Mielipide

Iäkkäiden muistisairaudet tarvitsevat erikoisosaajia

On korkea aika varmistaa, että hyvinvointialueet sekä yliopistosairaalat saavat geriatrian yksiköt ja niihin riittävät resurssit.

Maria NuotioPirkko JänttiMaija-Helena KeränenLaura EkbladMaija-Liisa SeppänenEija Lönnroos

Kuva: Unsplash

Suurten ikäluokkien ensimmäiset edustajat ovat täyttäneet jo 75 vuotta, mikä lisää muistisairauksien diagnosoinnin ja hoidon tarvetta. Joukossa on yhä koulutetumpia ihmisiä. Muistihäiriöiden selvittely voi heillä olla erityisen vaikeaa.

Muistisairauksien hoitopolkujen kehittäminen on Suomessa onneksi ollut kansainvälisesti edistyksellistä. Alzheimerin taudin oireenmukainen lääkehoito alkoi 1990-luvun lopulla, ja neurologit sekä geriatrit ovat sopineet työnjaosta. Ensimmäinen Käypä hoito -suositus valmistui vuonna 2006. Kolmas päivitys on käynnistymässä.

Tästä huolimatta katvealueita löytyy.

Muistipoliklinikat keskipisteessä

Muistisairaiden hoidon keskipisteessä ovat keskussairaalan geriatrian yksiköt. Niihin on luotu malli geriatrisille muistipoliklinikoille, joista toimintaa jalkautetaan perusterveydenhuoltoon. Suurin osa geriatreista työskentelee siellä (1).

"Tavoitteena oli geriatrian yksikkö jokaiseen keskussairaalaan. Usea jäi perustamatta.

Muistipoliklinikkojen erityinen vahvuus on kokonaisvaltainen arviointi ja hoito (2). Kognition ohessa optimoinnin kohteina ovat ravitsemustila, lääkehoito, fyysinen ja sosiaalinen aktiivisuus, mielenterveys, turvallisuus sekä toimintakyvyn tukeminen kuntoutuksella (3,4).

Myös ajoterveyden arviointia on kehitetty aktiivisesti (5).

1980–90-lukujen taitteessa tavoitteena oli geriatrian yksikön perustaminen jokaiseen keskussairaalaan. Useat yksiköistä jäivät perustamatta.

Onneksi on positiivisia poikkeuksia. Esimerkiksi Oulun yliopistollisen sairaalan geriatrian poliklinikalla on pitkään tehty vaativaa muistisairauksien diagnostiikkaa yhteistyössä vanhuspsykiatrian ja neurologian kanssa.

Erikoisalojen välistä yhteistyötä tehdään myös Seinäjoen keskussairaalan geriatrian poliklinikalla, jonka moniammatilliseen tiimiin on lisäksi kuulunut psykologi jo vuosia. Neuroradiologian ja geriatrian yhteismeetingit ovat vakiintunutta toimintaa.

Diagnostiikka vaatii monipuolisuutta

Muistisairauksien kirjo ja mekanismit hahmottuvat koko ajan paremmin (6), mutta diagnosoinnin kohteena ikääntynyt ei ole työikäistä helpompi. Vanhenemismuutosten, muiden sairauksien ja lääkityksen vaikutukset kognitioon (7) sekä muistisairauden monietiologiaisuus haastavat diagnostiikkaa ja hoitoa. Yksin perustason palveluilla näihin ei pysty vastaamaan.

Kognition seulontatestit ja peruskuvantaminen eivät myöskään kaikissa tapauksissa takaa luotettavaa diagnostiikkaa.

Tarvitaan tarkempaa neuropsykologista tutkimusta (8), likvordiagnostiikkaa ja aivojen toiminnallista kuvantamista (9). Harvoilla iäkkäillä on mahdollisuus päästä niihin.

Paine korkeatasoiseen opetukseen

Geriatrian erikoislääkärikoulutuksen keskeisiä tavoitteita ovat muistisairauksien diagnostiikka ja kokonaisvaltainen hoidon suunnittelu (10).

Geriatrin tulee hallita vaativan tason diagnostiikka ja yhteistyö muiden erikoisalojen kanssa. Yhteistyötahot ovat neurologia, psykiatria, neuroradiologia, neuropsykologia, kliininen neurofysiologia ja neurokirurgia.

Lue myös

Myös perusterveydenhuollon lääkärit tarvitsevat osaamista muistisairauksien varhaisten ja epätyypillisten oireiden tunnistamiseen. Lisäkoulutukset, kuten muistisairauksien hoidon erityispätevyys (11) sekä muistihoitajaksi tai -koordinaattoriksi pätevöityminen eivät toteudu ilman asianmukaista käytännön koulutusta.

Oikeus yksilölliseen hoitoon

Alan asiantuntijat tähdentävät potilaiden iästä ja asuinpaikasta riippumatonta oikeutta muistisairauden varhaiseen diagnoosiin ja diagnoosiperusteiseen yksilölliseen hoitoon (12). He korostavat neurologien, geriatrien, psykiatrien ja perusterveydenhuollon lääkäreiden tietämyksen ja osaamisen merkitystä.

Iäkkäiden muistisairaudet tarvitsevat erikoisosaajia. Nyt on korkea aika varmistaa, että hyvinvointialueiden erikoissairaanhoidossa ja yliopistosairaaloissa on geriatrian yksiköt ja niillä resurssit toimia alueellisina osaamiskeskuksina. Näin ne voivat koordinoida hoitopolkujen kehittämistä ja toimintamallien implementointia alueillaan.

Yksiköiden erityisosaajilla on tärkeä merkitys myös lääkäreiden ja muiden ammattilaisten koulutukselle.

Ilman tutkimusta toiminta ei kehity. Myös tässä yliopistosairaaloiden yksiköillä on suuri merkitys. Tavoitteina ovat varhainen ja osuva diagnoosi sekä hoidon jatkuvuus. Kuntoutuksen ja hoidon tulee perustua ja tutkimusnäyttöön ja niiden tulee edistää toimintakykyä, elämänlaatua ja läheisten jaksamista.  

Kirjoittajat

Maria NuotioLT, geriatrian professori ja ylilääkäri, muistisairauksien erityispätevyysTurun yliopisto, Tyks ja Turun hyvinvointitoimiala

Pirkko JänttiLKT, geriatrian dosenttiLääkintöneuvos

Maija-Helena KeränenGeriatrian erikoislääkäri, tohtorikoulutettava, muistisairauksien erityispätevyysOys, geriatrian yksikkö ja Oulun yliopisto

Laura EkbladLT, yleislääketieteen erikoislääkäri, tutkija, geriatriaan erikoistuva lääkäri Turun valtakunnallinen Pet-keskus ja Turun yliopisto

Maija-Liisa SeppänenGeriatrian erikoislääkäri

Eija LönnroosLT, geriatrian professoriItä-Suomen yliopisto


Kirjallisuutta
1
Lönnroos E, Kautiainen H, Karppi P, Hartikainen S. Onko muistihäiriöiden diagnostiikka parantunut? Geriatrian muistipoliklinikan 1997–2002 tutkitut potilaat. Suom Lääkäril 2005;60:527–30.
2
Nuotio M, Salonoja M, Seppänen M-L. Geriatrian vahvistamisella keskussairaaloissa on kiire. Suom Lääkäril 2015;70:1560–1.
3
Nuotio M, Tuominen P, Hartikainen S ym. Muistihäiriöpotilaan ravitsemustilaa on syytä seurata. Suom Lääkäril 2009;64:2671–6.
4
Jaatinen R, Luukkaala T, Viitanen M, Nuotio MS. Combining diagnostic memory clinic with rehabilitation follow-up after hip fracture. Eur Geriatr Med 2020;11:603–11.
5
Roitto HM, Öhman H. Ajokyvyn arviointi muistisairaalla. Suom Lääkäril 2020;75:1996–9.
6
Myllykangas L. Yleisten aivorappeumasairauksien laajeneva kirjo. Duodecim 2021;137:1145–52.
7
Vuoksimaa E. Kognitiivisten toimintojen muutokset-mikä on ikääntymistä, mikä sairautta? Duodecim. 2019;135:1075–84.
8
Winqvist S, Moilanen V. Muistihäiriöpotilaan kognition tutkiminen –muutakin kuin MMSE. Suom Lääkäril 2017;72:1073–8.
9
Kokkonen A, Kaasinen V, Jutila L, ym. PET aivosairauksissa. Duodecim 2020;136-7.
10
https://www.laaketieteelliset.fi/site/files/ammatillinen-jatkokoulutus-dokumentit/Opinto-oppaat/Valtakunnalliset%20opinto-oppaat/EL_Osaamisen%20arviointi_2021-2022.pdf
11
https://www.laakariliitto.fi/palvelut/koulutukset/erityispatevyydet/muistisairaudet/
12
Solje E, Remes AM, Kruger J. Suuntana muistisairauden yksilöllinen varhaisdiagnostiikka ja hoito. Duodecim 2021;137:2223–5.
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030