Ratkaisukeskeiseen ravitsemusneuvontaan

Syömistottumukset vaikuttavat monin tavoin terveydentilaan ja sairauksien riskiin. Tottumusten muuttamista ja siihen tähtäävää ravitsemusneuvontaa tarvitaan erityisesti lihavuuden ja siihen liittyvien tilojen kuten aikuistyypin diabeteksen, kohonneen verenpaineen ja dyslipidemioiden ehkäisyssä ja hallinnassa. Ravitsemushoitoa pidetään vaikeana ja tuloksia moititaan kehnoiksi. Neuvonta ja hoito perustuvat virheiden etsimiseen ja korjaamiseen ja tavoitteet on usein esitetty yleisinä suosituksina. Ohjaaja (opettaja) osoittelee syyttävästi karttakepillä ja asiakas (oppilas) on vastahakoinen ja pyrkii pinnamaan.

Antti Aro

Kukkaronvartijoiden kirjahyllyyn

Brittiläisen terveydenhuollon linjana on koko 1990-luvun ajan ollut lisääntyvä tukeutuminen tutkittuun tietoon. Eräs tämän politiikan puhemiehistä on Muir Gray, joka toimii Cochrane-yhteistyön johtoryhmän pysyvänä sihteerinä ja Oxfordin Cochrane-keskuksen johtoryhmässä. Virkatyönään hän on brittien kansallisen terveyspalvelun NHS:n Oxfordin alueen tutkimus-ja kehitysjohtaja, eli itsekin juuri sellainen päättäjä, joille kirja on tarkoitettu. Sisäkannen petiittitekstin mukaan mielipiteet ovat tosin vain Muir Grayn omia eivätkä edusta Hänen Majesteettinsa hallituksen näkökantoja.

Marjukka Mäkelä

Kaikki huuli-suulakihalkioista

Avoin hymy on ensimmäinen suomenkielinen kirja huuli-suulakihalkioista. Se ei nimestään huolimatta keskity pelkästään halkiolasten hoitoon, vaan kirjassa käsitellään niin halkioihin liittyvää perinnöllisyyttä ja genetiikka kuin siihen liittyviä psykososiaalisia ongelmiakin. Kirja on tekijöiden mukaan tarkoitettu ennen kaikkea halkiolasten vanhemmille, mutta se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö se sopisi lääkärinkin käteen.

Hannu Lehtonen

Onko lakia rikottu?

Lehdistössä on mielipidepalstoilla esitetty varsin voimakkaitakin näkemyksiä julkisen vallan velvollisuudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Periaatteessa terveydenhuollon palvelujen kysyntä on rajaton. Kuntien taloudelliset mahdollisuudet ovat sen sijaan rajalliset. Julkisuudessa on esitetty kritiikkiä niitä toimenpiteitä kohtaan, joiden tarkoituksena on ollut yhteensovittaa palvelujen käyttö ja taloudelliset resurssit. Eräs tällainen mekanismi on sopimismenettely, jolla kunta ja sairaanhoitopiiri sopivat siitä, miten paljon ja minkälaisia palveluja sairaanhoitopiiri tuottaa tietyn kunnan asukkaille ja mikä on siihen satsattava kuluerä. Tavoitteena on, että kunnalle koituvaa vuosilaskua ei ylitetä. Tästä syystä saatetaan vuoden mittaan joutua päättämään esimerkiksi siitä, että elektiiviseen hoitoon pääsyä rajoitetaan loppuvuoden aikana. Elektiiviseen hoitoon pääsyn rajoittaminen merkitsee puolestaan kuntakohtaisen jonon muodostumista ja ihmisten joutumista eriarvoiseen tilanteeseen asuinpaikastaan riippuen. Kysymys kuuluu: Onko lakia rikottu?

Ilkka Kauppinen

Perustietoa siedätyshoidosta lääkäreille ja hoidostaan kiinnostuneille potilaille

Kirjan ulkoasu ja koko ovat miellyttävät, muutoin tekstiasu on tavanomainen. Kannen esittelytekstin mukaan kirja on suunnattu terveydenhuoltohenkilöstölle ja allergiansa hoidosta kiinnostuneille potilaille. Tästä voi aavistaa, että vaikeuksia saattaa ilmetä kirjoituksen vaikeustason valinnassa. Kirja on helppolukuinen, hakemisto helpottaa tietyn asian löytämisessä. Kirjassa käytetyt lyhenteet on pääosin hyvin selvitetty, mutta puutteitakin löytyy. Johdonmukaisuus englannin kielestä johdettujen lyhenteiden selvittämisessä ei aivan toteudu: osa on selvitetty englanniksi, osa suoraan suomeksi. Taulukot ja kuviot tukevat tekstiä. Kirjan kirjoittajia on 15. He edustavat allergian siedätyshoidon kotimaisten asiantuntijoiden kärkikaartia.

Minna Kaila

Patologian ja muiden lääketieteellisten laboratorioden akkreditointi Yhdysvalloissa

Joint Commission on Accreditation of Healthcare Organizations (JCAHO) on yhdysvaltalainen lääketieteellisten järjestöjen katto-organisaatio, jonka tehtävänä on terveydenhuollon palvelujen laadun kehittäminen. Se akkreditoi eli osoittaa päteväksi kaikkea terveydenhuollon alalta, kuten kliinisiä laboratorioita, jotka täyttävät ns. CLIA '88 (Clinical Laboratory Improvement Amendments 1988) -säädösten vaatimukset. Yhdysvalloissa on myös muita organisaatioita, kuten College of American Pathologists (CAP), jotka suorittavat vastaavaa akkreditointia. Arvosteltavana oleva teos on kattava kuvaus laboratorion akkreditoinnin kulusta ja käytössä olevista standardeista.

Heikki Aho

Kunnat päättävät yhä enemmän omasta tiestään

Kun kunnat kipuilevat talousvaikeuksissa, tarvitaan neuvokkuutta ja omatoimisuutta. Vuonna 1993 toteutetun valtionosuusuudistuksen jälkeen kunnan omalla päätöksenteolla on myös terveydenhuollon ratkaisuissa aiempaa paljon suurempi merkitys. Jotkut kunnat ovat muuttaneet radikaalistikin käytäntöjään, toiset taas ovat jatkaneet lähes entisellään. Toiminnan harkinnanvaraisella kehittämisellä on pyritty ennen kaikkea kustannussäästöihin.

Heikki Lantto

Maailmaneetosta etsimässä

Maailmaneetos on saksalaisen teologin Hans Kungin alun perin vuonna 1990 esittämä idea globaalista etiikasta, jossa etsittäisiin maailmanuskontojen yhteistä arvopohjaa. Kung kuvitteli alussa olevansa melko yksin, mutta jo kolme vuotta myöhemmin kokoontui Chicagossa maailmanuskontojen parlamentti, joka vei ajatuksia eteenpäin. Ns. Chicagon julistuksessa haetaan arvoja koskevaa minimikonsensusta, joka voisi toimia pohjana uudelle maailmanjärjestykselle. Merkittävimpänä uutena asiana maailmaneetosprosessissa verrattuna esim YK:n ihmisoikeuksien julistukseen on se, että nyt mukana on myös ajatus ihmisen velvollisuuksista.

Pekka Louhiala

Riskit hallintaan terveydenhuollossakin

Ruotsalainen kirja riskienhallinnasta terveydenhuollossa on vaatimattoman näköinen: ohut nidottu läpyskä, jonka kansikuvaakaan ei juuri tapetista erota. Ulkonäkö pettää! Tämän pienen helmen soisi kuluvan terveydenhuollon toimintayksiköiden johtajien, lääkäreitten ja heidän esimiestensä, ammattiyhdistyspamppujen ja valvontaviranomaisten käsissä. Sivumennen sanottuna kirja kuluukin; sidosasu kestää vaivoin yhden paneutuvan lukemisen ja senkin vain jos lukija malttaa pidättäytyä liioista alleviivauksista ja reunahuomautuksista.

Aulikki Wallin

Hoitopalvelut säilyvät kun toimeen tartutaan

Terveydenhuollon kokonaismenot ovat Suomessa tällä hetkellä noin 7,5 % kansantuotteesta. Tämä on OECD-maiden keskitasoa. Menot ovat keskitasoa myös asukasta kohden laskettuna. OECD:n Suomea koskevassa maa-arviossa tämän vuoden elokuulta voidaan todeta, että terveyspalveluiden osalta ei todellakaan voida puhua kustannuskriisistä. Raportin perusteella sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Suomessa kansainvälisesti arvioiden tasokkaita. Henkilökunta on hyvin koulutettua ja motivoitua. Väestö arvostaa saamiaan palveluita. Suomalaiset ovat EU-maita koskeneen selvityksen mukaan lisäksi yhdessä tanskalaisten kanssa tyytyväisimpiä terveyspalveluihinsa ja vaativat vähiten muutoksia palvelujärjestelmään.

Rauno Saari

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030