Mielenkiintoinen kuvaus lyhytterapiasta ja sen uranuurtajasta

Milton H. Erickson (kuoli vuonna 1980) oli koulutukseltaan psykiatri ja psykologi. Hän teki pitkän ja huomattavan työuran huolimatta vammautumisestaan polion seurauksena. Erickson oli aikanaan arvostetuin hypnoosin kehittäjä ja asiantuntija ja hänen panoksensa koko psykoterapian kehityksen kannalta oli ja on edelleen erittäin merkittävä. Hänen psykoterapeuttinen ajattelutapansa ja menetelmänsä ovat tärkeä perusta ns. modernin lyhytterapian, perheterapian ja NLP:n syntyyn ja kehitykseen. Erickson on yksi tutkituimmista terapeuteista kautta aikojen. Hänen työtään on lähestytty lukuisista viitekehyksistä. Erickson on lyhytterapialle paljolti sitä, mitä Freud on psykoanalyysille.

Pauli Hämeenaho

Silminnäkijän todistus urheilun taustoista

Kansleri Kaarlo Hartialan uusimmalla kirjalla Urheilun kahdet kasvot on kaksi alaotsikkoa: Terve sielu terveessä ruumiissa vai rahan ja dopingin vallassa sekä - koettua ja nähtyä. Hartiala tarkastelee siis urheilun kaksia kasvoja, ihanteita ja merkityksiä ja toisaalta sen kaupallisuutta ja vilpillisyyttä suuressa määrin omien havaintojensa ja kokemustensa perusteella. Näihin tarkasteluihin Hartialalla on sekä perspektiiviä että pätevyyttä. Hän tunnustautuu koko ikänsä urheilusta innostuneeksi ja siihen syvällisesti perehtyneeksi kansalaiseksi. Toisaalta hän on tutkija ja asiantuntija, jonka panosta urheilu käytti kansallisella ja kansainvälisellä tasolla pitkään lääketieteeseen liittyvissä asioissa.

Ilkka Vuori

Hyvä apu akuuttien tilanteiden hoitoon ja opettajille

Teos on tarkoitettu akuuttien vammojen ja sairauksien kuvastoksi. "Ensihoitolääkäri tarvitsee diagnostista silmää, jonka myötä tarve kalliisiin erikoistutkimuksiin vähenee. Kliininen tutkimus on edelleen diagnoosin teon perusta. Usea kliininen löydös on tehtävä visuaalisesti, ja ennen kaikkea tämä koskee akuutteja tilanteita." Edellä oleva lainaus on kirjan johdannosta, jossa tekijät selvittävät perusteluja teokselleen. Hyvän akuuttien tilanteiden kuvakokoelman puuttuminen on ollut myös yksi peruste. Kulunut sanonta "yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa" on tämän kirjan kohdalla täysin oikeutettu. Hyvä valokuva pystyy tuomaan esille olennaisia visuaalisia johtolankoja, joita akuutin vamman tai sairauden selvittämisessä tarvitsevat hoitoon osalliset kollegat, apulaislääkärit tai lääketieteen opiskelijat. Kuten tekijät korostavat, kuva on yksinkertaisesti paras mahdollisuus suoran potilaskontaktin jälkeen.

Seppo Nieminen

Liian laaja Neurologia

Seppo Heikinheimon musiikkikritiikkiartikkeleita luettiin ahkerasti ja osaksi varmasti siksi että ne olivat niin sanotusti "kriittisiä": usein ilkeitä ja pahansuopia, joskus jopa henkilökohtaisen loukkaavia. Asiantunteva kritiikki kuitenkin on objektiivista, epäpersoonallisten ja ulkoa päin tarkistettavien mittapuiden mukaan laadittua, aivan kuten lääkäreiden SVB-todistukset parhaimmillaan. "Yksityishenkilön lausumat mielipiteet eivät ole kiinnostavia, ellei yksityishenkilö ole erityisen kiinnostava. Ja sitä kriitikot eivät pääsääntöisesti ole", on Putte Wilhelmsson kirjoittanut Parnassossa 1995.

Eija Kujala

Ensimmäinen suomenkielinen säteilybiologian kirja

Tämä tuore ensimmäinen suomenkielinen säteilybiologiaa käsittelevä kirja tuo erinomaisen lisän suomenkieliseen lääketieteelliseen kirjallisuuteen lääketieteen ja sairaalafysiikan opiskelijoille ja käytännön säteilytyötä tekeville. Myös sairaanhoidon opiskelijoille kirja soveltuu, vaikkakin on osin liian vaikeaselkoinen ja yksityiskohtainen heidän käyttöönsä. Kirjan toimittajina ja kirjoittajina ovat suomalaisen säteilybiologian ja käytännön sädehoidon asiantuntijat. Erityisesti emeritusprofessori Lars R. Holsti on tehnyt pääasiallisen elämäntyönsä sädehoidon fraktioinnin tutkijana sekä sädehoitolääkäreiden kouluttajana. Hän on kansainvälisesti tunnettu tutkija ja asiantuntija. Toinen kirjan toimittajista, apualaisylifyysikko Tapani Lahtinen, on myös kansainvälisesti tunnettu sädebiologisten vaikutusten tutkija.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen

Sackettin pieni punainen

Näyttöön perustuvien hoitopäätösten tekeminen kuuluu lääkärin perustaitoihin. Useat Suomenkin lääkärikoulut tarjoavat jo täydennyskoulutuksessaan ohjausta hyvien kysymysten muotoiluun, taattua tietoa antavien artikkelien etsintään ja tiedon tulkintaan oman potilaan ongelmaan soveltuvaksi. Itsenäiseen tai pienryhmissä tapahtuvaan opiskeluun voi käyttää tätä taskukokoista, punakantista opasta, jonka kasvavat Euroopan painokset on vuoden mittaan myyty loppuun ennätysajassa.

Marjukka Mäkelä

Hyvä kommunikaatio lääkärintyössä

Hyvät kommunikaatiotaidot ovat hedelmällisen potilas-lääkärisuhteen perusta. "Vanhoina aikoina" keskustelu ja kliininen tutkimus olivat ainoat diagnosointikeinot. Nykyään tekniikka, "kaikki mahdolliset tutkimukset" ovat pyrkineet hämärtämään potilaan ja lääkärin kommunikaation tärkeyden hedelmällisen terapeuttisen prosessin alkuna ja toisaalta elämän loputtua omaisten hyvän surutyön tukena.

Ulla-Kaija Lammi

Sodat ja kansanterveys

Sodilla on valtava kansanterveydellinen merkitys. Lääketieteen kehitys etenee kovaa vauhtia ja vanhoihin kansantauteihin kehitetään jatkuvasti uusia hoitoja ja ehkäisykeinoja. Sota ja väkivalta kuolinsyinä ovat sen sijaan yleistyneet huolestuttavasti. Vuonna 1990 sodat olivat maailman kuolinsyytilastoissa 20. sijalla. Vuoteen 2020 mennessä niiden ennustetaan nousevan jo 15. sijalle, ohi nykyisten kansanterveysongelmien diabeteksen, tuhkarokon ja malarian.

Kati Juva, Hanna Tapanainen

Luonto- ja allergiatietoutta

Äskettäin julkaistussa erinomaisessa kirjassa "Allergiakasvit, jotka aiheuttavat nuhaa, astmaa, silmäoireita, ihottumaa ja ruokayliherkkyyttä" on tietoa lähes kaikista Suomessa kasvavista kasveista. Myös myrkyllisistä kasveista on luettelo. Kirja on ensimmäinen suomeksi julkaistu esitys allergiakasveista. Sen tekijät ovat tunnettuja ja ansioituneita alansa miehiä, Haahtela allergiatutkijana ja lääkärinä, Sorsa kasvitieteen tutkijana ja aerobiologina.

Erkki Vesterinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030