Tekoälyratkaisujen hyödyntäminen on viime aikoina yleistynyt huomattavasti suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Una Oy:n hyvinvointialueiden tekoälykehittämisen tilannekuva -raportista löytyy tällä hetkellä 334 erilaista tekoälyhanketta.

Hankkeiden lukumäärä vaihtelee hyvinvointialuekohtaisesti. Eniten yksittäisiä hankkeita on Husilla (54), Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa (28), ja vähiten Etelä-Karjalassa (3), Itä-Uusimaalla (2) sekä Pohjois-Karjalalla (1).

Lääkärilehden pääkirjoituksessaan (5.6) Helena Liira tuo esille tekoälyn riskejä kliinisen työn ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta ja mainitsee esimerkiksi tietoturvan. Saman lehden katsausartikkelissa Tuomas Koskela luettelee kattavasti tekoälyn tuomia uhkia, mutta jo artikkelin aiheen takia käsittely rajoittuu ammattilaisten ja potilaiden näkökulmaan.

Tekoälyratkaisuihin liittyy kuitenkin myös paljon muita riskejä. Kliiniseen työhön liittyvien riskien lisäksi riskejä on myös organisaatio- ja kansallisella tasolla.

Ei pelkkä tuki

Tekoäly ei ole pelkästään paranneltu versio internetin hakukoneesta tai vastaanoton kulkua tehostava tukityökalu. Maailmanlaajuisesti tekoäly on tämän hetken kenties suurin megatrendi. Sillä on suuria vaikutuksia sekä työelämään että talouteen ja se aiheuttaa myös suuria yhteiskunnallisia ja kulttuurillisia muutoksia.

Kaikkien megatrendien tapaan tekoäly tuo mukanaan myös vakavia haasteita.

Näin ilmastonmuutoksen aikana tekoälyn energiankulutus on vakava huolenaihe. Lisäksi sen luotettavuus nojaa vahvasti pohja-aineistoon, jolla se on koulutettu. Tekoäly on myös yhä vahvemmin mukana geopolitiikassa. Varsinkin huoltovarmuuden näkökulmasta tekoälyn rooli geopoliittisessa pelissä on huolestuttavaa.

Tekoäly on strateginen teknologia, jolla on suuria poliittisia ja taloudellisia vaikutuksia. Siitä on tulossa yhteiskunnan kriittistä ydininfrastruktuuria, joka ratkaisee kansallisella tasolla sekä kilpailukyvyn että turvallisuuden. Hyvä esimerkki tästä on Yhdysvaltain kauppaministeriön Anthropicille asettama viimeaikainen vientirajoitus koskien heidän edistyksellisimpiä kielimalleja Claude Mythos 5 ja Fable 5. Vientirajoituksen tarkoituksena on estää ulkomaiden kansalaisten pääsy näihin malleihin. Nykyisessä geopoliittisessa ilmapiirissä on odotettavissa, että tämä on vasta alkua.

Hyvinvointialueiden asia

Miten kaikki tämä liittyy terveydenhuoltoon?

Tekoäly tulee olemaan yksi suomalaisen julkisen terveydenhuollon tehokkuutta ja tuottavuutta keskeisesti lisäävistä teknologioista. Tekoälyn avulla pystytään myös parantamaan potilasturvallisuutta ja hoidon laatua.

On siis vaikea nähdä tilannetta, jossa koko terveydenhuoltojärjestelmä ei tavalla tai toisella nojautuisi tulevaisuudessa tekoälyn hyödyntämiseen. Koska terveydenhuolto on yksi huoltovarmuuskriittisistä aloista, on tekoälyinfrastruktuurin huoltovarmuus, tietoturva ja suvereniteetti vahvasti myös hyvinvointialueiden asia. Jos tekoälytyökalun kriittinen komponentti suljetaan ulkomaisen poliittisen päätöksen vuoksi, diagnostiikka tai potilastietojärjestelmän toiminta voi halvaantua hetkessä.

Hyvinvointialueiden tulisi siis viimeistään nyt tehdä strategisia päätöksiä sen suhteen, miten tekoälyinfrastruktuuriin liittyviin uhkiin varaudutaan ja miten digitaalinen suvereniteetti huomioidaan sekä hankinnoissa että omassa tekoälykehittämisessä.

Vain tällä tavoin varmistetaan se, että terveydenhuollolle kriittiset työkalut ja infrastruktuuri toimivat jatkossakin, oli geopoliittinen tilanne minkälainen hyvänsä.

Kirjoittaja on monesta innostuva lääketieteen lisensiaatti, joka työskentelee terveydenhuollon tekoälyratkaisua kehittävän Gosta Labsin Suomen lääketieteellisenä johtajana ja vielä hetken aikaa Helsingin kaupungilla Digitaalisen terveysaseman johtavana ylilääkärinä.