Näyttöön perustuvat ratkaisut yleislääkärin työssä

Näyttöön perustuva ajattelu on saavuttanut myös perusterveydenhuollon. Leedsin yliopiston tutkimuksessa (BMJ 1996;312: 819-21) havaittiin, että 31 % yleislääkärien hoitopäätöksistä perustui satunnaistettuihin kokeisiin ja lisäksi 50 % vakuuttavaan ei-kokeelliseen näyttöön. Hoitopäätökset ovat jäävuoren sinänsä tärkeä huippu; tutkimustietoa on saatavilla myös terveydenhuollon toimintamalleista ja rakenteista, etiikasta ja viestinnästä. Leone Ridsdale on arvioinut kriittisesti sitä tietoa, jota yleislääkäri käyttää päivittäisessä työssään ja jonka tuntemusta Brittein saarilla vaaditaan myös alan erikoistumistutkinnossa.

Marjukka Mäkelä

Kohti kivun hallintaa

"Sjömannen ber inte om medvind, han lär sig segla", siteeraa ruotsalainen anestesiologi ja kipulääkäri Gunilla Brattberg Gustaf Lindborgia kipuoppaassaan. Lukuisat mietelauseet ja runot rikastuttavat sujuvaa ja helposti lähestyttävää tekstiä tässä alansa klassikkoihin luettavassa teoksessa. Brattbergin kolmeosainen kirjasarja parin vuoden takaa on jatkuvasti ajankohtainen ja tulisi viipymättä kääntää suomalaisten luettavaksi. Uskoisin lukijoita riittävän sekä maallikoiden että terveysalan ammattilaisten piiristä. Laajalle yleisölle Brattberg lienee tekstinsä suunnannutkin.

Reino Pöyhiä

Kotivammaisuutemme

Luin psykiatri Martti Paloheimon kuvaaman suomalaisen kärsimysnäytelmän pitkänäperjantaina. Kärsimystä ei seurannut pääsiäisen kirkastus, sillä kirjan julma sanoma ei päästänyt kynsistään. Se kertoo suomalaisten vanhempien rakkaudettomuudesta, joka Paloheimon mukaan johtaa kotivammaisuuteen. "Meidän maassamme on sukupolvien ajan kohdeltu lapsia hämmästyttävän karusti. Selkäsauna oli usein ainoa kasvatustapa. Suomi on lapsivihamielinen maa!" Näin on, eikä tilanne ole muuttunut inhimillisemmäksi, sillä vanhemmilta opittu uusvälinpitämättömyys leimaa tuskallisesti suomalaista "kansankotia".

Markku T. Hyyppä

Käyttökelpoinen suomalainen teos ihotaudeista

Ihotaudit ovat niin yleisiä, että esimerkiksi terveyskeskuslääkärin potilaista 6-8 % hakeutuu hoitoon ihovaivan vuoksi, lisäksi muun sairauden vuoksi vastaanotolle tulleet potilaat ottavat varsin usein puheeksi iho-ongelmansa. Myös työterveyslääkärillä tulee olla riittävät tiedot ihotaudeista ja niiden etiologiasta; todetaanhan maassamme vuosittain noin 1000 ammatti-ihotautitapausta.

Paavo Jäppinen

Utomordentlig medicinsk terminologi

En länge efterlängtad ny utgåva av Lindskogs klassiska svenskspråkiga ordbok för medicinsk terminologi är efter många års arbete klar och ute i bokhandlarna. Det må sägas direkt att resultatet är lysande. När jag fick boken i mina hand sträckläste jag den i flera timmar bara för att den lockar till läsning tack vare sitt gedigna språkliga innehåll, sin eleganta typografi och tack vare att presentationen av materialet är så intressant genomförd. De flesta orden och begreppen presenteras med en kort liten uppsats, vilket gör att ordboken i själva verket är en uppslagsbok i medicin. Utrymmet tillåter inga långa krior, men författaren(na?) har lyckats utomordentligt i sitt uppsåt att inte göra enbart en ordtabell utan ett läsvärt lexikon. En viktig detalj är att man anger hemland och levnadsår för personer som fått sitt namn förknippat med termer, exempelvis Thomas Hodgkin, Dorothy Reed och Karl Sternberg. Den som inte visste vem dessa personer är har en god orsak att skaffa Lindskogs Medicinsk terminologi. Det ligger många aha-upplevelser på lut när man öppnar den boken.

Svante Stenman

Lastenortopedian linjauksia vankan kokemuksen pohjalta

Akateemisen erikoisalan oppikirjan kirjoittaminen yhden miehen voimin on aina uhkayritys. Onnistuminen vaatii pitkän kokemuksen alueella, jotta todella tietää, mistä kirjoittaa, omaa kriittisen näkemyksen toisten sekä omiin työtuloksiin sekä kykenee analysoimaan ja julkaisemaan tuloksiaan kansainvälisissä korkeatasoisissa tieteellisissä lehdissä. Lastenortopedian alalla tässä on onnistunut mm. englantilainen W.J.W. Sharrard (Paediatric Orthopaedics and Fractures). Suomessa vastaavaan tehtävään voi tulla kyseeseen vain Soini Ryöppy, jonka monikymmenvuotinen kokemus lastenortopedian alalla on myös kansainvälisesti tunnustettu.

Timo Parvinen

Kohti mielen biologiaa

Kognitiotieteestä alkunsa saanut kognitiiviseksi neurotieteeksi muuttunut tieteenala on ilmestynyt tieteen panoraamaan vasta 80- ja 90-lukujen taitteessa. Sillä on monta juurta neurofysiologiassa, kokeellisessa aivotutkimuksessa ja psykologian eri alueilla sekä filosofiassa. Tutkimusalueen syntyvaiheena voidaan pitää jo Fechnerin psykofyysisiä mittauksia 1800-luvulla, jotka loivat pohjaa luonnontieteellisen mallin mukaiselle psykologialle.

Johannes Lehtonen

Lihavuus - ratkaisematon ongelma

Liikapainoisuus on Suomessa lähes normaalia. Jonkin aikaa sitten Kansanterveys-lehdessä (1/1997) kerrottiin, että puolet väestöstä kantaa mukanaan liikakiloja, joka kuudes on merkittävästi lihava ja kansallinen kumulatiivinen rasvaylimäärä on 16 miljoonaa kiloa. Tähän yleiseen ongelmaan ja sen hoitoon esittää selityksiä ja ratkaisumalleja tunnettujen asiantuntijoiden toimittama uusi oppikirja. Toimittajien lisäksi kirjoittajina ovat Paula Hakala, Johanna Kaartinen, Raimo Lappalainen ja Outi Nuutinen.

Antti Aro

Keuhkopotilaiden kuntoutus

Krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus (COPD) on kaikissa teollisuusmaissa kolmen yleisimmän kuolinsyyn joukossa ja ainoa, jonka osuus koko ajan kasvaa syöpä- ja sydänkuolemien vähetessä. COPD:hen ei ole parantavaa hoitoa, ja lääkehoidon teho siihen on tavanomaisten keuhkofunktiomittausten mukaan vähäinen. Tämä on usein aiheuttanut lääkäreille epäonnistumisen tunnetta ja johtanut kyseisen potilasryhmän laiminlyöntiin. Kirjan sanoma on, että näitä potilaita voidaan auttaa ja heidän elämänlaatuaan parantaa! Hoitovastekin on mitattavissa. On vain opittava käyttämään uusia mittareita klassisen spirometrian sijasta.

Vesa Vilkka

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030