Kerromme tässä numerossamme etäisyyksistä etelässä.

Lounais-Suomen saaristossa lääkäri on lähempänä kuin Lapissa mutta matka yhtä lailla tuntien ponnistus. Terveyskeskuslääkäri Maria Koivumäki kertoo sivulla 1702, miten lauttamatkojen takaa tulee Kemiöön kovin sairaita potilaita. Osa on saattanut kärsiä vakavasta sairaudesta kuukausia ennen vaivautumistaan ja pääsyään lääkäriin.

Samaan aikaan Lapissa kuohuu.

Hyvinvointialue suunnittelee muuttavansa Länsi-Pohjan sairaalan Kemissä perusterveydenhuollon yksiköksi ja siirtävänsä vaativan hoidon Rovaniemelle tai Ouluun.

Vastustus on kiivasta. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusoa kurmotetaan olan takaa. Yleisötilaisuuteen tarvittiin kolme poliisia hoitamaan turvallisuutta.

Vertailu saaristoon avartaa näkökulmaa.

Kumpi on tärkeämpää: saada ihminen kaukaa saaresta tai Lapin perukoilta hoidon piiriin – vai säästää kerran elämässään leikkaukseen menevän potilaan matka-aikaa puolellatoista tunnilla?

Tätä soisi mietittävän. Varsinkin kun asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että leikkausten keskittäminen parantaa laatua (1).

– Helpon ja vaikean operaation ero on siinä, kuinka monta vastaavaa leikkausta tekijä on tehnyt, tiivisti Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen Helsingin Sanomissa.

Tilastojen mukaan Lapissa käytetään erikoissairaanhoitoa enemmän kuin muualla Suomessa. Yhdeksi syyksi aluetta tutkinut arviointiryhmä löysi perusterveydenhuollon riittämättömyyden (2).

Kääntäen: perusterveydenhuollon tukeminen vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta. Samalla kansalaiset pääsevät paremmin hoitoon.

Tätäkin soisi useamman miettivän.

Palvelujen lisäksi kyse on työpaikoista. Lääkäreillä sijoittumisesta, sillä heitä vähentämällä ongelmat eivät ratkea.

Suurimmat säästöt syntyvät, kun lääkärin työaika kohdennetaan sinne, missä sillä saavutetaan suurin terveyshyöty. Samalla tulee pitää huolta työoloista ja henkilöstön saatavuudesta. Kohtuuttomat työmatkat eivät tätä tue.

Säästöihin tarvitaan nyt kokonaisuuden hallintaa eikä paikallispoliittisia intohimoja.

Leikkaukseen voi mennä kauemmas. Liikkuvat palvelut eivät ole maailmanloppu. Digiratkaisut toimivat osalle potilaita. Pienet päivystykset voidaan korvata ensihoidon ja etälääkärin yhteistyöllä.

Tärkeintä on potilaan pääsy perusterveydenhuollon palveluihin kohtuullisessa ajassa ja sen takaaminen, että lääkäri pystyy tekemään työnsä kunnolla.