Pertti Saloheimo

Maapallon keskilämpötilan nousu on tämän vuosisadan suurin uhka kansanterveydelle (1). Tulevilta lääkärikansanedustajilta – ja muiltakin lääkäreiltä – on lupa odottaa terveyttä edistäviä toimia.

Lämpenemisen kriittisenä rajana pidetään 1,5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viime viikolla julkaistun raportin mukaan lämpenemisen rajoittaminen tähän näyttää vieläkin nippa nappa mahdolliselta. Keinot ovat olemassa, ne on vain otettava täysimääräisesti käyttöön heti (2). Ilmastonmuutos aiheuttaa merkittäviä haittoja jo nyt, mutta 1,5 astetta suurempi lämpeneminen ­lisää riskiä maapallon joutumisesta akuutisti epävakaaseen tilaan (3).

Lämpötila ei ole ainoa ongelma. Kiihtyvällä nopeudella etenevä luontokato vaarantaa terveyttä, hyvinvointia, taloutta ja turvallisuutta – ja ilmastokriisi sekä luontokato vahvistavat toisiaan. Luonnon monimuotoisuuden, biodiversiteetin huvetessa myös omat selviytymismahdollisuutemme heikkenevät (4).

Biodiversiteetti lisää ekosysteemien puskurointikykyä ympäristössä tapahtuvia muutoksia vastaan, mikä on keskeistä ilmastonmuutokseen ja luontokatoon sopeutumisessa (4). Biodiversiteetti on välttämätöntä ruoantuotannolle, sillä monimuotoisuutta tukevat viljelymenetelmät parantavat sekä viljelykasveille välttämättömien pölyttäjien että ihmisten ­hyvinvointia (5).

Monimuotoinen luonnonympäristö ehkäisee tulvia, jotka likaavat juomavesiä ja siten altistavat taudeille. Kaupunkiympäristössä puut vähentävät melua ja ilmansaasteita sekä viilentävät ympäristöä ja vähentävät siten saasteisiin ja kuumuuteen liittyvää kuolleisuutta (5).

Luontokadon pysäyttämiseksi maatalous ja ruokajärjestelmät on muokattava ekologisesti kestävämmiksi. Tarvitaan laajoja maa- ja metsäekosysteemien suojelu- ja ennallistamistoimenpiteitä (4). Trooppisten metsien tuhoaminen edistää luonnonvaraisten lajien mikrobien lajihyppäyksiä ihmiseen (6).

Biodiversiteetin hupeneminen myös pienentää mahdollisten uusien lääkeaineiden varastoa. 75 prosenttia kaikista Yhdysvalloissa käytössä olevista bakteeri-, virus- ja parasiittilääkkeistä sekä monet muut lääkeaineet ovat alun perin peräisin luonnosta (5).

Euroopan kansallisia lääkäriliittoja edustava Standing Committee of European Doctors ­(CPME) vaatii marraskuussa julkilausumassaan EU:lta, jäsenvaltioilta ja paikallisilta päättäjiltä välittömiä ilmastotoimia (1).

Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä kestävämmällä energiankäytöllä, kuljetuksilla ja ruokavalinnoilla, jotta EU:n ilmastolain tavoitteet saavutetaan. EU:n ­ilmanlaatustandardit on päivitettävä vastaamaan WHO:n ohjeistusta ja viimeisintä tietämystä ilmansaasteiden terveysvaikutuksista (1).

Lisäksi terveydenhuoltojärjestelmien on ­paremmin valmistauduttava äärimmäisiin sääilmiöihin, kasvaviin pakolaismääriin ja mielenterveyspalveluiden tarpeen lisääntymiseen. Lääkkeiden, ruoan, lääkinnällisten laitteiden ja muiden sairaalatarvikkeiden kestävää tuotantoa on edistettävä (1).

CPME vaatii myös varmistamaan, että nykyiset ja tulevat terveydenhuollon ammattilaiset on koulutettu tiedottamaan ympäristön- ja ­ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista ja hoitamaan potilaita, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista. Terveydenhuollon lisäksi kaikilla muillakin toimialoilla on parannettava tietoisuutta ilmastonmuutokseen liittyvistä terveysriskeistä (1).