Normittomuuden sietämätön keveys

Kymmenen vuotta on valtionhallinnossa poistettu normeja ja kevennetty lupahallintoa. Siinä sivussa lakkautettiin kokonaisia virastoja, kuten lääkintöhallitus. Jo poistettujakin normeja on uudelleen vaadittu poistettavaksi, hirtetty on vaadittu vielä hukutettavaksi.

Markku Lehto

Uusi kirja kivusta

Kipu on kivunnut varsin suosituksi aiheeksi kaikissa medioissa ja jokainen itseään kunnioittava kipulääkäri katsoo asiakseen kirjoittaa alalta kirjan, jotkut useampiakin.

Irma Tigerstedt

Riskit hallintaan terveydenhuollossakin

Ruotsalainen kirja riskienhallinnasta terveydenhuollossa on vaatimattoman näköinen: ohut nidottu läpyskä, jonka kansikuvaakaan ei juuri tapetista erota. Ulkonäkö pettää! Tämän pienen helmen soisi kuluvan terveydenhuollon toimintayksiköiden johtajien, lääkäreitten ja heidän esimiestensä, ammattiyhdistyspamppujen ja valvontaviranomaisten käsissä. Sivumennen sanottuna kirja kuluukin; sidosasu kestää vaivoin yhden paneutuvan lukemisen ja senkin vain jos lukija malttaa pidättäytyä liioista alleviivauksista ja reunahuomautuksista.

Aulikki Wallin

Kirjauutuuksia

Bios Scientific Publishers 1998. ISBN 1-85996-146-0. Sidottu, 334 sivua. 815 mk

Hoitopalvelut säilyvät kun toimeen tartutaan

Terveydenhuollon kokonaismenot ovat Suomessa tällä hetkellä noin 7,5 % kansantuotteesta. Tämä on OECD-maiden keskitasoa. Menot ovat keskitasoa myös asukasta kohden laskettuna. OECD:n Suomea koskevassa maa-arviossa tämän vuoden elokuulta voidaan todeta, että terveyspalveluiden osalta ei todellakaan voida puhua kustannuskriisistä. Raportin perusteella sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Suomessa kansainvälisesti arvioiden tasokkaita. Henkilökunta on hyvin koulutettua ja motivoitua. Väestö arvostaa saamiaan palveluita. Suomalaiset ovat EU-maita koskeneen selvityksen mukaan lisäksi yhdessä tanskalaisten kanssa tyytyväisimpiä terveyspalveluihinsa ja vaativat vähiten muutoksia palvelujärjestelmään.

Rauno Saari

Opas pohjoismaisille lihavuuden torjujille

Lihavuus on jatkuvasti kohentanut asemiaan niin ammattiauttajien kuin maallikoidenkin huomion kohteena. Tämä johtuu osin perustietämyksen ripeästä lisääntymisestä, mutta myös tämän oleellisen kansanterveysongelman jatkuvasta yleistymisestä. Vaikka lihavuuden määrittely ei aina onnistu kaikkia tyydyttävällä tavalla, ollaan nykyisin yksimielisiä sen terveyttä vaarantavista seuraamuksista. Terveydenhuollon koulutuksessa lihavuus on usein kuitenkin ajautunut vain toissijaiseen rooliin muiden näyttävämpien ongelmakokonaisuuksien sivustalla. Tämä ensimmäinen pohjoismainen lihavuusoppikirja pyrkii osaltaan korjaamaan tätä puutetta ja tähtää tavoitteeseen, jonka mukaan sitä suositellaan paitsi lääkärikoulutukseen myös muille terveyssektorin opiskelijoille ja valistuneille maallikoille.

Antti Reunanen

Elinkautisen oppijan opas

Monien mielestä näyttöön perustuva terveydenhuolto (NPTH) on tulevan vuosituhannen tieteellinen ja ammatillinen perusta; jotkut taas kuulevat siinä vanhoja käsitteitä uudella slangilla. Oli miten oli, tämä ajattelumalli on jo alkanut vaikuttaa käytännön työtapoihimme. NPTH:n oppi- ja käsikirjoja sekä tieteellisiä lehtiä on saatavilla jo monille erityisaloille. Perusterveydenhuollon epidemiologia ja muut ominaispiirteet - jatkuva hoitosuhde, valppaan seurannan taitava käyttö, medisiinan lisänä sosiologian, sielunhoidon ja mytologiankin taitojen tarve - vaativat näyttöpohjaisen päätöksenteon turvaksi joitakin omia ratkaisuja. Tämä käytännönläheinen kirja sopii oivallisesti perusterveydenhuollon ja sen tiimien tarpeisiin.

Marjukka Mäkelä

Kardiologia tieteellisen näytön valokeilassa

Tieteelliseen näyttöön perustuva lääketiede on nykypäivän tunnussana. Kontrolloitujen hoitokokeilujen ja meta-analyysien alalla kunnostautunut professori Salim Yusuf, jonka toimipaikkana on nykyään McMaster University, Hamilton, Kanada, on yhdessä neljän muun kansainvälisesti tunnetun kollegansa kanssa toimittanut ensimmäisen oppikirjan, jossa sydän- ja verisuonisairauksien diagnostiikkaa, ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan tieteellisen näytön valossa. Toimittajien lisäksi kirjoitustyöhön on osallistunut kaikkiaan 126 kirjoittajaa eri puolilta maailmaa.

Kalevi Pyörälä

Kirjauutuuksia

Churchill Livingstone 1998. ISBN 0-443-05587-4. Sidottu, 258 sivua. 1 255 mk.

Onko tilaaja-tuottajamalli tiensä päässä?

1990-luvulla on monissa Euroopan maissa pyritty kehittämään tilaajien ja tuottajien aitoa eriyttämistä ja sopimusohjausjärjestelmää, jossa tilaajat ja tuottajat sopivat palvelujen määrästä, laadusta ja hinnoista. Aitoon sopimusohjausjärjestelmään liittyvät myöskin sanktiot. Järjestelmän perusperiaatteisiin kuuluu kilpailuttaminen, sisäiset markkinat, jossa tilaajaorganisaatiot voivat kilpailuttaa sekä julkisin varoin ylläpidettyjä palvelutuottajasairaaloita että yksityisiä sairaaloita.

Arvo Relander

Brittiläisen avohuoltojärjestelmän ja sen terminologian kattava pikaopas

Arvioitavan 136-sivuisen englanninkielisen teoksen artikkelit on aiemmin julkaistu British Medical Journalin artikkelisarjassa Caring of Older People ja esipuheen mukaan niitä on käsillä olevaa teosta varten edelleen muokattu saadun runsaan lukijapalautteen pohjalta.

Erkki Mäkinen

Paksumpi ja havainnollisempi työterveyshuollon epidemiologian perusteos

Työterveyslaitoksen pitkäaikaisen tutkimusjohtajan, professori Sven Hernbergin kirjoittama Epidemiologia ja työterveys on ilmestymisestään vuodesta 1987 kuulunut työterveyshuollon erikoislääkäritentin vaatimuksiin. Tenttiin valmistautujien kauhuksi tämän uudistetun painoksen sivumäärä on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi aikaisemmasta. Se on kuitenkin edelleen helppolukuinen, kenties jopa helppolukuisempi kuin aikaisempi painos. Kirja on lihonut erityisesti runsaan ja havainnollisen esimerkkiaineiston ansiosta, mutta myös tekstiosioihin on tullut lisää syvyyttä.

Sakari Tola

Palliatiivisen hoidon ABC

Brittiläisessä maailmassa palliatiivinen hoito on saavuttanut niin vakiintuneen aseman, että BMJ on julkaissut aihepiiristä artikkelisarjan ja siitä koostetun kirjan. Iso-Britanniassa palliatiivisesta lääketieteestä tuli oma spesialiteetti 1987 (Vasta silloin, sanoo kirjan toimituskunta. Jo silloin toteaa suomalainen saattohoitolääkäri). Kuitenkin valtaosa palliatiivista hoitoa tarvitsevista potilaista hoidetaan varsinaisten saattohoitokotien (hospices) ulkopuolella kuten Suomessakin. Tämä on antanut aiheen julkaista tietopaketin perusterveydenhuollon käyttöön.

Juha Hänninen

Kirjauutuuksia

Luettelossa on hiljattain markkinoille ilmestyneitä uutuuskirjoja ja aiemmin ilmestyneiden kirjojen uusia painoksia. Luettelon on toimittanut Akateeminen Kirjakauppa.

Yksityisen sairaalatoimen rooli ja tulevaisuus

Merkittävimmät suomalaiset yksityissairaalat ovat iältään sadan vuoden molemmin puolin. Yksityisellä sairaalatoiminnalla on aina ollut tärkeä rooli suomalaisessa terveydenhuollossa. Pitkän toimintansa aikana on yksityisten sairaaloiden toimintamalli luonnollisesti muuttunut ajan vaatimusten mukaisesti. Yksityinen sairaalatoiminta on tarjonnut asiakkailleen korkeatasoisen vaihtoehdon terveyteen ja sairauksien hoitoon liittyvissä asioissa. Yksityiset sairaalat ovat myös koko historiansa ajan toimineet yhteistyössä kuntien kanssa, tarjoten kunnille sairaalapalveluja silloin, kun julkista sairaalajärjestelmää vähitellen kehitettiin.

Vesa Ekroos

Onko aivotutkimuksessa mitään mieltä?

Jyri Puhakainen aloittaa kirjansa prologin lauseella: Tänään enemmän kuin koskaan ihmiskunnan historiassa joudumme pohtimaan kysymyksiä mikä on ihminen ja millainen on ihmiselle hyvä elämä. Edmund Husserl aloitti kirjansa eurooppalaisten tieteiden kriisistä, Die Krisis der europäischen Wissenschaften und die tranzendentale Phänomenologie, melkein samalla ajatuksella ja melkein samalla kritiikin kohteellakin jo 1930-luvun puolivälissä. Rinnakkaisuus yli 60 vuoden takaa viittaa pysyvästi esillä olevaan klassiseen ongelmaan, jonka eri muotoina voi pitää kysymystä monismista ja dualismista, aineen ja hengen suhteesta, vapaan tahdon ongelmaa, intentionaalisen toiminnan luonnetta, luonnontieteellistä selittämistapaa, reduktionismin pätevyyttä, neurologian, psykiatrian, psykoanalyysin, psykoterapioiden ja psykologian suhdetta tai monia muitakin keskellä lääketiedettä sijaitsevia tieteen ja filosofian ydinkysymyksiä. Rintamajaon voi nähdä sijaitsevan myös luonnontieteen empiristisen valtavirtauksen ja ns. mannermaisen filosofian välillä. Asetelma voidaan kokea kärkeväksikin, tyyliin Konrad Lorenz, joka kirjassaan Peilin kääntöpuoli kertoo kahdesta kollegastaan: Yksi näistä sosiaalisista voimista on molemminpuolinen halveksunta. Niinpä esim. virkaveljeni Königsbergissä, uuskantilainen Kurt Leider nimitti kaikkea luonnontiedettä kategorisesti 'dogmaattisen rajoittuneisuuden huipuksi', kun taas opettajani Oskar Heinroth määritteli kaiken filosofian 'ihmiselle luonnontuntemusta varten annettujen kykyjen patologiseksi tyhjäkäynniksi'.

Pentti Alanen

Aivotutkijat halstarissa

Filosofi Jyri Puhakainen on antanut Persoonan kieltäjät -teokselleen pitkän, mutta tarkentavan alaotsikon: Ihmisen vapaus ja vastuu aivotutkimuksen ja lääketieteen puristuksessa. Sikäli kuin filosofien toivotaan osallistuvan ajankohtaiseen keskusteluun, teos tulee tarpeeseen. Ihmisen olemusta koskevat nk. ontologiset kysymykset eivät aivotutkijoita kiinnosta. Nykyajan aivotutkijat, biologisen psykiatrian edustajat ja kognitiivisen tieteen nimiin vannovat antavat piut paut syvällisemmille mietteille. Pitäisikö syvähenkisyyden kiinnostaa, lukija saattaa kysyä. Kyllä, ja vielä kerran kyllä, sillä kyse on ihmisyyden keskeisestä ongelmasta.

Markku T. Hyyppä

Kirjauutuuksia

Luettelossa on hiljattain markkinoille ilmestyneitä uutuuskirjoja ja aiemmin ilmestyneiden kirjojen uusia painoksia. Luettelon on toimittanut Akateeminen Kirjakauppa.

Sanoi lääkäri

Sitä lyhyttä keskustelua en voi unohtaa. Siinä keskustelussa yhdellä henkäyksellä elinikäisesti terveestä tuli pahasti ja parantumattomasti sairas.

Eero Silvasti

Selittääkö kansanluonne kännykkävallankumouksen?

Suomessa on maailman eniten matkapuhelimia asukasta kohti. Usein ilmiötä selitetään sillä, että meillä etäisyydet ovat pitkät ja kansanluonteemme puhuu mieluummin koneella kuin suoraan. Etäisyys-argumentti on kumottavissa helposti sillä, että kännyköitä on eniten siellä, missä etäisyydet ovat lyhyimmät eli Helsingin ydinkeskustassa. Mutta entä kansanluonne, kestääkö se lähemmän tarkastelun?

Martti Häikiö