Harppu aloittaa teeman, johon pian liittyvät jouset ja puupuhaltimet. Vähä vähältä ääni kasvaa massiiviseksi ja silti hennoksi: kuin taivaanrannan yli levittyvä siipien parvi.

Säveltäjä Christopher Tin julkaisi tänä syksynä teoksen The Lost Birds: An Extinction Elegy. Royal Philharmonic Orchestran ja VOCES8-kuoron kanssa nauhoitettu teemalevy kertoo sukupuuttoon kuolleista lintulajeista. Esimerkki näistä on muuttokyyhky, jonka valtavat parvet saattoivat pimentää taivaan matkallaan etelään. Metsäkato ja metsästys aiheuttivat kannan romahtamisen, ja viimeinen villinä elänyt muuttokyyhky ammuttiin 1901. Pysäyttävää oli hävityksen nopeus: maailman runsaslukuisimpiin kuuluva lintulaji tuhottiin muutamassa vuosikymmenessä, eikä tähän tarvittu kuin alkeellista 1800-luvun teknologiaa.

Tänä syksynä moni on tullut poikkeuksellisen tietoiseksi sähkön hinnasta. Vaikka sähköä onneksi yhä saa eikä pakastinten, älylaitteiden ja sydän-keuhkokoneiden toiminta ole Suomessa häiriintynyt, loputon halpa energia ei enää ole itsestäänselvyys. Sähkölaskulla näkyvän taksan lisäksi energialla on aina myös toinen, vaikeammin määriteltävä hinta, jonka maksajat saattavat asua jossakin ihan muualla – tai eivät ehkä ole vielä syntyneetkään.

Ilmastopaneeli IPCC:n mukaan maapallon ilmasto on lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta ja lämpeneminen jatkuu. Sään ääri-ilmiöt ovat jo lisääntyneet ja merkittävä osa arktisen alueen ympärivuotisesta jääpeitteestä hävinnyt. Merten lämpeneminen ja happamoituminen uhkaa elinkeinoelämää, luonnon monimuotoisuutta ja kokonaisten saarivaltioiden olemassaoloa. Moni kasvi- ja eläinlaji on jo hävinnyt poikkeuksellisen nopean muutoksen edellä.

Maapallo on aiemminkin kokenut suuria sukupuuttoaaltoja. Näistä edellinen merkitsi liitukauden loppua ja johtui todennäköisesti asteroidin törmäyksestä Jukatanin niemimaalle. Dinosaurusten valtakauden päättänyt joukkotuho saattoi olla nisäkkäille ja linnuille eduksi. Nykyinen aalto, jossa olemme itse aloitteellisia, saattaa lopulta uhata myös itseämme, vaikka ihmisyksilön perspektiivi ei aina anna tätä täysin käsittää.

Taloustieteilijät puhuvat intertemporaalisista valinnoista: se, mitä tekee nyt, vaikuttaa tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Päätös liikkua, syödä terveellisesti tai sijoittaa rahaa on kuin lahja nykyisyyden itseltä tulevaisuuden itselle. Jos nykyhetken houkutukset taas painavat vaakakupissa enemmän, otetaan velkaa tulevaisuudesta. Sopivan tasapainon löytäminen näiden välillä on ihmisille usein vaikeaa, mistä kertovat niin maksuhäiriömerkinnät kuin kalkkeutuneet valtimotkin. Vielä vaikeampaa voi olla hahmottaa valintojensa ylisukupolvisia ja planetaarisia vaikutuksia.

Useimpien meistä aika maapallolla kestää korkeintaan satakunta vuotta. Lyhytikäisyyteemme ja -näköisyyteemme nähden olemme laskeneet liikkeeseen valtavia voimia. Jokainen uusi keksintö lisää panoksia. Antibiootit pelastavat henkiä mutta synnyttävät vastustuskykyisiä mikrobeja. Viestintäteknologia voi yhdistää ihmisiä tai kärjistää heimoutumista. Ydinfissio tarjoaa ilmastoystävällisempää energiaa mutta voi yhtä lailla lanata kaupunkeja tomuksi.

Ihmisen ja muiden lajien tulevaisuus kietoutuvat toisiinsa tavalla, joka on monimutkainen ja hienovarainen – kunnes ei enää ole. Toisin kuin muuttokyyhkyllä, ihmislajilla on vielä mahdollisuus vaikuttaa asiaan.