nykyinen huumepolitiikka ne oikeudenmukaisuuden vaatimukset, joita demokraattiselta valtiolta voidaan vaatia. Teos esittelee yksilön vapautta ja oikeudenmukaisuutta koskevia teorioita suhteutettuna huumepolitiikan vaihtoehtoihin ja perusteluihin. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti J. Rawlesin oikeudenmukaisuusteoriaa, josta johdetaan periaatteet kansalaisten toimintavapaudesta ja sen rajoittamisesta sekä yhteiskunnan velvollisuuksista.

Artikkelikooste huumeongelman peruskysymyksistä

Suomen huumetilanteeseen luotu katsaus, joka perustuu pääasiassa päihdehuollon erikoislehti Tiimissä julkaistuihin kirjoituksiin. Kirjoitusten aiheina ovat mm. huumetilanne Suomessa, maamme huumepolitiikan linjaukset, kansainvälinen huumepolitiikka ja huumeongelmaisten hoito. Mukana on myös kaksi Duodecimissa ilmestynyttä huumeiden esiintyvyyttä ja kustannuksia sekä huumepotilaan kuntoutusta käsittelevää artikkelia.

Kansainvälinen katsaus huumeongelman hoitoon

Huumeongelman hoitojärjestelmien esittely kahdestakymmenestä eri maasta. Suomen osuuden ovat kirjoittaneet Aarne Kinnunen ja Juhani Lehto. Kirja on jaettu osiin sen mukaan, mikä piirre on hallitsevin eri maiden huumeongelmassa tai sen hallitsemisessa. Yhdysvaltojen, Kanadan ja Ruotsin ohella Suomi on niiden maiden joukossa, jotka ovat kieltojen ja käytöstä pidättymisen tiellä. Kirjassa esitellään myös liberaalimmin huumeisiin suhtautuvien, kuten Alankomaiden, sekä entisten sosialistimaiden ja huumeita tuottavien Etelä-Amerikan maiden huumeongelman hoitoa. Lisäksi käsitellään kunkin maan hoitojärjestelmän rahoitusta, tasa-arvokysymyksiä hoitoonpääsyssä ja verrataan huume- ja alkoholiongelmaisten hoitoa eri maissa.

Toimittanut Timo Klaukka

Kirja kielletystä lääkeaineesta

Kirja marihuanan käytöstä lääkkeenä. Marihuanan lääkkeellisen käytön puolesta voimakkaasti kantaa ottavat kirjoittajat vaativat sen käytön sallimista joidenkin tautien hoidossa. Kirjan mukaan marihuana lievittää pahoinvointi- tai kipuoireita, jotka liittyvät syöpähoitoihin, multippeliskleroosiin, nivelrikkoon jne. Kirjassa on runsaasti potilaiden ja heidän omaistensa kertomana kokemuksia marihuanan oireita lievittävästä vaikutuksesta. Omaiset kertovat myös niistä ristiriidoista ja ongelmista, joita ovat joutuneet kohtaamaan hankkiessaan, yleensä laittomasti, potilaalle marihuanaa lääkkeeksi.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030