Lääketieteen filosofiaa

Lindköpingin yliopiston terveydenhuollon filosofian ja etiikan professori Lennart Nordenfelt on eräs aikamme tunnetuimmista lääketieteen filosofeista. Hänen laaja tuotantonsa on käsitellyt terveydenhuollon keskeisiä käsitteellisiä kysymyksiä, kuten terveys, kuolema, ihmisen arvokkuus ja toimintakyky. Uusimpaan kirjaansa hän on koonnut joukon omia ja ruotsalaisten tutkijoiden artikkeleita terveyden ja sairauden ongelmia pohtineista lääkäreistä ja filosofeista antiikista nykypäivään.

Raimo Puustinen

Jos jotain sattuu?

Lapsissa ja vanhuksissa on paljon samaa. Etenkin siinä, miten molempia ihmisryhmiä kohdellaan. Kummankin kohdalla ajatellaan monesti, että ikä vapauttaa vastuusta, ja tästä syystä kummaltakaan ei kysytä mielipidettä heitä itseään koskevissa asioissa. Molemmille syötetään soseita. Kummankin sängyssä on laidat, ettei sieltä pääse itse pois. Ulkoilemaan pääsee vain kykenevän aikuisen kanssa. Muita ilmiselviä yhtäläisyyksiä ovat vaipat, käsittämätön puhe, jarrusukkien käyttö, ympärivuotinen D-vitamiini ja päiväunet.

Sohvi Mäntykoski

Ymmärrettävä kooste psykoterapiasta

Terveydenhuollossa on lisääntyvä tarve tuntea psykoterapian käyttöä hoitona eli sitä, mikä terapiassa ketäkin auttaa. Sanna Erosen ja Paula Lahti-Nuuttilan toimittama teos avaa kysymystä tutkimuksen näkökulmasta. Lähtökohtana on integratiivinen lähestymistapa, joka tarkoittaa eri menetelmien ja psykoterapiatutkimuksen joustavaa soveltamista. Se on enemmän asennoitumista ja joustavuutta kuin erillinen menetelmä.

Matti Kaivosoja

Muutama essee muistista

Lääketieteellisessä lehdessä muistaminen merkitsee usein muistisairautta, unohtamista ja aivojen tiedonkäsittelytoimintojen rappeutumista. Tässä psykologi ja psykoterapeutti Marja Saarenheimon kirjassa muistisairaus esiintyy vasta lopussa, mutta on toki olennainen osa tätä kirjallisuusesseekokoelmaa. Viimeinen essee käsittelee tälläkin palstalla esiteltyä Lisa Genovan romaania Edelleen Alice, jossa harvardilainen psykolingvistiikan professori sairastuu Alzheimerin tautiin (Lääkärilehti 32/2010).

Pertti Saloheimo

Fossiilin mietteitä

Terveisiä New Yorkista. Vietin siellä kuukauden kirjoitellen ja ihmetellen. Ihmetellen esimerkiksi miten amerikkalaiset edelleen lihovat hirvittävää vauhtia, yhä nuorempina. Myös hispanot, maahanmuuttajat, tämän kansakunnan todellinen tulevaisuus, lihoo sekin ennätysvauhtia. Lihovatko he vain assimilaation vuoksi, vaikuttaakseen isänmaallisilta? Vai tottelevatko amerikkalaista imperatiivia: See it Big? Ja omivat myös nopeasti kansallisen sokeritaudin.

Hannu Väisänen

Mikään inhimillinen ei ole professori Provinelle vierasta

Vaikka ihminen on käynyt kuussa ja keksinyt tietokoneen, niin ihminen on myös haukotteleva, nikotteleva, yskivä, aivasteleva, kutiava, röyhtäilevä ja piereskelevä olento. Nämä ihmiselle luontaiset ominaisuudet ovat kuitenkin jääneet tieteen marginaaliin: lääkärit ovat nähneet ne vain hoidettavina oireina, kun taas biologit ja sosiaalitieteilijät ovat olleet kiinnostuneita suuremmista ja ylevämmistä asioista. Mutta professori Robert R. Provinella on missio: näiden yleisten, mutta monesti mitättöminä tai jopa hävettävinä pidettyjen ominaisuuksien tutkiminen on mielekästä ihmisen ja ihmisyyden selvittämisessä.

Timo Hannu

Muistin valtakunta

Ingrid Bergman sanoi aikoinaan, että nainen tarvitsee kahta asiaa ollakseen onnellinen, ja toinen niistä on huono muisti. Iän myötä olen huomannut, että se pitää paikkansa. Nuorena kulutin paljon aikaa muistelemalla tekemiäni töppäyksiä ja kohtaamiani vääryyksiä. En enää. Unohdan vääryydet nopeasti, ja pian on kuin niitä ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Töppäyksetkin unohtuvat aikanaan, vaikkakin hitaammin. Se on valtava helpotus.

Katja Kallio

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030